Apu

Avun aikakone: Napakympin huumaa vuosikymmenestä toiseen

1


Avun aikakone: Napakympin huumaa vuosikymmenestä toiseen

Katsojia parhaimmillaan 2,7 miljoonaa, ohjelmia lähes tuhat. Mutta oli vain muutamasta sekunnista kiinni, ettei Napakymppi olisikaan saanut juuri Kari Salmelaista juontajaksi.
Teksti Eve Hietamies

Nelisenkymmentä vuotta sitten eräs MTV:n lavastemies päätti irtisanoutua työstään. Hän kirjoitti irtisanoutumiskaavakkeen ja lähti viemään sitä pomolle yläkertaan. Seuraavassa kerroksessa hissiin astui silloinen MTV:n kuvausryhmän johtaja Eino Jantunen, joka sanoi lavastemiehelle, että sinä kun tiedät mikrofoneista jotain, niin tulisitko Simpauttaja-elokuvan ääniapulaiseksi.

Lavastemies Kari Salmelainen vastasi myöntävästi ja repi irtisanoutumiskaavakkeen. Siitä aukeni polku, joka vei miehen lopulta Napakympin juontajaksi.

Kari Salmelainen syntyi Kotkassa tapaninpäivänä vuonna 1948. Isä oli autonasentaja, äiti työskenteli ensin kukkakaupassa, sitten naistenvaateliikkeessä. Karilla on myös veli, joka asuu edelleen Kotkassa. 

– Lapsuudessa ei ollut vielä iPadeja, joten pelattiin, uitiin ja hiihdettiin. Opiskelin myös viulunsoittoa Kotkan musiikkiopistossa.

Eräänä päivänä kotitalon vastapäiselle niitylle nousi sirkus. Salmelaisen poika riensi apukäsiksi, sillä työstä sai palkaksi vapaalipun. Sirkustirehtöörin esitys teki unohtumattoman vaikutuksen.

– Seuraavalla viikolla minulla oli jo oma vilteistä tehty sirkusteltta täynnä lapsia, joille pidin omaa sirkusta.

Töihin Salmelainen meni heti kun pystyi. 15-vuotiaana hän ajoi rekalla suolaa Kotkan satamasta Kuusaan tehtaalle – ajokorttia ei kyselty. Sen jälkeen hän pääsi lautapojaksi rakennuksille. Jonkin aikaa lautoja kannettuaan hän irtisanoutui, osti työmaapakin ja marssi seuraavalle rakennustyömaalle, jossa kirkkain silmin väitti olevansa rakennusmies. Hän sai työpaikan.

Kun ikää tuli vähän lisää, Salmelainen sai leipätyön Kymin seurakunnan poikatyön ohjaajana. Sitten hän siirtyi Helsinkiin Alppilan seurakuntaan nuoriso-ohjaajaksi ja sieltä samoihin hommiin Keuruulle.

– Työ olikin enemmän sosiaaliohjaajan työtä. Kun huomasin valvovani toisten ihmisten asioita kaiken yötä, tein radikaalin päätöksen. Sanoin kirkkoherralle, että Kari lopettaa ja lähtee kapakkaan soittamaan. Se oli aikamoinen isku sille kylälle. 

Salmelainen kierteli keikkamuusikkona kolmisen vuotta eri bändien kanssa. 

– Eräänä iltana olimme Jyväskylässä keikalla, kun näin Hesarista, että MTV:llä tarvitaan lavastepajalle siivoojaa ja lavastemiestä. Sanoin jätkille yöllä, että lähden ajamaan Helsinkiin. Pääsin Maikkarilla haastatteluun, ja he kertoivat, että työ alkaisi viikon päästä. Soitin orkesterille, että perukaa loput keikat. 

Salmelainen oli 25-vuotias. Pari vuotta myöhemmin sattui sitten se legendaarinen hissimatka.

Ohjelmassa vieraili noin 6 000 ihmistä. Kuvassa Kari Salmelainen kilpailijoittensa kanssa Juhlanapakympin eli Napakympin 10-vuotisohjelman nauhoituksessa syyskuussa 1995.

Kun Salmelainen alkoi saada MTV:llä mainetta verbaalisesti lahjakkaana huulenheittäjänä, mies napattiin viihdetoimituksen puolelle. Toimittaja-ohjaaja-vakanssilla Salmelainen ohjasi muun muassa Yökyöpeliä, Valehtelijoiden klubia sekä Soitellaan soitellaan -musiikkiohjelmaa, jossa itsekin esiintyi ruudussa.

Vuonna 1985 ohjelmajohtaja Tauno Äijälä sanoi viihdetoimitukselle, että tehkää lauantai-iltoihin edullinen, suosittu ja katsottu puolituntinen. 

Viihdetoimituksesta siihen aikaan toimittajana työskennellyt ja sittemmin Avun päätoimittajanakin  toiminut Markku Veijalainen oli nähnyt Yhdysvalloissa jo vuodesta 1965 pyörineen treffi-ohjelman The Dating Game. Samaan aikaan Oulun maatalousnäyttelyssä esiteltiin tietokoneohjelma IEVA (Isännän ja Emännän Valinta), jonka avulla yksinäiset isännät hakivat tyhjille tiloilleen emäntiä. 

– Päätimme yhdistää nämä kaksi asiaa. En muista, kuka nimen Napakymppi heitti, mutta jotain ”täysosumaa” siinä haettiin, Salmelainen muistelee.

Napakymppi sai ensi-iltansa vuonna 1985. Ohjelman ensimmäisenä juontajana toimi viihteen monitoimimies Markus Similä. Pian sen jälkeen Suomessa alkoi paikallisradiotoiminta ja Markku Veijalainen lähti perustamaan Radio Ykköstä napaten Similän mukaansa. Salmelaista pyydettiin Similän tilalle.

– Mietinkö asiaa? En sekuntiakaan. Aikaisemmista hommista tiesin, että osaan olla myös ruudussa. Tosin juontajan vaihdosta nousi kauhea haloo. Tauno Äijälä mietti vakavissaan, pitäisikö minut laittaa takaisin ohjaamon puolelle. 

Siihen aikaan katsojaluvut tulivat kolmen viikon viiveellä. Kun Tauno Äijälä sai eteensä uudet katsojaluvut, paperilla luki 2,3 miljoonaa. 

– Tane päätti, että annetaan pojan tehdä vielä syksy Napakymppiä. Siitä syksystä tuli melkein 19 vuotta.

Kari Salmelainen tunnettiin kahdesta asiasta: hatusta ja lupsakkuudesta.

– Eräs firma halusi ostaa pomolleen Napakympissä käytetyn hatun 15 000 markalla. Raha lahjoitettiin SPR:lle.

Napakymppiä esitettiin vuosina 1985–92 MTV:llä Yleisradion ohjelmien välissä. Vuonna 1993 ohjelma siirtyi MTV3-kanavalle, jolla sitä esitettiin vuoteen 2002 asti. 

Ohjelman kulta-aikana 1980-luvun lopulla Napakympistä tuli tv-viihteen katsotuin ohjelma. Katsojaluvut kohosivat jopa 2,7 miljoonaan, ja sarjan suosiota tutkittiin yliopistoissa. Vuosikausia ohjelma oli myös maanantaiaamuisin työpaikkojen lempipuheenaihe: voi herraparatkoon millainen äijä siellä taas oli!

Kun ohjelmapaikkaa siirrettiin, nousi uusi haloo. Monen taloyhtiön saunavuorot menivät sekaisin, sillä Napakympin aikana kukaan ei halunnut olla saunassa.

Ohjelman pianistin Kaj ”Kaitsu” Wessmanin piti aluksi soittaa vain taustalla, mutta Salmelainen nappasi tämän kameran eteen.

– Kaitsun rooli oli täyttää ne hiljaiset hetket, kun kilpailijat miettivät kysymystä.

Kaksikosta tuli koko kansan suosikkeja. Salmelainen heitteli usein lupsakkaa vitsiä Kaitsun kustannuksella. 

– Sanoin, että Kaitsu on niin hiljainen, että hänen pitää tulla huoneeseenkin kaksi kertaa, ennen kuin kukaan huomaa. Katsojat lähettivät palautetta: ”Älä aina mollaa sitä Kaitsua!”

Kaitsua itseään Salmelaisen jutut lähinnä hymyilyttivät.

Vuosien aikana ohjelmassa ehti vierailla noin 6 000 kilpailijaa. Ehdokkaaksi ilmoittauduttiin postikortilla.

– Siitä seurasi kaaos, sillä kortteja tuli tuhansia. Jossain vaiheessa meillä oli 50 000 postikorttia. Niitä lähetettiin ympäri maata päiväkodeille askartelutarvikkeiksi. 

Pari kertaa ohjelmaan osallistuva olikin jo ennestään naimisissa. Asia tuli ilmi, kun seuraavana aamuna vihainen vaimo soitti Salmelaiselle, että mitä hittoa minun ukkoni tekee Napakympissä.

Koska elettiin aikaa ennen internetin seuranhakupalstoja, monelle Napakymppi oli yksi viimeisistä oljenkorsista.

– Vielä ohjelman alkuaikoina moni lähti mukaan leikkimielellä, olihan postikortilla mahdollisuus voittaa etelänmatka. Mutta mitä enemmän aikaa kului, sitä enemmän ohjelmaan osallistuttiin tosimielellä.

Siksi kulisseissa myös itkettiin, lohdutettiin ja tuettiin. 

– Olet ikäsi ollut yksinäinen poikamies omilla kylillä, sitten lähdet Napakymppiin ja toivot löytäväsi elämänkumppanin. Et tulekaan valituksi ja edessä on pitkä kotimatka takaisin siihen samaan elämään. Traagisinta on se, että pari ihmistä teki jopa itsemurhan, kun ei tullut valituksi.

 Joskus yksinäinen poikamies saattoi soittaa Salmelaiselle keskellä yöllä ja kysyä, auttaisiko Kari, jos tämä laittaa seuraavana päivänä kortin postiin. 

– Sanoin, että joo, mä pidän susta huolta. 

– Ihmiset eivät tänä päivänäkään tiedä, kuinka paljon tein töitä ennen ja jälkeen ohjelman. Suurimman osan ajasta istuin rupattelemassa, poistamassa jännitystä: kyllä me tästä selvitään, ei tämä niin vaikeaa ole. Pahin mitä voi tapahtua, on joutua naimisiin, Salmelainen kuvailee.

Hän antoi myös muutamia vinkkejä.

– Painotin, että ole sellainen kuin oikeasti olet, älä yritä olla parempi. Jos sulla on pösö, sä et aja bemarilla ja jos et ole juristi, älä sano olevasi juristi.

Parinsa löytäneiden lukumäärää ei ole laskettu, mutta vuosien aikana Salmelaisen postiluukusta kopsahti useampikin hääkutsu. Hän kieltäytyi niistä aina kohteliaasti, sillä hääpäivänä hääparin pitää olla keskipiste, ei viihdeohjelman juontajan. 

– Jokin aika sitten ruotsinlaivalla eräs pariskunta tuli esittelemään 19- ja 20-vuotiaat tyttäret. Olivat aikanaan tavanneet Napakympissä ja kovasti kiittelivät. Sitten otettiin kuva. 

Napakympin ohjaaja Sirpa Teräs ja Kari Salmelainen pitivät alusta asti tiukasti kiinni siitä, ettei ketään nolata eikä kenenkään tarvitse hävetä ohjelmaan osallistumistaan jälkikäteen. Myöhemmin näistä kahdesta työkaverista tuli elämänkumppaneita.

Ohjelma oli siis nauhoitus, ja kesti pitkään, ennen kuin ihmiset tajusivat, ettei Napakymppi olekaan suora lähetys.

Nauhoitukset tehtiin puolen vuoden välein. Kuvauspäiviä oli noin kolme, ja päivän aikana nauhoitettiin neljä ohjelmaa.

– Kyllä studioyleisö vähän ihmetteli, kun oltiin elokuussa ja ilmoitin heti nauhoituksen alussa, että nyt laitetaan tonttulakit päähän, koska ohjelma tulee ulos jouluna. Etukäteen piti myös almanakasta tarkistaa, kenen nimipäivä on lauantaina 25. marraskuuta ja pokkana usein myös heittelin, että onpa tänään leppoisa keli, vaikka yhtään ei voinut tietää, millainen keli on puolen vuoden päästä. 

Kerran Salmelainen puhui Neuvostoliitosta. Kun ohjelma tuli ulos, Neuvostoliittoa ei enää ollut. Vielä pahemmin kävi keväällä 1986. Pariskunta oli voittanut matkan Kiovaan, ja Salmelainen meni kehumaan sitä ”loistavaksi kaupungiksi”. Kun ohjelma tuli ulos, edellisellä viikolla oli Ukrainassa räjähtänyt Tšernobylin ydinvoimala.

Joskus kilpailijoiden suusta pääsi sammakoita, jos esimerkiksi matkalle valitun kumppanin ulkonäkö ei miellyttänytkään. ”Hyi kauheaa, miten lihava olet ”-tyyppiset lausahdukset jäivät leikkaamon lattialle. 

Napakymppi oli myös perheohjelma. Siinä ei sallittu alapäähuumoria eikä kirosanoja.

– Sirpan ammattitaidon näkee siitä, ettei leikkauksia edes huomattu.

Mikään kysymys ei ollut kilpailijoilta kielletty.

– Kyse oli aikuisista ihmisistä, ja siksi emme rajanneet mitään pois. Sen verran katsoimme, ettei joka lauantai kysytty samoja ”pidätkö valkosipulista” -kysymyksiä. Yleensä haluttiin tietää ihan perusasioita: mitä harrastat, käykö Jeesus, poltatko? Kun kilpailijat nuorenivat kysymyksistä tuli rohkeampia: ”Oletko koskaan käyttänyt maksullista naista?”

Salmelainen ei tiennyt kysymyksiä etukäteen vaan katsojien tavoin oli odottavalla kannalla.

– Ja kyllä, tukijoukot näyttivät neiti tai herra X:lle yleisön joukosta ohjaavia käsimerkkejä, että kuka kannattaa valita.

Salmelainen muutti välillä Kanadaan ja lensi puolen vuoden välein Suomeen purkittamaan Napakymppejä. Hän oli myös aktiivisesti mukana Apu-kerhon matkoilla parikymmentä vuotta. 

Jos osallistuminen jännitti liikaa ja kaveri erehtyi ottamaan liikaa rohkaisuryyppyjä yöjunassa, tuotantoyhtiöllä oli olemassa varamiesjärjestelmä. 

– Varamiehistä tai -naisista etsittiin oikean ikäinen henkilö ja pyydettiin häntä kiireesti Pasilaan kuvauksiin. Sujuvan liikkumisen takia he asuivat pääkaupunkiseudulla.

Kaikki varamiehet olivat aikaisemmin hakeneet itse ohjelmaan. Vain kerran eräs lavastemies jouduttiin puoliväkisin ylipuhumaan ohjelmaan, kun varamiehet eivät päässeet paikalle.

– Toki tiesimme, että hän oli poikamies. 

Joskus sermin takaa saattoi tulla nuivahkoja vastauksia, josta selkeästi paistoi läpi, ettei henkilö halunnut joutua valituksi.

– Kotona odotteli uusi poika- tai tyttöystävä, mutta kilpailija oli päättänyt silti osallistua, koska oli luvannut.

Studioyleisöksi jonotettiin. Porukkaa tuli Lapista asti bussilla ja kävi samalla reissulla tutustumassa Helsingin nähtävyyksiin. Yleisön tuomat tuliaiset kasattiin ohjelman ajaksi näytille pianon päälle. 

– Nauhoituksen jälkeen kilpailijat menivät usein porukalla syömään. Monta kertaa parit alkoivat vaihtua, kun jonkun aikaa oli istuttu iltaa ja rupateltu.

Palkintoina oli viikonloppumatkoja Keski-Eurooppaan, Kauko-Idässä pari saattoi olla kaksikin viikkoa. Kotimaan matkoille nyrpisteltiin, vaikka oikeasti ne olivat hemmottelulomia illallisineen ja safareineen. Monelle Napakymppireissu oli ensimmäinen Helsingin-matka.

– Eräs pariskunta matkusti ulkomaille ensimmäistä kertaa. Finnairilta soitettiin,  että mitäs tehdään, kun he itkevät täällä New Yorkissa Kennedyn kentällä. Pariskunta laitettiin paluukoneella Suomeen. He lähtivät myöhemmin Rodokselle.

– Kerran yritimme lähettää pariskunnan Egyptiin, mutta suurlähestystöstä ilmoitettiin, ettei Egypti ota vastaan matkustajia näin avomielisestä ohjelmasta. Kohde vaihdettiin.

Usein matkat menivät hyvin. Joskus ongelmia saattoivat aiheuttaa alkoholinkäyttö, puutteellinen kielitaito tai kilpailijoiden huonot kemiat. Viimeisten vuosien aikana Salmelainen itsekin joutui matkustamaan tiuhaan tahtiin pariskuntien mukana maailmalle. 

– Porukka haukkui, että Salmelainen lentää ympäri maailmaa meidän veromarkoilla. Sehän oli Maikkarin ohjelma, eikä veromarkkoja käytetty.

2000-luvun alussa MTV:n ohjelmapäällikkö Päiviö Pyysalo joutui Montreux’n Kultaisen ruusun kilpailussa hankalaan tilanteeseen.

– Jenkit tulivat sanomaan, että Napakymppi on meidän formaattimme, ettekä te ole koskaan maksaneet siitä penniäkään! Äijälä sai aikamoisen laskun. Sitten tultiin neuvomaan, miten Napakymppiä pitää oikeasti tehdä, että se muistuttaisi alkuperäistä formaattia: Kaitsu pihalle, bändi studioon ja Kari Salmelainen ylimenoon. 

Viimeisenä kautena Salmelainen sai juontajaparikseen Jonna Kantolan. Vuonna 2001 Tauno Äijälä jäi eläkkeelle ja MTV Median ohjelmajohtajaksi tuli Jorma Sairanen.

Hannu Karpon ohjelma ja  Riitta Väisäsen Kymppitonni lopetettiin. Olihan sitä aavistusta jo ilmassa. Sitten Ere Kokkonen ja Jorma Sairanen pyysivät Talin golf-kentälle pelaamaan. Puolessa välissä kenttää Jorma sanoi, että on lopettanut Napakympin. Se on viimeinen pari ja duunista ulos.

Kansa tietysti ratkesi.

– Kyllähän sitä palautetta tuli. Viimeisessä ohjelmassa oli 1 700 000 katsojaa, Salmelainen kertaa.

Hän sai kuulla vasta myöhemmin, että MTV halusi panostaa tiettyyn katsojaryhmään: yli 25-vuotiaaseen naiseen, joka on vasta perustamassa perhettä ja käyttää enemmän rahaa kuin muut. 

Napakympin katsojakunta oli kasvanut suurten ikäluokkien mukana seitsemänkymppisiin, joille oli vaikeaa tehdä mainoksia. Lopulta mainostajat eivät enää halunneet sijoittaa Napakymppiin, koska kohderyhmä oli väärä.

– Oikeasti meidän ikäluokkamme kiertelee maailmaa ja pöllyttää rahaa. Lapsille on annettu se, mikä on annettu, ja loput käytetään elämästä nauttimiseen. Tätä mainostoimistojen kaksivitoset eivät tajua. 

Viimeisen ohjelman jälkeen Salmelainen pakkasi reppunsa ja lähti maailmalle.

 – Sitä teen tälläkin hetkellä. Toukokuussa katselimme Sirpan kanssa, että ikävä sää, lähdetään käymään Virossa. Kymmenen päivän päästä löysimme itsemme Albaniasta. Kotiin pääsimme, kun olimme humauttaneet ensin 17 maata.

Napakympin uusi versio alkoi 21. syyskuuta tänä vuonna. Uutena juontajana toimii Janne Kataja, apurinaan Niina Lahtinen ja pianistina Lenni-Kalle Taipale.

– Janne soitti minulle tunnin puhelun. Annoin kaksi vinkkiä: tärkeimmät tähdet ovat vieraat, et sinä. Ole oma itsesi, äläkä tee juontajasta minua. 

Teksti Eve Hietamies, kuvat Timo Pyykkö ja A-lehtien kuva-arkisto

Julkaistu: 8.11.2017