Poikaystävä tilasi netistä kahdet uudet aurinkolasit ja näyttää niissä nyt pirun hyvältä. Toiset ovat American Opticalin klassikot, jotka on nähty nököttämässä sekä hiphoptähti Jay-Z:n että näyttelijä River Phoenixin nenällä. Toiset plehoista ovat minun nettilöytöni: kemiantuntien suojalaseja löyhästi imitoivat mustat kakkulat, jotka brittiläinen vaatesuunnittelija Henry Holland on tehnyt ranskalaiselle Le Specs -aurinkolasimerkille.
Niin, minun löytöni. Mutta en minä voinut niitä itselleni ostaa. Kun lasit saapuivat postissa, kokeilin niitä silti. Ne asettuivat aivan liian ylös ja painoivat pirusti.
Katsokaas, kun minulla on iso nenä, eikä siinä mitään. Minä ihan pidän nenästäni, mutta optikkoliikkeessä nenälleni myydään ei-oota. Joskus jopa naureskellen: mahdoton tapaus. Ongelmana on ylhäältä erityisen leveä nenäluuni: joko lasien nenäkappaleet asettuvat väärälle kohdalle naamaani tai ne aiheuttavat vihlovan päänsäryn puristaessaan nenäluutani tarkoitettua hanakammin.
”Aurinkolasit ovat turhaa hapatusta”, lohdutti hippiystäväni, kun kiukuttelin viime kesänä puistossa aurinkolasittomuuttani. Lasit kuulemma altistavat jopa melanoomalle, koska ne huijaavat elimistöä luulemaan, että UV-säteily on todellisuutta vähäisempää. Minua melaniinintuotannon häiriintyminen ei kiinnostanut. Minua kiinnosti olla siristelemättä silmiäni ja ennen kaikkea näyttää hyvältä, ihan niin kuin kuudennen luokan luokkaretkellä Maarianhaminassa vuonna 1986.
Minulla on albumissani kuva, jossa poseeraan kolmen luokkatoverini kanssa, ja meillä kaikilla on jalassamme tennissukat ja Conversen tennarit, pystyraidalliset puuvillahousut ja päässä mattinykäshenkinen tukka. Olemme mielestämme superviileitä, varsinkin kun meillä kaikilla on Sokokselta ostetut kopiot Ray-Banin Wayfarer-aurinkolaseista. Aitoihin meillä varhaisteineillä ei tietenkään ollut rahaa.
Me olimme inspiroituneita Miami Vice – ja Konnankoukkuja kahdelle -tv-sarjoista ja The Breakfast Club -elokuvasta, joissa Reiskat olivat tärkeissä rooleissa. Vuonna 1986 Ray-Baneja käyttivät kaikki pop-tähdet, mukaan lukien Michael Jackson. Ei ihme, että niiden myynti lähti lapasesta. Sama toistui runsaat kaksikymmentä vuotta myöhemmin, kun kaikki itseään muodikkaana ja coolina pitävät alkoivat käyttämään Wayfarer-laseja. Ilmiössä kiteytyi hipsteri-ilmiön huvittavuus: ihmiset, jotka pitävät itseään erityisinä individualisteina, pukeutuvat keskenään aivan samalla lailla.
Levykauppiasystäväni muistelee, että hipstereiden Wayfarer-trendin jäljet johtavat amerikkalaiseen MGMT-indiebändiin. Leffafriikki ystäväni syyttää Miami Vice -leffaa. Minä väittäisin vastuun kuuluvan tyyli-ikoni Chloë Sevignylle. Tai ehkä se oli ylimalkaan sitä, että 80-luku tuli muotiin, ja 80-luvulla syntyneet sekosivat kasarista ensimmäistä kertaa. Suurkiitos ylenpalttisen hipsteritrendin laantumisesta kuuluu joka tapauksessa junttikansaa edustavalle Petri Nygårdille, jonka habitukseen Ray-Ban-kopiot kuuluvat olennaisesti, edelleen.
On muuten outoa, että edes Madonna ei ole onnistunut luomaan yhtäkään kunnon aurinkolasitrendiä. Run DMC sentään teki Cazalin 80-luvun pröystäilevän härskeistä aurinkolaseista suositut hip hop -piireissä. Grunge-kansa taas inspiroitui 90-luvulla Kurt Cobainin isoista, valkoisista halpissangoista. Tajusikohan kukaan sillä hetkellä, että aikalailla samanlaisia valkosankaisia laseja käytti myös Uuno Turhapuro?
Bono ei ole onnistunut tekemään isoista, Bvlgarin oranssi- tai keltalinssisistä kärpäslaseista kansansuosikkeja sitkeästä yrityksestä huolimatta. Ehkä yksinkertaisesti siksi, että ne ovat rumat. Tai sitten Bono ei vain ole tarpeeksi cool.
Viimeisin todellinen aurinkolasivaikuttaja on tietysti Lady Gaga, jonka tyyliin pröystäilevät aurinkolasit kuuluvat olennaisesti. Hän lienee vauhdittanut ainakin brittimerkki Linda Farrow’n Alexander Wang – ja Jeremy Scott -mallistojen myyntiä. Mutta useimmiten Gagan päässä nähdyt lasit ovat vintageharvinaisuuksia – tai jotain ylenpalttisen överiä, niin kuin Telephone-videon palavat röökirillit.
Yhtä asiaa minä ihmettelen: kun Lady Gagallakin on kerrassaan julmetun kokoinen kolvi, miten hän löytää niin monia nenälleen sopivia aurinkolaseja? Ehkäpä poptähdellä on hovissaan oma aurinkolasien sovittaja, joka kantaa pientä työkalupakkia ja muotoilee lasien nenäkappaleista juuri täydellisen sopivat Gagan aristokraattista klyyvaria ajatellen. Oih. Elämän mittaiselle toivelistalle kirjautui juuri yksi asia lisää.
*
Imagen tyylikolumnisti Maria Veitola on nenäkäs joka paikan häärä, joka haaveilee tarkkailevansa maailmaa tänä kesänä peililasien takaa.
