Apu

Menestyskirjailija Camilla Läckberg: Pelkäsin kuollakseni käsikirjoituksen tekemistä

Menestyskirjailija Camilla Läckberg: Pelkäsin kuollakseni käsikirjoituksen tekemistä
Dekkarikirjailija Camilla Läckberg käsikirjoitti uutta pandemia-ajan ­elokuvaa sitä mukaa kuin sitä kuvattiin.
Julkaistu: 1.7.2021
Dekkarisuosikki Camilla Läckberg valtaa uusia markkinoita. Hän on käsi­kirjoittanut elokuvan ja tehnyt tarinasta myös äänikirjan. Lukijoiden rakastamille Fjällbacka-jännäreille on luvassa myös jatkoa.
Olit mukana tekemässä tänä keväänä julkaistua Glacier-elokuvaa, joka syntyi tavallisesta poikkeavalla tavalla. Miten elokuva tehtiin?
Kun koronavirus alkoi levitä Ruotsissa, Tukholma näytti autiolta. Tilanne oli ennen näkemätön kaikilla tavoin. Minä, elokuvaohjaaja Baker Karim sekä hänen veljensä, näyttelijä Alexander Karim, pohdimme, että korona-ajan kummallisuus pitäisi taltioida tarinaksi tuoreeltaan. Päätimme tehdä rakkaustarinan, joka sijoittuu karanteenihotelliin.
"Luin oppaita ja katselin YouTube-videoita, jotta osaisin käyttää käsikirjoittamiseen tarkoitettua tietokoneohjelmaa."
Koska emme tienneet, kuinka kauan pandemia kestäisi, kuvaukset aloitettiin kahdessa viikossa. Minä käsikirjoitin ­elokuvaa sitä mukaa kuin sitä kuvattiin.
Pelkäsin kuollakseni, koska en tiennyt, miten käsikirjoituksia tehdään. Luin oppaita ja katselin YouTube-videoita, jotta osaisin käyttää käsikirjoittamiseen tarkoitettua tietokoneohjelmaa. Lopulta minun oli vain käytävä töihin. Opin ­kirjoittaessani koko ajan lisää.
Mikä on elokuvan sanoma?
Halusimme kertoa miehestä ja naisesta, jotka eivät ehkä olisi tavanneet ja rakastuneet ilman pandemiaa. Johtotähtenä oli ajatus, että rakkaus voittaa esteet: ihmisten väliset eroavaisuudet ja vaikeat ­olosuhteet. Koronan aikana on tullut ­selväksi, että emme ole täysin ymmärtäneet kuinka paljon tarvitsemme yhteyttä toisiin ihmisiin.
Elokuvan tarinasta on ­julkaistu myös äänikirja. Miksi?
Tykkään tehdä asioita, joita ei ole ennen tehty. Elokuvan tehtyämme halusimme laajentaa tarinaa. Kirjoitin Sydänjää-romaanin yhdessä elokuvassa näytelleen Alexander Karimin kanssa. Hän ja toisen pääosan näyttelijä Lena Endre ovat myös ruotsinkielisen äänikirjan lukijat. Uskon, että elokuvan ja äänikirjan yhdistelmä voi olla aivan uusi tapa kertoa tarinoita.
”Inspiraatiota ei kannata odotella, vaan on laitettava pylly penkkiin ja kirjoitettava.”
Miten koronapandemia on vaikuttanut elämääsi?
Oleilen tavallisestikin kotona yöpuvussa, joten minun oli helpompaa sopeutua rajoituksiin kuin niiden, jotka eivät ole tottuneet työskentelemään kotona. Toisaalta työmatkat jäivät tekemättä. Siksi pandemian alussa järjestin “karanteeni­lukuhetken” ja luin esikoisteokseni Jääprinsessan lukijoilleni. Se oli kuin perinteinen kirjastovierailu mutta netissä. Oli hauskaa nähdä, kuinka ihmiset kommentoivat ja keskustelivat kuulemastaan reaaliajassa.
Kirjojasi luetaan yli 60 maassa. Mitkä seikat ovat vaikuttaneet menestykseesi?
Tärkeintä ovat istumalihakset. Inspiraatiota ei kannata odotella, vaan on laitettava pylly penkkiin ja kirjoitettava. Yksi merkittävä syy menestykseen on se, että kirjoitan helposti lähestyttävää kieltä. Kriitikot ovat huomauttaneet asiasta, mutta lukijoita tyylini miellyttää. Lisäksi käsittelemäni aiheet ja kirjani henkilöt ovat samaistuttavia ihmisille ympäri maailman. Olen osunut kirjoillani johonkin yleismaailmalliseen hermoon.
Olet kirjoittanut jo lähes 20 vuotta. Mikä sinua motivoi työssäsi?
Olen hyvin utelias. Jos teen vain koko ajan samaa, kyllästyn. Dekkareiden kirjoittaminen ei siis enää pelkästään riitä tuottamaan samanlaista jännitystä kuin aiemmin. Perhosten on tunnuttava vatsassa enkä saa kaihtaa epävarmuutta.
Millainen suhde sinulla on lukijakuntaasi?
Lukijani ovat mahtavia. Kun kirjoitin ensimmäistä kirjaani 2000-luvun alussa, olin tavallinen konttorirotta ja kahden pienen lapsen äiti Tukholman lähiöstä. Halusin näyttää, että unelma kirjailijuudesta ei ole haihattelua vaan voi toteutua. Aluksi pidin Deckarmamma-blogia, jonka kautta sain yhteyden lukijoihini. Nykyään saan paljon ­viestejä sosiaalisesta mediasta kuten ­Instagramista. Kun kirjoitan, vetäydyn yksinäiseen tilaan enkä mieti lukijoita.
Mitä ajattelet kuuluisuudesta?
Olen lipunut tunnetuksi pikkuhiljaa. Minut tunnistetaan kadulla ja minusta kirjoitetaan iltapäivälehdissä. Julkisuus on kohdallani pääasiassa myönteistä, ja se on tuonut elämääni seikkailuja, joita en olisi uskonut kokevani. Ajattelen, että minulla ei ole oikeutta valittaa siitä ­pienestä osasta julkisuutta, joka on ­kielteistä, koska voin aina astua pois julkisuudesta, jos tahdon.
Miten suhtautumisesi rahaan on ­muuttunut menestyksesi myötä?
En ryhtynyt kirjailijaksi rikastuakseni vaan tullakseni toimeen, kaikki muu sen jälkeen on ollut bonusta. En tule varakkaasta vaan hyvin tavallisesta perheestä pieneltä paikkakunnalta. Kaikkea varten piti säästää. Siivosin seurakuntataloa 11-vuotiaasta asti ja tein aina kesätöitä taskurahan eteen. Taustani vuoksi olen oppinut kunnioittamaan omaa rahaa.
Nyt nautin vaurauden tuomasta vapaudesta ja mahdollisuuksista itselleni ja perheelleni. En kuitenkaan koskaan unohda, että sen saavuttaminen vaatii paljon töitä.
Mitä teet kesällä?
Yhdeksi viikoksi lähden pois kotoa ­kirjoittamaan uutta romaania Fjällbacka-­sarjaan. Minulle on tärkeää saada olla yksin tarinan kanssa. Lopun ajan vietän perheeni kanssa uudessa kodissamme Tukholmassa. Sitä on remontoitu, ja muutamme sinne pian.
Kerro itsestäsi jokin salaisuus, jota suuri yleisö ei tiedä.
Minä kuorsaan kuin iso mies. Mieheni joutuu nukkumaan kuulosuojaimet ­päässään.

Camilla Läckberg

  • Syntynyt: Fjällbackan kylässä Länsi-Götanmaalla vuonna 1974.
  • Asuu: Tukholmassa.
  • Perhe: Puoliso ja neljä lasta.
  • Tunnettu: Kirjoittanut myös muita romaaneja sekä lastenkirjoja. ­Kirjoja on myyty yli 20 miljoonaa kappaletta yli 60 maassa.
2 kommenttia