Apu

Atte Kaleva: Tiedustelulait eivät uhkaa yksilön oikeusturvaa

Atte Kaleva: Tiedustelulait eivät uhkaa yksilön oikeusturvaa

Kirjaa jihadismista valmisteleva tutkija Atte Kaleva myöntää, että eduskunnalle esitetyt uudet tiedustelulait puuttuvat yksilön perusvapauksiin. Hän pitää uudistuksia kuitenkin välttämättöminä, jotta Suomen sotilas- ja muu tiedustelu saadaan kansainväliselle tasolle.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat Milka Alanen
Mainos

Hallituksen tiedustelulainsäädäntöä koskeva lakiesitys tuli eduskunnalle esittelyyn viime viikolla. Siinä suojelupoliisi (Supo) ja Puolustusvoimien tiedustelu ovat saamassa kerralla käyttöönsä kaikki poliisin vuosikymmenien aikana hankkimat tiedusteluvaltuudet. Niillä voisi muun muassa tehdä salaisia vierailuja työpaikoille, jäljentää asiakirjoja ja puhuttaa ihmisiä salaisesti, vaikkei kohdetta epäiltäisi rikoksesta.

- Huonoa esityksessä on se, että siinä periaatteessa rikotaan yksilön perusoikeuksia, kuten kirjesalaisuutta. Pahimmillaan lait antavat mahdollisuuden tavallisten kansalaisten urkintaan, mutta se on enemmän amerikkalaisten elokuvien todellisuutta. Suomessa viranomaiskontrolli ja moraali on niin korkea, että en usko väärinkäytösten mahdollisuuteen, sotatieteen maisteri ja tutkija Atte Kaleva sanoo.

Suuri yleisö tuntee Kalevan ennen kaikkea reilun viiden vuoden takaisesta sieppausdraamasta. Arabiaa puhuva ja hyvin Lähi-idän tunteva upseeri teki väitöskirjatutkimustaan ääri-islamista Jemenissä, kun hänet ja hänen vaimonsa Leila Kaleva sekä itävaltalainen Dominik Neubauer siepattiin 21. joulukuuta 2012 Jemenin pääkaupungissa Sanaassa. Panttivangit pääsivät vahingoittumattomina vapauteen toukokuussa 2013 naapurimaa Omanin kautta.

Kriitikkoja hiertää tiedustelulaeissa muun muassa se, että uudistus mahdollistaa telekuuntelun ja -valvonnan sekä muut pakkokeinot huomattavasti entistä matalammalla kynnyksellä ja laajemmalle joukolle viranomaisia. Ehdoton kertomisvelvollisuus kohteelle liittyy tiedusteluun, jossa Supo tai Puolustusvoimat puuttuu luottamuksellisen viestin suojaan. Tätä ilmoitusta voisi kuitenkin lykätä kaksi vuotta kerrallaan tai jättää sen kokonaan tekemättä tuomioistuimen päätöksellä.

Periaatteessa tämän voi nähdä avaavan ovet myös poliittisesti tai muuten vain vastustajiksi katsottavien ihmisten tarkkailuun.

- Se mahdollisuus, että viranomainen hankkii tietoja muissa kuin asianmukaisessa eli terrorismin torjunnan tarkoituksessa, on olemassa. Suomessakin on sattunut, että jotkut poliisissa ovat katsoneet tietoja, jotka eivät heille kuulu – kuten edesmenneen hiihtäjän Mika Myllylän tapauksessa.

- Sisäinen valvonta toimii yleensä, mutta tarvitaan ehdottomasti myös ulkopuolinen valvoja, joka Suomessa olisi muutoksen myötä tiedusteluvaltuutettu. Kaikesta jää jälki, ja se on valvojan aika nopea selvittää ja puuttua asiaan, Atte Kaleva muotoilee.

Tiedusteluvaltuutetun toimintaan on lakiluonnoksessa varattu neljä henkeä, jotka kuluttaisivat 350 000 euroa vuodessa; koko toiminta vaatisi 24 miljoonaa euroa lisää vuosittain. Käytännössä 98 prosenttia budjetista menisi siis tiedusteluun, ja sen valvontaan jäisi pari prosenttia.

Lain säätämien kiireellisenä vaatii viiden kuudesosan enemmistön eduskunnassa. Esityksen takana ovat keskusta, kokoomus ja siniset. Oppositiosta sdp ja vihreät ovat ilmoittaneet perehtyvänsä asiaan huolella ennen kantojen lukkoon lyömistä; vasemmistoliitto ja perussuomalaiset vastustavat lakien säätämistä kiireellisenä.

Atte Kaleva uskoo, että nykymuotoinen ja alkuperäisestä korjattu lakiesitys on riittävän hyvin valmisteltu.

- Se on myös tarpeellinen, jotta viranomaiset kykenevät vastaamaan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen ja ehkäisemään suunnitteilla olevia terrori-iskuja.

Kaleva painottaa, että tärkein syy lakiuudistukseen ylittää maan rajat ja liittyy nimenomaan terrorismirikosten torjuntaan. Suomen sotilastiedustelulla tai Supolla ei nykyään ole oikeuksia harjoittaa valtion rajat ylittävää tai ulkomaista tiedustelua, vaan tietoja on pitänyt pyytää muiden maiden tiedustelupalveluista, esimerkiksi Ruotsista.

- Tiedustelupalveluissa tieto on valuuttaa, jota vaihdetaan. On kestämätön tilanne, että suomalaiset ovat jatkuvasti vain saavana osapuolena.

Tuomioistuimet ovat toistaiseksi käsitelleet Suomessa kolmea terrorismijuttua: maaliskuussa 2016 Helsingin hovioikeudessa, toukokuussa 2017 Pirkanmaan käräjäoikeudessa ja viime viikolla Helsingin käräjäoikeudessa. Niissä oli kyse ääri-islamilaisen terrorijärjestön rahoittamisesta, irakilaisten kaksosten terroririkoksista heidän kotimaassaan ja terrorismirikoksen valmistelusta. Kaikki syytteet hylättiin, mutta kaksosmiesten tapauksen käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Atte Kaleva irtisanoutui Puolustusvoimien palveluksesta maavoimien kapteenina marraskuussa 2014. Vuoden 2017 alussa hän palveli sotilastarkkailijana Kashmirissa.

Hän myöntää, että jos ja kun tiedusteluvaltuuksia lisätään, myös instanssien avoimuutta pitää lisätä.

- Puolustusvoimien käsitys viestinnästä on ollut tiedottaminen: vaaratiedote, kun jossain ammutaan kovapanoksilla, eikä Supokaan kovin avoin laitos ole. Laki määrää, että jollei ole erikseen perusteita salata tietoa, se on julkista. Suomessa on tulkittu niin päin, että ellei ole erikseen painavia perusteita, tieto julistetaan salaiseksi. Tässä tiedusteluyhteisön on paikallaan katsoa peiliin, koska nimenomaan tarpeeton vaikeneminen on omiaan luomaan epäluuloja väärinkäytöksistä ja salaliitoista.

Kaleva on kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Helsingissä ja pyrki vuoden 2015 vaaleissa myös eduskuntaan, muttei tullut valituksi. Hänen jihadismia, islamia ja terrorismia käsittelevä kirjansa ilmestyy Otavan kustantamana maaliskuun puolivälissä.

.

Julkaistu: 31.1.2018