– Olen käyttänyt sellaista sanontaa, että Vantaa on liikenteellisesti murtovesikaupunki. Meillä on paljon junaratoja ja valtion pääväyliä. Raitiovaunukin on tulossa tällä vuosikymmenellä. Pyrimme suosimaan kestäviä muotoja liikkua, joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä. Kaupunki kasvaa, katupituus kasvaa pari prosenttia vuodessa ja teitä rakennetaan paljon, onhan jokaiselle tontille päästävä autollakin.

– Tiivistyvät keskustat, esimerkiksi Kivistö, ovat suuria haasteita. Kun paljon rakennetaan, pullonkauloja syntyy ja alueen palvelutkin kärsivät. Kun rakentaminen kestää usein pitkään, autoilijat kokevat sen hankalaksi. Kivijalkakauppojen asiakaspysäköinti on asia, josta tulee palautetta. Osin se johtuu rakentamisesta, osin valmiista tilanteista, mikä ei kaikkia tyydytä. Ratkomme näitä tapauskohtaisesti, joskus onnistumme paremmin, joskus vähän heikommin.”

– Pysäköintihän menee laitoksiin yhä enemmän. Meillä on käynnistymässä malli, missä kaupunki rahoittaa useamman eri taloyhtiön yhteistä pysäköintilaitosta. Kun talot valmistuvat, niille myydään osuus näistä pysäköintilaitoksista. Kaupunki ottaa alkuvaiheessa riskiä taloyhtiöiden puolesta, että pysäköintilaitoksia saadaan syntymään.

– Suuri osa henkilöautoista kulkee vielä polttomoottoreilla, joten on siinä ehkä vielä jonkin aikaa hiukan negatiivinen klangi. Pyrimme kuitenkin liikenteelliseen tasapainoon, jossa kaikilla liikennevälineillä on roolinsa. Sellainen sopii Vantaalle hyvin. Eri ihmisillä on eri elämänvaiheissa erilaiset liikkumisen tarpeet. Moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus ovat näissä liikenneasioissa aina tärkeitä.

– En usko keskustoissa täysin ilmaiseen pysäköintiin, mutta on meillä esimerkiksi Tikkurilassa aika paljonkin ilmaisia tai erittäin edullisia pysäköintipaikkoja. Pyrimme kohtuulliseen hinnoitteluun.