– Yleisin liikenneväsymyksen syy on unen puute ja liika valvominen, professori Markku Partinen sanoo.

Vanhat ja nuoret kuljettajat joutuvat kolareihin eri syistä. Iäkkäillä on usein jokin sairaus ja lääkitys, ja he välttävät ajamista huonolla kelillä, öisin ja alkoholin vaikutuksen alaisina. Nuoret puolestaan joutuvat onnettomuuksiin juuri öiseen aikaan ja väsyneinä touko-elokuussa.

Auton ajaminen aamuyöllä on riskipeliä. Neljän tunnin yhtämittainen autolla ajaminen pikkutunneilla vastaa ajamista yhden promillen humalassa, vaikka henkilö ei olisi nauttinut lainkaan alkoholia.

Raskas ateria ja sokeripitoiset ruoat lisäävät väsymystä ja heikentävät ajokykyä edelleen. Muita väsymystä pahentavia tekijöitä ovat edellisen yön alle kuuden tunnin unet ja yli 21 tunnin valvottu rupeama. Väsyttävät lääkkeet ja erityisesti unilääkkeet ovat erityinen ongelma.

– Määrätessään unilääkkeitä yli suositusten lääkärin tulee tarvittaessa kieltää ajaminen ja ohjata potilas tarkempaan arviointiin. Ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä ei saa käyttää vastoin lääkärin määräyksiä. 

EU:n tilastojen mukaan hoitamaton uniapnea, diabetes, lääkkeiden tai huumeiden käyttö, mielenterveyden häiriöt ja neurologiset sairaudet sekä alkoholismi lisäävät merkittävästi liikenneonnettomuuksien riskiä.

Teksti: Riitta Heimonen

Kuva: Anssi Kienanen