Apu

Avun pääkirjoitus: Mitkä vaalit?


Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro kertoo, miksi eurovaalien olisi syytä kiinnostaa ihmisiä.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Hallituksen muodostamista seurataan silmä kovana ja sen vaiheita kommentoidaan voimakkain äänenpainoin, mutta juuri kukaan ei puhu europarlamenttivaaleista. Vaalien ennakkoäänestys on käynnissä 15.–21. toukokuuta, ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 26. toukokuuta. Missä viipyy vaalihuuma?

Äskettäin käytyjen eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 72,1. Viimeksi toimitetuissa europarlamenttivaaleissa vuonna 2014 uurnille lähti vain 41 prosenttia äänioikeutetuista. Nyt europarlamenttivaalien tiimoilla on niin hiljaista, että pahoin pelkään prosentin vielä tuostakin laskevan.

Miksi EU ei ole meille tutumpi? Tiedämmekö oikeasti, mistä europarlamentti päättää? Kun googletin asiaa, sain tulokseksi vaikeaselkoisia esityksiä ja pitkiä litanioita lainsäätämismenettelyistä. EU:ta ei todellakaan ole onnistuttu tuomaan lähelle kansaa.

Wikipediasta löysin lopulta lopulta selkeää (ja toivottavasti luotettavaa) tietoa EU:n toimivallasta. Euroopan unioni päättää joko kokonaan tai lähes kokonaan ulkomaankaupasta, kilpailu-, maatalous- ja kalastuspolitiikasta sekä eurosta.

EU:lla on vahva rooli myös ympäristö- ja aluepolitiikassa, sisämarkkinoissa, tutkimuksessa ja tuotekehittelyssä sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa.

Europarlamentissa siis päätetään todella tärkeistä asioista, joten luulisi niiden kiinnostavan myös meitä äänestäjiä. Mitä jos rynnättäisiin yhteisellä päätöksellä vaaliuurnille?

Julkaistu: 14.5.2019