Apu

Autoilijaryhmästä tuli äkkiä valtava – Jäsenten määrä jo lähes 300 000 – "Tunteet ovat välillä pinnassa"

Autoilijaryhmästä tuli äkkiä valtava – Jäsenten määrä jo lähes 300 000 – "Tunteet ovat välillä pinnassa"
Autoilun kulujen vastustus kerää ihmisiä Facebook-ryhmään, mutta poliittista voimaa se ei takaa.
Julkaistu: 13.4.2021

Facebookin Stop autoilijoiden kuritukselle -ryhmä on kasvanut valtavasti. Joulun alla 2019 perustettu ryhmä on saanut viime viikkoina uusia jäseniä jopa 50 000 viikossa. Mistä on kyse? Ryhmän ylläpitäjät, Jaska Ilvesluoto, Klaus Kannistola, Tomi Piminäinen ja Leevi Ruotsalainen vastasivat Avun kysymyksiin sähköpostitse.

– Suomen suurimmaksi Facebook-ryhmäksi kasvamisen on saanut aikaan veropolitiikka autoilijoita kohtaan. Kansalaisten mitta on tullut täyteen, ylläpitäjät arvelevat.

Ryhmässä oli haastatteluhetkellä viime viikon lopulla yli 265 000 jäsentä, sittemmin määrä on mennyt jo yli 289 000 jäsenen. Etenkin viime viikkojen kasvuvauhti on ollut hurja, mutta ylläpitäjät sanovat, ettei sivuston markkinointiin ole käytetty senttiäkään rahaa.

– Ryhmän kasvun pääasiallisena aiheuttajana on autoilijoiden ja muilla moottoriajoneuvoilla liikkuvien tyytymättömyys asioihin. Olemme muutenkin toimineet ilman taloudellisia tukijoita.

"Ryhmä ilman sen kummempaa ohjausta luo katastrofaalisia tulevaisuudenkuvia, jotka kiinnittävät huomiota synnyttämällään kiukulla ja pelolla."
Tutkijatohtori Niko Pyrhönen, Helsingin yliopisto

Keskusteluryhmän tavoitteena on tarjota jäsenille järjestäytymisen mahdollisuus, suunnitella toimenpiteitä ja vaikuttaa poliittiseen asenneilmapiiriin, jotta se muuttuisi autoilijoille suopeammaksi.

Ryhmä ei ole sitoutunut mihinkään poliittiseen puolueeseen. Keskusteluissa kyytiä saavat silti useimmiten hallituspuolueet, etenkin vihreät. Ylläpitäjien mielestä jo ryhmän suurta kokoa voi pitää vaikuttamiskeinona: 286 000 ihmistä on heidän mukaansa päättäjiä painostava voima.

Tutkija: Poliittiseen asenneilmapiiriin vaikuttaminen on haastavaa

Muun muassa poliittisia ääri-ilmiöitä tutkinut Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhönen muistuttaa, ettei iso ryhmä vielä tarkoita poliittista valtaa.

– Se, että ryhmäläiset keskustelevat, on vasta niin sanottu valtaresurssi. Jos tämän kokoinen ryhmä kykenee ohjaamaan poliittista toimintaa, siten voidaan yrittää ajaa muutosta politiikkaan.

Todellisen vallan hankkiminen on monimutkaisempaa, Pyrhönen sanoo. Siihen tarvitaan myös vallankäytön menetelmiä sekä yhteyksiä päättäjiin.

– Poliittiseen asenneilmapiiriin vaikuttaminen on erityisen haastava tavoite. Tällaisessa ryhmässä tietoja ja mielipiteitä voidaan jakaa keskitetysti ja muodostaa yhteisiä kantoja. Silti ei ole selvää, miten ryhmä vaikuttaa äänestämiseen.

"On hyvä, että ihmiset pääsevät ilmaisemaan tunteitaan, mutta ilman viisasta kanavointia niistä ei synny rakentavia tai realistisia poliittisia vaihtoehtoja."
Tutkijatohtori Niko Pyrhönen, Helsingin yliopisto

Kansalaisliikkeen haavoittuvuutena ovat usein ryhmäläisten ylilyönnit, jotka syövyttävät ryhmän uskottavuutta ulkopuolisten silmissä.

– Ryhmä ilman sen kummempaa ohjausta luo katastrofaalisia tulevaisuudenkuvia, jotka kiinnittävät huomiota synnyttämällään kiukulla ja pelolla. On hyvä, että ihmiset pääsevät ilmaisemaan tunteitaan, mutta ilman viisasta kanavointia niistä ei synny rakentavia tai realistisia poliittisia vaihtoehtoja.

Stop autoilijoiden kuritukselle -ryhmän säännöissä vihapuhe on kielletty, mutta ylläpitäjät myöntävät, että suuren ryhmän vilkkaan keskustelun valvonta on haastavaa ja aikaa vievää.

– Kun koolla on noin iso joukko ja lähtökohtaisesti epäoikeudenmukaisuuden kokemuksestaan mukaan lähteneitä ihmisiä, tunteet ovat välillä pinnassa, ylläpitäjät arvioivat.

Päivitetty 13.4.2021 – Ilmestynyt 16.3.2021

9 kommenttia