Aurinko tuottaa lämpöä, valoa ja UV-säteilyä. Niillä on hyvät ja huonot puolet. Lämpötuotannon merkitys ihmiselle on yksiselitteinen, mutta kesähelteet voivat olla heikkokuntoisille ja vanhuksille vaarallisia. Lämpöhalvauksen oireita ovat muun muassa korkea kuume, hikoilun loppuminen, heikotus ja sekavuus. Mitä enemmän valoa ympärillämme on, sitä pirteämpiä olemme. Valo säätelee vuorokausirytmiämme ja kertoo aivoillemme, milloin on aika herätä ja painua yöpuulle. Lisääntynyt valo lisää serotoniinin tuotantoa. Se on aivojen välittäjäaine, joka vaikuttaa muun muassa mielialaan ja ruokahaluun. Kesäisin herkuttelu ei välttämättä tunnukaan niin houkuttelevalta kuin talvisin. Ultravioletti- eli UV-säteily on auringon antimista kinkkisin. Sen tärkein tehtävä on tuottaa D-vitamiinia kehossamme ja vahvistaa luustoamme. Kesäisin monet ihosairaudet, kuten psoriaasi ja atooppinen iho, rauhoittuvat UV-säteilyn ansiosta. UV-säteilylle altistuminen voi polttaa ihon. Palaminen lisää ihosyöpien, melanooman ja tyvisolusyövän, riskiä merkittävästi. Ihosyöpien määrä Suomessa kasvaa vuosittain. Säteily vanhentaa ihoa ja altistaa silmää kaihille. Auringosta saa ja pitää nauttia, mutta viisaasti. Aurinkovoiteen suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30, ja sitä tulee käyttää myös pilvisellä säällä. Keskipäivän kuuma paahde kannattaa viettää sisätiloissa. 

Lähde: Terveyskirjasto

Teksti Noora Takamäki, Kuva Shutterctock