Apu

Arki muuttuu maailmankansalaisten perheessä – äiti on rauhantekijä, poika kiekkoleijona

Arki muuttuu maailmankansalaisten perheessä – äiti on rauhantekijä, poika kiekkoleijona

Äiti ja poika ovat kosmopoliitteja kumpikin tavallaan. Tuija Talvitie on rauhanvälitystoimiston toiminnanjohtaja, jonka tavoitteena on maailmanrauha. Poika Aarne Talvitie on jääkiekkolupaus, jonka tavoitteena on maailmanvalloitus. Perheen arki muuttuu kesän päätteeksi, kun poika lähtee pelaamaan Pohjois-Amerikkaan.
Teksti Valtteri Mörttinen
Kuvat Petri Mulari, All Over Press
Mainos

Tuija Talvitie viettää päivää nuoremman poikansa Aarne Talvitien kanssa kotona Espoon Koivu-Mankkaassa. Molemmilla on paljon mielessään, sillä perheessä valmistaudutaan syksyllä koittavaan muutokseen. Lintu lentää pesästä eikä ihan minne tahansa. Jääkiekkolupaus Aarne nimittäin aloittaa opinnot ja ottelut Yhdysvaltain yliopistosarjassa.

Äiti Tuija on Martti Ahtisaaren perustaman Crisis Management Initiativen eli CMI:n toiminnanjohtaja. Järjestön ja sen johtajan tehtävä on ehkäistä ja ratkaista konflikteja ympäri maailman.

– Minut sai alalle se, että voi joka päivä tehdä jotain merkityksellistä, Tuija toteaa.

Hän on ollut CMI:n hallituksessa vuodesta 2005. Edellinen toiminnanjohtaja lähti 2009, ja silloin hallitustoveri soitti Tuijalle kysyäkseen, onko tämä itse ajatellut pestiin tarttumista. Perheen kanssa juteltuaan Tuija päätti, että nyt se on sitten menoa.

– En ole koskaan suunnitellut uraani, olen mennyt sinne, missä tuntuu hyvältä.

Koska CMI:llä ei ole poliittista agendaa, järjestö pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin muut eivät pääse, ja puhumaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät muille puhu.

– Kovaan turvallisuuteen panostetaan maailmassa paljon enemmän kuin rauhanvälitykseen, vaikka rauhanomainen dialogi on kaikkein tehokkain keino hoitaa asioita. Aseisiin käytetään joka päivä lähes viisi miljardia euroa. Sillä summalla voisimme tehdä 100 000 rauhankierrosta päivässä.

Aarne Talvitie pelasi vuonna 2016 Leijonien U18-maajoukkueen kapteenina. Kuva: All Over Press.

Eettinen johtajuus suurennuslasin alla

Tuija kertoo tutkivansa ammatissaan myös eettistä johtamista. Siitä hän on päässyt tekemään havaintoja kotioloissakin.

Hänen poikansa Aarne oli vielä viime vuonna Suomen alle 18-vuotiaiden poikien jääkiekkomaajoukkueen kapteeni.

– Aarnessa on hyviä johtajan ominaisuuksia, ja kapteenithan ovat aina joukkuetovereiden valitsemia. Arvostan kaikkein eniten hänen nöyryyttään. Vanhempi poikamme on enemmän sellainen persoona, joka puskee aina eturiviin. Aarne sen sijaan jättäytyy takariviin ja pohtii asioita sieltä, Tuija kertoo pojistaan.

Äiti ja poika ovat molemmat maailmankansalaisia mutta hyvin erilaisia sellaisia. Tuija työskentelee maailmanrauhaa tavoittelevassa järjestössä. Aarnella taas on haaveissa tulevaisuus kiekkotähtenä maailman kovapalkkaisimmissa kaukaloissa.

Eikä urheilumaailma äidillekään vieras ole, sillä jääkiekko kulkee perheessä. Aiemmin mainittu isoveli Otso Talvitie pelasi menestyksekkäästi B-junioritasolle asti mutta lopetti loukkaantumisten seurauksena.

Aarne Talvitie kävi tänä kesänä kokeilemassa kykyjään hänet varanneen New Jersey Devilsin harjoitusleirillä. Kuva: Rich Graessle (All Over Press).

"Olemme seuranneet poikaa jo puolitoista vuotta"

Aarne on saanut kasvaa kodissa, jossa jääkiekkoharrastukseen suhtaudutaan vakavasti. Hän lähtee tänä syksynä Yhdysvaltoihin Pennsylvanian osavaltionyliopistoon eli Penn Stateen pelaamaan.

Hänet rekrytoitiin stipendillä, ja kun äiti ihmetteli, miten yliopisto voi satsata puolen miljoonan dollarin arvoisen stipendin poikaan, jota eivät edes tunne, joukkueen kykyjenetsijät kertoivat seuranneensa Aarnea jo puolitoista vuotta.

Aarne itse puhuu tavoitteistaan ja ennusteistaan tyynesti ja vaikuttaa itsevarmalta.

– Tavoitteeni ja unelmani on NHL, mutta sinne on pitkä tie. Näen itsessäni sen vaatimaa potentiaalia, mutta paljon jää kiinni myös asioista, joihin en itse voi vaikuttaa.

Siksi jääkiekko ei ole Aarnen ainoa mahdollinen polku. Jos yhtäkkiä tapahtuisi esimerkiksi uran päättävä loukkaantuminen, hänellä on B-suunnitelma takataskussa.

– Yliopistossa pääsen opiskelemaan myös tutkinnon sen tilanteen varalta. En ole ihan täysin päättänyt, mitä pääainetta alan lukea, mutta jotenkin se tulee liittymään kauppatieteisiin.

Yhdysvaltain yliopistojärjestelmä eroaa suomalaisesta siten, että ensimmäisen vuoden ajan opiskellaan yhteisiä peruskursseja ja vasta sen jälkeen valitaan pääaine. Kouluihin ei pyritä pääsykokeilla, vaan opiskelu on maksullista – paitsi tietysti Aarnen kaltaisille lupauksille, jotka ovat niin haluttuja, että koulu tarjoaa opinnot. Vapaaherran elämää ei silti pääse viettämään, sillä koulumenestyksen on pysyttävä hyvänä, jotta opiskelija saa pelata. Tähän sääntöön erityisesti äiti on tyytyväinen.

Aarnella on NHL-varaus jo olemassa. New Jersey Devils nappasi hänen pelioikeutensa vuosi sitten. Aarnen on ollut pakko pelata Suomessa A-junioreissa Liigan ammattilaissopimuksen sijaan, koska yliopiston säännöt estävät ammattipelaamisen ennen yliopistoon menemistä. Mikään ei kuitenkaan pakota pelaajaa suorittamaan koulua loppuun, jos houkuttava sopimustarjous tulee pöydälle kesken opintojen.

Penn Statessa pelaajasta pidetään todella hyvää huolta. Ottelumatkat tehdään yksityiskoneilla, ja yliopistolla on oma lentokenttä. Opiskelijoita on kaiken kaikkiaan lähes 100 000. Aarnella on kuitenkin kulttuurisokin varalta turvaverkko mukanaan.

– Yksi parhaista kavereistani Oskar Autio lähtee mukaan samaan kouluun pelaamaan. Se auttaa paljon. Hänen isoveljensä Erik Autio – myös jääkiekkoilija – kävi saman yliopiston, ja häneltä olen saanut paljon sisäpiirin tietoa siitä, minkälainen paikka on, Aarne kertaa.

Yliopistosarja NCAA:ssa pelaajille ei makseta palkkaa, vaikka urheilutoiminta tuottaakin yliopistoille valtavia summia rahaa. Mikäli Aarne olisi kipeässä rahapulassa, hänen olisi kannattanut suunnata suoraan kotimaisille ammattikentille. Tilanne on kuitenkin toinen, ja hän uskaltaa odottaa ensimmäistä palkkanauhaansa hieman pidempään.

– Kyllä päätöstä piti miettiä, mutta on tämä niin uskomaton mahdollisuus, että ei tätä voinut jättää käyttämättä, Aarne sanoo.

– Aarne ei ole mikään tyhmä jätkä, vaan hän todellakin pärjää korkeakoulumaailmassa. Eikä pelkän lätkän varaan voi tulevaisuutta laskea. Kun yliopistosta soitettiin tarjouksen kanssa, pyysimme 24 tuntia miettimisaikaa, Tuija kertoo.

Aarne kertoo kuunnelleensa päätöksenteossa perhettään paljon ja myöntää heidän olleen neuvoissaan oikeassa. Tämä aiheuttaa äidissä nyökkäyksen ja nopean välikommentin:

– Yleensä.

Tuija ja Aarne Talvitie nauttivat Espoon kesästä vielä, kun ehtivät. Pian on aika pakata tavarat. Kuva: Petri Mulari.

Riidat ratkaistaan puhumalla

Aarnelle tarjottu tilaisuus ja odotettu tulevaisuus vaikuttavat loistavilta. Vaikka äiti arvostaa urheilua ja toivoo pojalleen parasta, hänellä on huolensakin.

– Äidille on kova paikka, kun poika muuttaa ensimmäisen kerran omilleen toiselle puolelle valtamerta.

Urheilu on yksi niistä kulttuuri-instituutioista, joissa Tuija näkee potentiaalia maailmanrauhan edistämisen kannalta. Kunhan urheilemiseen ei suhtauduta liian nationalistisesti, se voi olla erinomainen kansakuntien yhdistäjä. Tällaisia kansakuntien yhdistäjiä tarvitaan maailmassa paljon enemmän kuin aseita.

– Riidat ratkaistaan puhumalla. Sen, minkä ihminen on aloittanut, sen ihminen voi myös lopettaa.

Julkaistu: 28.7.2018