Ukrainan kriisi levisi pääkaupunki Kiovasta eri puolille isoa maata. Krimin niemimaalta uutisoidaan Venäjän valko-sini-puna -lippujen syrjäyttäneen keltasinisiä Ukrainan kansallislippuja. Presidentti Vladimir Putin muistuttaa asevoimillaan, ettei siedä rajanaapurinsa epävakaisuutta ja pyrkimystä karata länteen.
Kuin parahiksi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan asevelvollisuusseminaarissa valaistiin Suomen asemaa, turvallisuutta ja puolustusta. Asevelvollinenko taas menee torrakka olalla itärajaa turvaamaan, kun kutsu käy? Miten asevelvollisuutensa ovat organisoineet Ruotsi ja Norja?
Luottavaisin lieni Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa (vihr.), joka leimasi yleisen asevelvollisuutemme vanhanaikaiseksi. Suomea ei mikään asellinen uhkaa, ja massa-armeija on siksi tarpeeton. Vihreässä mallissa asevelvolliset korvaisi pieni, tehokkaasti koulutettu joukko.
Tyystin eri mieltä on eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.). Nykyisen kaltainen armeijamme on Niinistön mielestä nykyaikainen ja tarkoituksenmukainen.
- Tasa-arvolla ei vihollista pysäytetä, Niinistö puhisi.
Puolustusministeri Carl Haglund vakuutti, että Suomen iso koko, siihen nähden pieni väestömäärä ja vielä maantieteellinen asema jättävät puolustuksellemme vain yhden uskottavan vaihtoehdon. Ja se on yleinen asevelvollisuus. Kehittyä toki pitää, vaikka rahasta on pula. Materiaalitarpeen ja investointikyvyttömyyden solmuja avaa Haglundin nimittämä toimikunta Ilkka Kanervan johdolla.
Hyvästit asevelvollisuudelle lausumaan pyrkivä Ohi On -kampanja on saanut vain noin 7 000 kannattajaa. Jotta aloite nousisi eduskunnunan käsittelyyn, kannattajia pitäisi olla yli 50 000.
Länsinaapurimme Ruotsi siirtyy parhaillaan ammattiarmeijaan. Viimeiset varusmiehet pukivat kolmen kruunun sotilasvermeet vuonna 2011. Eversti Bo Stennabb kertoi, että uudessa tilanteessa armeija huomasi joutuneensa kilpailemaan vapaille työvoimamarkkinoille. Puolustusvoimat ei Ruotsissakaan pysty taistelemaan rahalla. Sotilaille pitää siis keksiä muita houkutuksia kuten seikkailukoulutusta ja hyviä asuntoja, jotta koulutetut sotilaat pysyisivät uniformuissaan.
Norja kuuluu Natoon, mutta silti se viime vuonna aloitti jälleen yleisen asevelvollisuuden, ja tämä tarkoittaa sukupuolineutraalia kutsuntaa, prikaatikenraali Per Arne Five kertoo. Kustakin noin 60 000 hengen ikäluokasta värvätään enintään 10 000 nuorta miestä ja naista. Jo nyt on havaittu vapaahetoisesti palvelukseen päätyvien hyvä motivaatio, tietty halu saada tärkeä merkintä omaan ansioluetteloon tulevaan työelämää varten. Norja aikoo antaa asevelvollisuuden suorittaneille opintopisteitä siviilimaailman opintoihin. Naisia houkutellaan tiedotekirjeillä; myös sotilasnaisten ylläpitämät blogit viestivät myönteistä asevelvollisuudesta.
Entä Suomi nyt? Sodanajan vahvuutemme on 230 000 hengen armeija. ja sitä ei ilman yleistä asevelvollisuutta saataisi jalkeille. Dosentti, everstiluutnantti evp. Arto Nokkala maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi, että 30- 40 000 hengen ammattiarmeija olisi liian pieni ja koko Suomen kokoon verrattuna riittämätön. Ja sen myötä olisi aluepuolustuksesta pakko luopua.
Tuoreimman tutkimuksen mukaan (MTS joulukuu 2013) 68 prosenttia suomalaisista kannattaa nykyisen kaltaista asevelvollisuutta.
teksti: Hannu Koskela
