Image

Auringonsieppaaja

Auringonsieppaaja

Professori Hele Savin, Imagen Sankari 2015, taistelee puhtaan energian puolesta.
Teksti Oskari Onninen
Kuvat Outi Törmälä
Mainos

Aalto-yliopiston mikro- ja nanotekniikan apulaisprofessori Hele Savin on kehittänyt maailman tämän hetken tehokkaimpia aurinkokennoja. Avain siihen on ollut kahdessa pienessä havainnossa.

Oliko vaikea aloittaa aurinkoenergian tutkimusta Suomessa?

”2000-luvun puolivälissä joihinkin projekteihin annettiin rahoitusta sillä ehdolla, että aurinkoenergiaosuus jätetään pois. Onneksi en kuunnellut rahoittajia. Samaan aikaan Euroopassa oli aurinkosähköbuumi, ja vasta kun se ylikuumeni, suomalaiset rahoittajat alkoivat kiinnostua alasta. Toisaalta Suomessa oli ollut aktiivista aurinkoenergiatutkimusta jo kauan ennen kuin alasta tuli maailmalla iso bisnes.”

Mitä myyttejä aurinkoenergiaan liittyy?

”Hinta ja Suomen pimeät talvet ovat varmaan pahimmat. Harva tietää, että kylmä ilma tehostaa kennojen toimintaa. Ja koska lumi heijastaa valoa, sitä on kevättalvella meillä todella paljon. Kennojen asentaminenkin on kallista lähinnä siksi, että niitä asennetaan vielä niin vähän.”

Mitä yhteistä on mikroelektroniikalla ja aurinkokennoilla?

”Paljonkin. Suurin osa aurinkokennoihin liittyvistä ideoistani on lähtöisin mikroelektroniikkataustastani. Osallistuin 2000-luvun alussa ensimmäisiin aurinkoenergiakonferensseihin ja havaitsin yhtäläisyyksiä alojen välillä. Olimme esimerkiksi tutkineet kuparin haitallista vaikutusta mikroelektroniikan komponenteissa, joten aloin heti epäillä kuparia syyksi aurinkokennojen ongelmiin. Nyt tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että kun poistaa kuparin tuoman epäpuhtauden, aurinkokennoja vuosikymmeniä vaivannut hyötysuhdeongelma voidaan ratkaista.”

Miksi nanotekniikka on niin mullistavaa aurinkokennoille?

”Jos kennoon tehdään nanokuvioitu pinta, se ei heijasta käytännössä lainkaan valoa, vaan kaikki valo saadaan ohjattua kennoon. Nanokuvioiden ongelmana ovat olleet elektronit, jotka katoavat pinnan uumeniin, jolloin hyötysuhde on jäänyt vaatimattomaksi. Heureka-kokemuksemme oli laittaa tietynlainen ohutkalvokerros aurinkokennon päälle, jolloin elektronit saadaan paremmin talteen. Ohutkalvoteknologian ongelma on ollut, että ideaa pidetään liian yksinkertaisena patentoitavaksi.”

Tuleeko aurinkoenergiasta Suomessa vääjäämättä keskeinen energialähde?

”Kyllä se alkaa vääjäämättömältä näyttää. Ei me voida ilman sitä Suomessakaan olla. Yksin se ei riitä, mutta yhdessä muiden uusiutuvien kanssa pääsee pitkälle.”

Julkaistu: 16.4.2015