Apu

Arto Bryggare: "Ainutlaatuista naiset! – Jos aitojen korkeutta nostettaisiin, Annimari olisi parempi”


Aitajuoksun olympiamitalisti Arto Bryggare ylistää pika-aitojen naisia.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

– Olen vilpittömästi iloinen. Tämä on ainutlaatuista suomalaisen urheilun historiassa, Arto Bryggare hehkuttaa.

Annimari Korte ja Reetta Hurske tekivät Suomen ennätykset 24. heinäkuuta ja alittivat Tokion olympiarajan 12,84.

– Nyt meillä on sopivan kokoisia urheilijoita, joilla on askelnopeudet kohdillaan. Annimari Korte on juuri sopivan kokoinen, ja hänellä on tiukka huippu-urheilijan asenne. Hän on tehnyt töitä ahkerasti, enemmän kuin moni ymmärtääkään.

Bryggare viittaa Kortteen terveysongelmiin ja siihen, miten nainen on noussut huipputuloksiin 31-vuotiaana. Kortteella on takana vaikea selkävamma, lukuisia revähdyksiä, rannevamma, vaarallinen myyräkuume, nivel- ja luuogelmia, tulehdus ruokatorvessa, nenäleikkaus ja ruoka-aineallergioita.

– Annimari on lahjakas. En olisi voinut uskonut, että hänestä tulee näin menestyvä urheilija. Hän antaa muille urheilijoille hyvää erimerkkiä. Ei uran tarvitse loppua 25-vuotiaana. Menestys voi tulla 31-vuotiaana!

Muistettakoon, että myös 24-vuotias Hurske on pitkään kolkutellut huippuaikoja. Nooralotta Neziri on hyvässä vedossa, joskin kärsii kantapäävammasta.

Annimari Korte.

Kestävätkö naisten hermot?

Naiset tulevat Bryggaren mukaan olemaan Dohan MM-kilpailuissa syyskuussa kovassa lyönnissä, siellä taidot oikeasti mitataan.

Bryggare sanoo, ettei Kortteella ja Hurskeella ole vielä ollut todellisia paineita ja kansainvälistä menestystä. Vasta kun heiltä odotetaan onnistumista kilpailussa, jossa amerikkalaiset, jamaikalaiset, kanadalaiset ja muut huippumaiden juoksijat ovat mukana, paine nousee.

– Jo finaaliin pääsy on kova suoritus. Kortteella on realistisia mahdollisuuksia, mutta sitten pitää onnistua nollatuulessa.

Naisten aitoihin lisää korkeutta

Kun tuulesta ei saa mitään apua, Korte ja kumppanit tarvitsevat lisää voimaa ja räjähtävyyttä.

– Askelpituuden ja frekvenssin pitää olla kohdillaan, Bryggare sanoo.

Naisten aitojen korkeus on 84 senttimetriä, miesten 106,7.

– Toivoisin, että naisten aitojen korkeus nostettaisiin 91 senttimetriin. Se vaatisi vielä parempaa tekniikkaa, jolloin ainoastaan juoksutehon merkitys ei korostu. Annimarin tekniikka on kunnossa, ja hän voisi silloin pärjätä vielä paremmin jenkkejä vastaan.

– Annimari on kevyt ja vahva. Mutta vielä vahvempi pitää olla, jotta alittaa 12,30 ajan.

Parhaat juoksevat alle tuon ajan.

Lisää punttisalia?

Bryggaren mukaan Korte tarvitsee lisää tehoa ja elastisuutta, mutta sitä ei välttämättä saa punttisalilta.

– Kaikki nämä naiset nostavat penkistä 1,5 kertaa oman painonsa ja kyykyssä kaksi kertaa oman painonsa. Ihan kaikki varmasti kyykkäävät sata kiloa.

Bryggaren mielestä eturivin pika-aiturinaisemme ovat voimakkaita, mutta erityisesti Reetta Hurske.

– Hän on todella vahva. Hänellä on maailman paras alku.

Miten Suomessa voi olla nyt näin monta hyvää naista pika-aidoissa?

– Vaikea sanoa. Niin, miksi meillä oli aikoinaan pari maailman parasta uimaria samaan aikaan, Bryggare miettii.

Ehkä nyt keskinäinen kiri nostaa tuloksia.

– Taustalla on innostus aitajuoksuun ja menestys nuorten kisoissa. Meillä Suomessa aitajuoksutietoisuus ei tosin ole vielä laajaa. Tärkeintä olisi, että nuorilla 11-18-vuotiailla olisi hyvät valmentajat.

Bryggare voitti pika-aitojen pronssia vuoden 1984 olympialaisissa.

Bryggare itse on valmentanut aitajuoksija Viivi Asikaista.

Haluaisitko itse valmentaa aitajuoksijoita enemmänkin?

– En halua mennä kenenkään väliin. Välillä urheilijat ottavat yhtyettä ja pyytävät apua. Pohdimme sitten yhdessä, onko minun apuni tarpeen. Yritän rohkaista heitä.

– Valmentaminen on kovaa puuhaa.Tärkeää on valmentajan ja urheilijan henkinen yhteys. Valmennuksessa ei ole yhtä totuutta.

En pystyisi nykyiseen somejulkisuuteen

– Toivon terveyttä ja malttia elämässä. Minua hirvittää urheilijoiden jatkuva esillä olo sosiaalisessa mediassa. Minua se häiritsisi urheilijana, en pystyisi tuollaiseen. He jakavat itseään laajasti, mutta kai se kuuluu nykyään ammattiurheiluun.

Nyt media on kiinnostunut aitajuoksijanaisista ja ylistää heitä. Bryggarelle on medialle viesti:

– Pettymysten kohdalla tulee sitten ihan erilaista kommenttia. Toivoisin, ettei heitä pettymysten hetkellä lyötäisi ihan maan rakoon.

Arto Bryggare oli tinkimätön urheilija.

Julkaistu: 25.7.2019