Tuulilasi

Autohullun päiväkirja: Mutta mitä tekevät ranskalaiset?

Autohullun päiväkirja: Mutta mitä tekevät ranskalaiset?

Alkavan viikon torstaina aukeava Pariisin autonäyttely on hieno tilaisuus ranskalaisille autonvalmistajille näyttään heidän osaamistaan. Mutta missä ovat heidän automaailmaa mullistavat uutuudet?
Teksti Max Lange
Kuvat Peugeot
Mainos

Ranskalaisille autonvalmistajille 2000-luku on ollut vaikeaa aikaa. Saksalaiset ovat puskeneet ohi sekä myyntimääriltään että teknologian saralla. Korealaisten suurhyökkäys Eurooppaan on kantanut hedelmää ja he ovat saaneet paljon uutta markkinaosuutta.

Peugeot, Citroën ja Renault myyvät pääasiassa autoja vain Euroopan markkinoille. Vanhalla mantereella ei ole enää valtavaa kasvupotentiaalia uusille autoille, ja kilpailu on todella kovaa. Samalla tuntuu, että ranskalaiset olisivat menettäneet fokuksen, sen oman juttunsa tehdä autoja.

Ranskalaiset yrittävät olla saksalaisia

Monia ranskalaisissa autoissa on viehättänyt niiden tyylikäs muotoilu ja omalaatuisuus. He tekevät asioita omalla tavallansa, joka näkyy joissakin tapauksissa mahtavina oivalluksina, toisaalla todella typerissä arkea hankaloittavissa ratkaisuissa.

Saksalaiset ovat kuitenkin onnistuneet luomaan pitkäjänteisellä insinöörityöllä eräänlaisen Golf-standardin, johon kaikkien muiden automallien ominaisuudet perustuvat. Tällainen auto on ominaisuuksiltaan täydellisyyttä tavoitteleva.

Ranskalaisten on omalla autokulttuurillaan vaikea vastata tähän. Jos he tekevät sitä omaa juttuaan, eli ranskalaisia autoja, saattavat tuotokset olla liian erilaisia ja erikoisia tavalliselle autonomistajalle.

Toisaalta jos he haluavat tehdä saksalaistyylisen auton, katoaa autosta juuri se ranskalaiselle autolle tyypillinen ominaispiirre. Esimerkiksi Renault on pyrkinyt haastamaan saksalaiset (laatutaso, luotettavuus, ajettavuus) viimeisimmällä Meganellaan. Malli ei ole kuitenkaan yltänyt sille asetettuihin odotuksiin.

Ranskalaiset eivät oikein pärjää saksalaisessa pelissä saksalaisin pelinappuloin. Heidän on siis keksittävä jotakin omaa.

Viime vuosina esimerkiksi Renault on onnistunut luomaan oman näköisiänsä autoja. Crossover Captur, b-segmentin Clio ja upouusi takamoottorinen Twingo ovat olleet pirteitä ilmestyksiä. Citroën C4 Cactus on myös aiheuttanut positiivista värinää Airbump-helmoineen ja Peugeot 308 valittiin vuoden autoksi. Kyllä ranskalaiset osaavat vielä autoja tehdä.

Ranskalaiset Pariisissa

Kun katsoo listaa Pariisin autonäyttelyssä suurelle yleisölle esiteltävistä autouutuuksista, ihmetyttää vähäinen ranskalaisten autojen määrä. Citroënilla ei ole yhtään tuotantomalliksi luokiteltavaa uutuutta. Peugeotilla on sentään uudistunut 508 ja sporttiversioita 208:sta sekä 308:sta. Renault voi ylpeillä tuoreella Twingollaan sekä crossoveria ja tila-autoa yhdistävällä Espacellaan.

Kun tätä uutuusmallikatrasta verrataan saksalaisten mallivyöryyn, on ranskalaisten oltava ehkä huolissaan. Tosin suurin osa saksalaisuutuuksista on faceliftejä eikä täysin uusia malleja. Poikkeuksina edellä mainittuun VW Passat, Smart, Opel Corsa, Ford S-MAX sekä Mondeo ja Audi TT.

Konseptiautoja sekä tutkielmia ovat ranskalaiset paremmin julkaisseet kuin varsinaisia tuotantoautoja. Erityisenä teemana Pariisissa heillä on ollut polttoaineen kulutuksen laskeminen. Peugeotilla sekä Citroënilla on ollut esillä 2 litran autoja, mutta ne eivät ole valmiita vielä tuotantoon.

Renault esitteli EOLAB-tutkielman, joka havainnollisti merkin tulevaisuuden teknologioita erityisesti polttoaineen kulutuksen ja päästöjen laskemisessa. EOLAB:ssa esiteltyjä innovaatioita aiotaan hyödyntää merkin tulevaisuuden malleissa.

Ongelma vain on, että edellä mainittujen autojen olisi hyvä olla jo tässä vaiheessa lähellä tuotantoa ja kuluttajien kokeiltavana. Nyt esitellyt tutkielmat ovat toistaiseksi vasta vain tutkielmia.

Ei voida vielä sanoa, että ranskalaiset olisivat erityisesti muita edellä polttoainetaloudessa. Missä ovat esimerkiksi sähköautot, joita Renault vielä pari vuotta sitten oli ryminällä tuomassa markkinoille?

Muita ranskalaisia konsepteja Pariisissa ovat tyyliseikkoihin paneutuvat DS Divine, DS 3 Ines De La Fressange, Peugeot Exalt No2 ja Peugeot Quartz. Nämä edellä mainitut autot ovat ratkaisuiltaan erittäin ranskalaisia.

Se, että mitä tavalliselle kuluttajalle on hyötyä vulkaanisesta kivestä valmistetusta keskikonsolista tai ”Hypertypage-superstailuksesta”, jää jonkun muun pohdittavaksi.

Ranskalaiset ovat ranskalaisia

Ranskalaisia tuli parjattua tässä päivityksessä ehkä turhankin paljon, mutta osa oli ansaittua. Selviä pilkahduksia paremmasta on jo havaittavissa, mutta vielä tässä vaiheessa tärkeitä uutuuksia on valitettavan vähän. Pariisin autonäyttely antaa heidän hetken olla parrasvaloissa. Olisiko heidän pitänyt hyödyntää tämä mahdollisuus paremmin?

Toisaalta autonäyttelyä ei ole vielä edes avattu, joten ei tuomita heitä vielä liian aikaisin. Jos ranskalaiset löytävät oman menestysreseptinsä, tulevaisuus näyttää varmasti valoisammalta. Omasta mielestäni ratkaisu löytyy nimenomaan ranskalaisuudesta.

Autohullun päiväkirja -blogin kirjoittaja on autohullu nuorimies, joka haaveilee tällä hetkellä kaupunkilomasta Pariisiin.

Seuraa Tuulilasin tallin ja automaailman tapahtumia Facebookissa.

Julkaistu: 28.9.2014