Aurinko paistaa täydeltä terältä ja mittari näyttää 25 astetta. Mieli on kevyt ja kaamosoireet – väsymys, makeanhimo ja apaattisuus – tuntuvat täysin kadonneen. Ihokin näyttää terveemmältä kuin yleensä talvella eikä niveliä kolota tavalliseen tapaan. Onko tosiaan niin, että pyrähdys pakkasista etelän lämpöön vaikuttaa suotuisasti sekä psyykkiseen että fyysiseen terveydentilaan?

– Kyllä, tämä pitää paikkansa. Pelkästään auringonpaiste ja hyvä sää vaikuttavat psyykeen, koska valtaosa meistä kokee valon ja lämmön miellyttäväksi. Auringonvalolla on myös välittömästi virkistävä vaikutus. Se perustuu siihen, että valo kulkee silmien kautta näköhermoja pitkin aivoihin ärsyttäen vireystilaa säätelevän talamus-aivoalueen hermosoluja. Tämän seurauksena virkistymme saman tien, kun astumme ulos aurinkoon, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen THL:stä.

Auringonvaloa kulkeutuu niin ikään aivojen hypotalamus-alueelle, jossa sijaitsee sisäinen kellomme. Valo tahdistaa sen 24 tunnin aikatauluun, jos valoa on tarjolla aina samaan aikaan vuorokaudesta, etenkin aamun tunteina. Tämäkin nostaa mielialaa ja parantaa samalla yöunen laatua.

– Matkailijan olisikin fiksua hyödyntää juuri aamun ja aamupäivän aurinko. Ihan jo senkin takia, että iltapäivällä auringon ultraviolettisäteily on ihon kannalta vaarallista.  

UV-säteiden ansiosta iho tuottaa runsaammin mielihyvää lisääviä beetaendorfiineja. Siksi UV-säteillä on mielialaa kohottava vaikutus. Liikunta toimii samalla tavalla, joten jos haluaa tehostaa lomalla aamuauringon hyötyä, kannattaa lähteä heti herättyä lenkille. Mitä rasittavampaa liikunta on, sitä enemmän beetaendorfiineja kertyy.

Vireystilan nousu voi näkyä myös fysiikassa, sillä kun uni on laadukkaampaa ja nukkuu paremmin, toimintatarmoa on enemmän. Kunto voi jopa kohota, jos liikunnan harrastaminen lisääntyy merkittävästi. Ruokahalun vähentyminen taas helpottaa painonhallintaa. Lisäksi auringonvalo tekee meistä sosiaalisempia, sillä ärtyvyys ja riitaisuus vähenevät.

Eikä tässä kaikki. Näyttäisi myös siltä, että auringonvalo ja lämpö sekä niiden yöunta parantava vaikutus suojaisivat sydäntä. 

– Tämän yhdistelmän ansiosta verenpaine pysyy paremmin aisoissa koko vuorokauden ajan ja verensokeri pysyy tasaisempana. Tällä on selkeää vaikutusta sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen syntyyn, Partonen kertoo.

Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan pelkkä lämpökin nostaa mielialaa. Asiaa testattiin pitkään masentuneilla, joille määrättiin infrapunasäteillä annettavaa lämpöhoitoa. Sitä annettiin yhden kerran ylävartalon alueelle niin, että ruumiinlämpö nousi. Seurauksena masennusoireet lievittyivät ja mieliala pysyi parempana jopa kahden viikon ajan. 

– Viikon tai kahden aurinkoloman aikaan saama myönteinen mieliala kestää sekin 2–3 viikkoa. Sen jälkeen kaamosoireet palaavat, jos on kärsinyt niistä ennen matkaa.

UV-säteily tuo helpotusta myös atoopikon ja psoriaatikon iholle. Tämä johtuu siitä, että auringonvalo rauhoittaa ihon tulehdusta. Myös nivelpsorin ja reuman oireet lievittyvät, koska niidenkin taustalla on tulehdus. Lisäksi UV-säteily hillitsee allergisia reaktioita ja vähentää ihon pinnalla olevaa bakteeri- ja hiivakantaa. Akneihokin voi yleensä paremmin auringossa ja jäkälöityneet, kutiavat ihotaudit hyötyvät nekin valon hoitavasta vaikutuksesta. 

– Toki tervekin iho saa auringosta sen hyödyn, että iho vahvistuu ja paksuuntuu. Sen ansiosta se pystyy puolustautumaan paremmin pöpöjä vastaan. Lämpö kiihdyttää myös aineenvaihduntaa, ja hikoillessa iho puhdistuu. Lisäksi aurinko on D-vitamiinin paras lähde, ja D-vitamiinin tuotanto käynnistyy iholla UVB-säteilyn vaikutuksesta, muistuttaa ihotauteihin erikoistunut sairaanhoitaja ja kuntoutussuunnittelija Tuire Hastell Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta.

Atopiaa ja psoriasista sekä nuorten reumasairauksia hoidetaan etelässä aurinkopainotteisilla sopeutumisvalmennuskursseilla. Kahden ensimmäisen kohdalla tämä tarkoittaa, että auringosta nautitaan tietyn kaavan mukaan kahden viikon ajan. Altistus aloitetaan muutamasta minuutista ja aikaa lisätään koko ajan. Suojavoiteita ei käytetä lainkaan näiden minuuttien aikana.

– Kahdessa viikossa aika voi nousta jopa kahteen tuntiin. Hoidon ansiosta herkästi palavalle ihollekin voi käydä niin, ettei se enää pala. Muutkin voisivat halutessaan kokeilla auringon ottamista tähän tapaan. Tärkeintä on, että iho ei pääse kärähtämään. Se pitää suojata altistusajan jälkeen vaatteilla, vetäytymällä varjoon tai suojavoiteilla.

Pelkällä meren läheisyydellä voi olla myönteistä vaikutusta terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Näin uskottiin jo 1800-luvulla, jolloin lääkärit määräsivät potilailleen merenrantamatkoja. Meri-ilmaa pidettiin vahvistavana ja virkistävänä, ja joitakin sairauksia hoidettiin merivesikylvyillä. Englannissa neljä vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan vanha uskomus pitää paikkansa. Tutkimuksessa selvisi, että rannikolla asuvat olivat keskimäärin terveempiä kuin sisämaassa asuvat. Vielä terveempiä olivat rannikolle muuttaneet, jotka peittosivat vertailussa siellä aina asuneet.

– Ainakin iholle merivedestä on selkeää hyötyä. Psoria tai atopiaa sairastavan kannattaisi etelässä ollessaan liottaa itseään meressä joka päivä vähintään 15 minuuttia. Vesi kosteuttaa ihoa ja suola lisää sen vaikutusta. Suola myös pehmentää ihoa, Hastell sanoo.

Niin ikään terveyskylpylöiden – joita on ympäri Etelä-Eurooppaa Maltaa myöten – mineraalikylvyillä on ihoa kosteuttava ja pehmentävä vaikutus.  Savi- ja mutakylpyjen puolestaan oletetaan puhdistavan ihoa syvemmältä, koska ne vetävät ihosta epäpuhtauksia. 

Lämpimässä vedessä kylpiessä myös säryt ja kolotukset saattavat lievittyä. Tutkittua tietoa kylpylöiden terveysvesien vaikutuksista ei kuitenkaan juuri ole.

– Suurin hyöty näyttäisi tulevan sen kautta, miten itse kokee hoidon ja mitä siitä ajattelee. Mitään haittaa kylpylälomasta ei ole, mutta jos sairastaa pahaa ihosairautta, hoitoja kannattaisi ensin kokeilla vain pieneen kohtaan ihoa. 

Kehon lämpökuorma kasvaa kuumassa ympäristössä. Elimistö pyrkii säilyttämään normaalin lämpötilansa lisäämällä ääreisverenkiertoa ja hikoilua. Tällöin ylimääräinen lämpö kulkeutuu ihon pintakerroksiin ja hikoilun kautta ilmaan. Voimakas hikoilu laskee kehon nestepitoisuutta, jos nestettä ei nautita riittävästi. 

Elimistön lämpökuormitus oirehtii väsymyksenä ja heikotuksena sekä keskittymiskyvyn laskuna. Se pahentaa myös kroonisia sairauksia. Lämpökuormitus voi johtaa eriasteisiin lämpösairauksiin, ensin lievempään lämpöuupumukseen ja lopulta hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen. Kuumuus voi aiheuttaa auringonpistoksen, äkillistä huimausta tai pyörtymisen, lihaskramppeja, ihottumaa tai alaraajojen turvotusta.

Suurin riski lämpimästä säästä aiheutuu vanhuksille, kroonista sairautta sairastaville sekä pienille lapsille. Aikuisväestössä kuumuuden terveysriskiä lisäävät voimakas fyysinen rasitus ja runsas alkoholin käyttö.

Lähde: www.thl.fi