Tuulilasi

Autoliitto: ”Autoilun lisääntyneistä verotuloista huolimatta tieliikenteelle ei ole tullut mitään vastinetta”

1

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä julkaisi tänään toimenpideohjelman liikenteen kasvihuonepäästöjen poistamiseksi. Käytännössä työryhmä esittää liikkumisen kustannusten lisäämistä, mikä perustuu löyhiin laskelmiin niiden vaikutuksista.
Teksti Autoliitto
Kuvat Autoliitto

LVM:n työryhmän toimenpiteet ovat suurin piirtein samoja, joita säännöllisin väliajoin on jo vuosien ajan nostettu muutenkin esille haluttaessa heikentää henkilöautoliikenteen kilpailukykyä. Työryhmän esittämät polttoaineveron korotukset sekä tiemaksut nostaisivat suomalaisten suuria liikkumiskustannuksia entisestään. Autoilijat maksavat jo nyt matkansa ja päästönsä, sillä tieliikenteeltä kerätään noin kahdeksan miljardia euroa veroja vuodessa.

Ilmastonmuutos on vakava asia ja sitä vastaan pitää taistella realistisin keinoin. Henkilöautoilu edustaa Suomen kasvihuonepäästöistä noin kymmenesosaa.

”Jos liikenne olisi päästökaupan piirissä, 130 g/km hiilidioksidipäästöillä ja 20 000 kilometrin vuotuisella suoritteella päästökiintiön voisi ostaa 70 eurolla”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen havainnollistaa.

Korotettavaksi esitettävää ajoneuvoveroa on korotettu viime vuosina jo useaan otteeseen. Esimerkiksi 120 g/km hiilidioksidipäästöt tuottavan henkilöauton ajoneuvoveron perusvero on noussut seitsemässä vuodessa vajaasta 60 eurosta 184 euroon. Päästöttömän sähköauton ajoneuvoveron perusvero on kiristynyt 19 eurosta 106 euroon. Tämän lisäksi sähköautosta maksetaan käyttövoimaveroa. Tieliikenteelle ei ole tullut korotuksista mitään vastinetta eikä ole takeita, että näin tapahtuisi henkilöliikenteen osalta työryhmän esittämien toimenpiteiden jälkeenkään. Lisääntyneistä verotuotoista huolimatta esimerkiksi tiestön kunnossapitoon ei ole saatu riittävää rahoitusta.

Vasta pari vuotta sitten hallitus asetti erittäin kovaksi tavoitteeksi saada Suomeen 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä. Nyt LVM:n työryhmän mukaan sähköautoja onkin reilun kymmenen vuoden kuluttua noin 670 000 ja kaasuautoja 130 000. Mitään todellisia perusteluja ja konkreettisia toimia, joille olisi asetettu oikea hintalappu, ei ole esitetty. Tavoite tuntuu täysin mahdottomalta.

”Nyt esitetty visio on todella kaukana suomalaisten arjesta. Suomessa on liikennekäytössä 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joiden arvo on keskimäärin 3600 euroa. Ei ole realistista, että suomalaiset alkaisivat yhtäkkiä ostaa uusia autoja, kalliista uusista sähköautoista puhumattakaan. Työryhmän työstä ei selviä, miten uusia tai uudempien autojen hankkimisen vaatima pääomantarve rahoitetaan tai mitkä vaikutukset suunnitelmalla on koko Suomen yhteiskuntarakenteeseen”, Nieminen toteaa.

”Suomi on EU:n harvimmin asuttuja maita ja täällä oman auton käyttö on perustellumpaa kuin missään muualla. Auto ei Suomessa ole mikään luksustuote, vaan arjen mahdollistaja.”

LVM:n työryhmän tavoittelemat päästöhyödyt perustuvat hyvin löyhiin laskelmiin ja todelliset vaikutusarviot puuttuvat. Tähän kiinnitti huomiota myös valtiovarainministeriö, joka jätti loppuraporttiin eriävän mielipiteen. Raportista puuttuvat muun muassa laskelmat siitä, miten toimenpiteet vaikuttavat suomalaisten liikkumismahdollisuuksiin, työntekoon ja asumiskustannuksiin.

”Raportissa esiin noussut fossiilisten polttoaineiden myyntikielto on kevyt heitto, jolla voi olla merkittävät vaikutukset. Autoliittoon tulee jo nyt runsaasti kysymyksiä siitä, minkä auton uskaltaa ostaa. Kysyjät ovat useimmiten päätyneet lykkäämään muuten ajankohtaista autonhankintaansa”, Nieminen sanoo.

Julkaistu: 13.12.2018