Apu

Avun pääkirjoitus: Afrikan kehityspolitiikka kuntoon – Se on jokaisen etu


Yli 86 miljoonaa ihmistä voi lähteä liikkeelle Saharan etelänpuoleisesta Afrikasta vuoteen 2050 mennessä.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

YK:n ennusteen mukaan Afrikan väkiluku nousee vuoteen 2050 mennessä 2,4 miljardiin eli nelinkertaiseksi Euroopan väkilukuun verrattuna. Väestönkasvun taittaminen onnistuu vain, jos naisten asemaa seksuaali- ja lisääntymisterveysasioissa vahvistetaan ja heitä koulutetaan. Tämä on myös Suomen kehityspolitiikan keskeinen tavoite.

Mutta millaista kehityspolitiikka nykyisellään on?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti aiheen esiin Kultaranta-keskusteluissaan. Hän peräsi kehitysmäärärahojen koordionimista EU:ssa ja Suomessa entistä tarkemmin, jotta rahoilla saataisiin enemmän aikaan.

Esimerkkinä presidentti mainitsi kansanedustaja Ilkka Kanervan ehdotuksen, jonka mukaan Suomi voisi valita Afrikasta yhden maan, jonka koulujärjestelmä toteutettaisiin suomalaisella konseptilla.

Kehitysyhteistyötä tekeviä toimijoita on valtavasti: EU:n komissio, jäsenmaat, kansainväliset kehityspankit, YK-järjestöt ja lisäksi tuhannet kansalaisjärjestöt, jotka kilpailevat keskenään lahjoituksista. Kehitysavulla on saatu aikaan merkittäviä tuloksia, mutta sen pirstaleisuutta olisi alan kattojärjestönkin mielestä syytä vähentää.

Maailmanpankin mukaan Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa voi vuoteen 2050 mennessä lähteä liikkeelle yli 86 miljoonaa ihmistä ilmastokriisin vuoksi. Kukaan ei halua näin valtavaa kansainvaellusta, eikä Eurooppa sitä kestä. Tehokas ja koordinoitu kehityspolitiikka olisi yksi osaratkaisu ongelmaan.

Julkaistu: 12.8.2019