Seinäjoen uusi kirjasto, Kauhajoen Alpon Savanni ja Oravaisten tienvarsimunkit. Rymättylän perunat, Perniön makkarat, Mäntän museot ja Ylämaan kivikylä. Heinäkuu helotti, museokortti vinkui ja maakuntavaakunat vilkkuivat, kun autolomailimme. Isänmaa tarjosi ujonhiljaisia elämyksiä, joita ei maailmalta edes rahalla saa. Ne ovat luksusta, jota täytyy lentää kaukomailta täältä hakemaan.

Ja kun turisti Suomessa liikkuu, mikä on se tärkein paikka? Hotellihuone ja sen sänky. Ja vaihtoehtoja on enemmän kuin koskaan. Monessa pikkukaupungissa on vihdoin ymmärretty, että aikuismatkaaja ei välttämättä tahdo viettää lomaansa cityhälinässä, ketjuhotellilakanoissa ja satojen henkien massa-aamiaisilla.

Perheyritysten pikkuhotelleja, Peti & Puuro -majataloja paakari ja pikkupanimo naapurinaan onkin putkahdellut sinne tänne. Reitillemme sattuivat tänä vuonna Raahen 1800-luvun porvarillinen Langin kauppahuone, Seinäjoen Alma Hotellin höyryjunan tiilivesitorniin tehty hotelli, Porvoon ruusuromanttinen Pariisin Ville ja Naantalin Long Island -henkinen putiikkihotelli Bridget Inn. Aina lähdimme hymy huulilla, henkilökohtaista palvelua ja hellittelyä saaneina. Huonehinnat? Samaa luokkaa kuin ketjuhotelleissa.

Tasoitusta ja tulitukea markkinointiin suurten ketjujen paineessa antavat verkon varaussivustot, kuten hotels, trivago ja booking. Jos saat myytyä hotellisi näillä sivuilla, olet jo vahvoilla. Ja kun keksit matkaajalle syyn piipahtaa myös kuuman sesongin ulkopuolella, ovat sahramipullat jo oikein hyvin uunissa.