Saksassa syntynyttä Ludwig van Beethovenia (1770–1827) pidetään yhtenä klassisen musiikin suurimpana säveltäjämestarina, mutta tietokonemallin mukaan hän ei ollut omaperäisin.

Malli luokitteli venäläisen Sergei Rahmaninovin (1873–1943) barokin, klassismin ja romantiikan aikakausien (1700–1900) innovatiivisimmaksi säveltäjäksi.

Eteläkorealaisen KAISTin (Korea Advanced Institute of Science and Technology) tutkijoiden rakentama tietokonemalli analysoi 900 klassista pianosävellystä 19 eri säveltäjältä.

Malli vertasi kunkin säveltäjän teoksia niitä varhaisempiin pianosävellyksiin sekä säveltäjän omiin aikaisempiin teoksiin.

Mitä vähemmän yhtäläisyyksiä olemassa olevaan musiikkiin sävellyksessä oli, sitä innovatiivisemmaksi sävellys arvioitiin. Tutkimus on julkaistu EPJ Data Science -tiedelehdessä.

Romantiikan aikakauden (1820–1910) sävellykset olivat keskimäärin innovatiivisimpia. Vähiten innovatiivisuutta löytyi klassisen ajan (1750–1820) tuotannosta.

Ajan musiikillisia vaikuttajia olivat Joseph Haydn ja Wolfgang Amadeus Mozart sekä heidät myöhemmin ohittanut Beethoven.

Beethoven sijoittui vähemmän innovatiiviseen puoliskoon, mutta vaikuttavuuden mittareilla hän nousi aikakautensa tärkeimmäksi säveltäjäksi.

Tutkijat huomauttavat, että tulokset saattaisivat olla erilaisia, jos säveltäjien kaikki tuotanto pianomusiikin lisäksi olisi ollut arvioinnissa mukana.

Nelivuotiaana pianonsoiton aloittanut Rahmaninov sävelsi yli 200 teosta, ja niitä on sovitettu orkesterille, pianolle ja kuorolle.

Mukana on myös lukuisia oopperoita. Beethovenin tuotantoon kuuluu noin 350 valmiiksi saatettua sävellystä, ja ne kattavat pianokonserttojen ja sinfonioiden lisäksi lukuisia eri esityslajeja.

Kuuroutumisestaan huolimatta Beethoven jatkoi sävellystyötään kuolemaansa asti.