Apu

Avun pääkirjoitus: 303 olympiamitalia

Avun pääkirjoitus: 303 olympiamitalia
Jokainen kisoihin valittu urheilija on ylittänyt yhdessä sovitut kriteerit ja edustaa kisoissa paitsi itseään, myös Suomen lipun värejä, toimituspäällikkö Samuli Isola kirjoittaa Suomen olympiajoukkueesta.
Julkaistu: 19.7.2021
Olympialaiset ovat niin suuri näytös, ettei niitä siirretä kevyin perustein. Mutta niin vain Tokion kesäolympialaiset siirtyivät. Vastaavaa ei ole koettu sitten vuoden 1940 Helsingin olympialaisten. Silloin perumisen syynä oli kisojen alla puhjennut maailmansota, johon isäntämaa vedettiin mukaan vastoin tahtoaan. Nyt siirtämisen syy oli koronapandemia. Tokiossa ei viime vuonna olisi voinut kisoja terveysturvallisesti järjestää, ja nytkin kisojen siirtäminen oli lähellä.
Suomi on taas mukana kisoissa, kuten on ollut aina vuoden 1908 Lontoon kisoista lähtien. Suomi on saavuttanut kesäolympialaisissa paljon, 303 mitalia. Alkuvuosina Suomi oli kesäkisojen mitalirohmu, ja sitä kesti aina Melbournen kisoihin 1956 asti. Palkinnoille noustiin monella rintamalla: kestävyysjuoksusta keihäänheittoon, soudusta painiin, ammunnasta voimisteluun. Vain Los Angelesin boikottikisoissa vuonna 1984 Suomi palasi 12 mitalilla hetkeksi suurten mitalimaiden joukkoon. Sen jälkeen mitalisaalis on pudonnut alle viiden. Riosta 2016 kotiin kannettiin vain Mira Potkosen nyrkkeilypronssi.
Suomi lähtee Tokioon mitaliodotuksiin nähden suurella joukkueella, noin 50 urheilijalla. Monet kysyvät, onko syytä lähettää kisoihin noin monia urheilijoita, joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia mitaleille. Mutta kyse ei ole vain varmoista menestyjistä.
Jokainen kisoihin valittu urheilija on ylittänyt yhdessä sovitut kriteerit ja edustaa kisoissa paitsi itseään, myös Suomen lipun värejä. Ja kuka tietää, ehkä Tokiosta tulee se yllättävä 102. kultamitali.
Kommentoi »