Valtion hanke vähentää yritysten kohtaamaa byrokratiaa ei ole tuonut toivottuja tuloksia.
Vanhasen hallitus käynnisti 2009 toimintaohjelman, jota Kataisen hallitus jatkoi. Tavoitteena oli vähentää 2012 loppuun mennessä yritysten hallinnollista taakkaa 25 prosenttia vuoden 2006 tasoon verrattuna. Taakka keveni vain yhdellä prosentilla, kertoo konsulttien selvitys. Selvitystä ei ole julkistettu.
– Tämän esimerkin ei soisi toistuvan. Asia oli hyvä, mutta projekti epäonnistui täydellisesti, sanoo hankkeen ohjausryhmässä mukana ollut kauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
– Yritettiin saada tarpeetonta byrokratiaa pois, mutta lisättiin vain byrokratiaa hankkeeseen osallistuville, Linnainmaa sanoo.
– Kun asiaan on käytetty paljon resursseja, toivoisi, että lopputulos ei olisi tämä.
Mukana hankkeessa oli eri ministeriöiden virkamiehiä sekä ulkopuolisia konsultteja. Vetovastuu oli työ- ja elinkeinoministeriöllä. Yritysten kohtaamassa byrokratiassa eli hallinnollisessa taakassa on kyse ilmoitusvelvollisuuksista, talousraportoinnista, verotuksesta, ympäristöluvista ja työnantajan paperisodasta.
”Lainsäädännön yrityksille aiheuttama hallinnollinen taakka ei ole tämän suuntaa-antavan selvityksen perusteella merkittävästi muuttunut taakan lähtötasomittauksen tasosta [-]”,Deloitten konsulttien tekemä raportti sanoo. Kauppakamarin Linnainmaan mukaan työnantajan velvoitteet ovat hankkeen aikana pikemminkin lisääntyneet kuin vähentyneet. Samaa sanoo loppuraportti.
Hanketta koordinoinut työ- ja elinkeinoministeriön lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen toteaa, että hanke olisi voinut mennä paremmin.
Silti kritiikki on hänestä osin aiheetonta.
– Tavoite 25 prosenttiin tuli EU:sta. Byrokraattisemmassa maassa tavoitteen saavuttaminen olisi ollut helpompaa, mutta Suomen kaltaisessa vähäbyrokraattisessa maassa se on haasteellinen.
Järvisen mukaan hyvä tulos oli, että byrokratia väheni. Saavutukset eivät näy, koska poistuneen byrokratian tilalle tuli uutta. Kun jotain saatiin vähennettyä, tuli toisesta päästä lisää. Esimerkkinä hän nostaa rakennusalalle tulleen käänteisen arvonlisäveron, johon vedotaan myös konsulttien tekemässä loppuraportissa. Käänteinen arvonlisävero lisäsi byrokratiaa, mutta sillä haluttiin vähentää harmaata taloutta. Hyödyn katsottiin olevan haittaa suurempi.
Kauppakamarin Linnainmaan arvion mukaan suurin syy epäonnistumiseen oli selkeän vastuun puute. Hankkeella ei ollut tarpeeksi korkean tason vetäjää. Mukana oli useita ministeriöitä, mutta ei riittävää ylätason ohjausta.
Ministeriön Järvinen uskoo, että työ on vielä kesken. Ensi kuun hallituksen puoliväliriihessä linjattaneen jatkosta. Hallinnollisen taakan vähentäminen kuuluu hallitusohjelmaan. Hieman Järvinenkin kritisoi hankkeen osapuolia.
– Eri osapuolilla ei ollut kovin kovaa tahtoa tähän hankkeeseen, hän sanoo.
Pienistä summista ei ole kyse. Byrokratian hinnaksi yrityksille on raportin mukaan arvioitu hieman alle kaksi miljardia euroa. Järvisen mukaan suurin vähennys tulee sähköisestä asioinnista, jota hankkeen raportissa ei juuri käsitelty. Sähköisellä asioinnilla voi vähentää yritysten byrokratiaa jopa 10 prosenttia.
– Alun perin oli selvää, että sähköisen asioinnin kehittämisestä tulee hyötyä. Valtio on pyörittänyt SADe-hanketta, joka tosin on kesken, Järvinen sanoo.
Jotta SADe-ohjelman toteutuu, pitäisi Suomen nousta Järvisen mukaan taas maailman kärkeen ICT- eli tietotekniikka-alalla. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe) kestää vuoteen 2015.
Teksti: Heikki Valkama
