Apu

Arja Koriseva ja Kyösti Mäkimattila tuntevat tangoelämän



Arja Koriseva ja Kyösti Mäkimattila tuntevat tangoelämän

Viime vuoden tangokuningas Kyösti Mäkimattila oli 13-vuotias, kun Tangomarkkinoiden ensimmäinen supertähti Arja Koriseva kruunattiin kuningattareksi 1989.
Teksti Apu-toimitus

Harvoin ketään tangokuningasta on ylistetty niin paljon kuin vielä hetken hallitsevaa Kyösti Mäkimattilaa. Raamikkaassa hurmurissa on nähty yhtä suurta karismaa kuin Tapio Rautavaarassa ja samanlaista tähteyttä kuin vuoden 1995 tangokuninkaassa, Jari Sillanpäässä.

Monipuolisen muusikon laulutaidosta ja komeasta äänestä saatiin todistettavaa näyttöä viime kuussa, kun laulajan soolodebyytti Suuntatähti ylitti 10 000 kappaleen myynnin ja kultalevyrajan. Se on ensimmäinen hallitsevan tangokuninkaan kultalevy 2000-luvulla.

– Siitä olen todella otettu! Hienoa, että ihmiset näinä aikoina vielä ostavat äänilevyjä. Kaiken lisäksi albumi on summa lempimusiikistani, jolle Mika Toivasen iso orkesteri on antanut upeat raamit.

Je ennen Seinäjoen voittoaan turkulainen Kyösti oli Suomen tanssikansalle tuttu laulaja ja kokenut esiintyjä. 14-vuotiaana alkanut keikkailu johti vuonna 2002 ammattimaiseen esiintymiseen palkitun Varjokuva-orkesterin kanssa. Valtakunnallista suosiota kokoonpano keräsi television Kesäillan valssi -ohjelmassa, jossa bändi esiintyi vuosina 2002, 2005, 2006 ja 2008.

Kyöstin ja Varjokuva-orkesterin musiikillinen linja on alusta asti koostunut perinteisistä suomalaisista iskelmistä ja tangoista. Kunnioitus alaan ja 1950- ja 60-lukujen aikakauteen kuuluu yhtyeen levyjen soundimaailmassa ja näkyy miesten esiintymistyylissä pukeutumista myöten.

Suomen suurimpaan musiikkitapahtumaan Kyösti on aiemmin osallistunut sävellyskilpailun kautta, mutta viimekesäinen kruunaus tangokuninkaaksi oli miehelle unelmien täyttymys.

– Totta kai tämä on ollut hieno vuosi. Olen saanut tehdä paljon töitä ja toteuttaa monin tavoin itseäni. Ehkä parasta on kuitenkin ollut se, että olen saanut tutustua maan parhaisiin ammattilaisiin ja tehdä heidän kanssaan töitä.

– Suuri haaste vuosi on kieltämättä ollut perheen kannalta. Miten selittää kolmelle pienelle lapselle, että isä on niin paljon poissa kotoa?

Ensi viikon torstaina Kyösti Mäkimattila luovuttaa kruununsa seuraajalleen Seinäjoella. Vaikka kuninkaan valta vaihtuu, suosikkilaulaja jatkaa oman bändinsä kanssa keikkailua tiuhaan tahtiin.

Uusia tangokuninkaallisia on neljän muun tuomarin kanssa valitsemassa myös kaikkien aikojen tangokuningattareksi kutsuttu Arja Koriseva, joka tänä vuonna juhlii 25-vuotista tangotaivaltaan.

Iloinen ja temperamenttinen toivakkalaistyttö oli  todellinen löytö vuoden 1989 Tangomarkkinoilla. Kansa otti rempseän Arjan välittömästi omakseen ja hänestä tuli pian suuri kansansuosikki ja superjulkkis.

Mittavan ja monipuolisen uran sittemmin tehnyt Arja muistaa yhä kirkkaasti tuon ikimuistoisen voittopäivän Seinäjoella.

– Tapahtuma oli silloin paljon nykyistä pienempi eikä meille silloin mitään kruunuja annettu, vaan saimme tangokuningasparini, Risto Nevalan kanssa Tangomarkkinat-pokaalin ja MTV-mitalit. Paikan päällä minua ei ollut juuri muita tuttuja kannustamassa kuin isä ja äiti. Kun sitten voitin, jäin urheilutalolle yksin miettimään, olisiko jossain jonkin sortin juhlia tai jatkoja.

– Onneksi paikalta löytyi toimittaja, joka kirjaimellisesti kantoi minut reppuselässä mutaisten pihojen yli hotellille, jossa telkkuväen kanssa sitten juhlittiin.

Vaikka juhlat eivät alkuun meinanneet käynnistyä, tiivis keikkatahti oman Fortuna-orkesterin kanssa alkoi välittömästi.

– Ensimmäiset kolme vuotta tein 300 työpäivää vuodessa. Se oli hullua aikaa, mutta niin tapahtui, Arja muistaa.

Kyöstin tavoin myös Arja aloitti keikkailun jo nuorena, 13-vuotiaana oman bändin kanssa. Vaikka lahjakkaan tytön suurin haave oli tulla näyttelijäksi ja laulajaksi, hän aloitti musiikin ohella varmuuden vuoksi opinnot vielä Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksessa.

– Valmistuin opettajaksi saman vuoden keväänä, kun voitin Seinäjoella. Keikkakalenterin täyttyessä elämäni suunta oli selvä. Annoin palaa täysillä ja jätin kaiken muun. Ajattelin, että tässä on nyt minun mahdollisuuteni. Halusin oppia tältä alalta kaiken mahdollisen.

Arjan puhe kuulostaa niin tutulta Kyöstin korviin.

– Samat lainalaisuudet alalla toimivat edelleen. Asioilla on tapana järjestyä, kun ne järjestää. Itse pitää tarttua toimeen ja löytää omalle tielleen oikeat ihmiset.

– Eli kumpikin meistä on jo ennen voittoa tiennyt, mistä tässä hommassa on kyse. Kruunu itsessään ei ole tehnyt taitavammaksi tekijäksi, mutta se on tuonut uusia mahdollisuuksia ja auttanut kehittymään ammatissa eteenpäin, Arja kiteyttää.

– Juuri näin. Se, että ylipäätään kysytään uusiin juttuihin mukaan. Ei minua olisi sieltä Varjokuva-orkesterin rumpusetin takaa tultu kysymään yhtään mihinkään, Kyösti lisää.

Ja mitä enemmän on hankkinut alalta kokemusta, sitä todennäköisemmin pärjää myös tangokilpailussa. Tänä päivänä kilpailijat ovat jo kovan tason ammattilaisia ja useimmat jo levyttäneetkin.

– Totuus on, että tänä päivänä tangokilpailussa ei haeta enää pelkästään laulajaa. Siellä haetaan viihdekentälle uutta tekijää ja siihen sisältyy myös paljon muuta, Kyösti tietää.

Juhlavuotensa kunniaksi Arja on pyydetty Tangomarkkinoiden tämänvuotiseen tuomaristoon. 300 kisaajan joukosta tuomaristo tekee lopulliset valinnat.

– Tehtävä on mielenkiintoinen, mutta samalla epäkiitollinen. Lohdullista on, että olen vain yksi ääni viiden joukossa. On pakko tunnustaa, että joskus yöllä herään vielä miettimään sitä, miksei joku kilpailija päässyt jatkoon.

– Jokainen finaaliin päässyt kilpailija osaa laulaa, mutta suuri ero on siinä, kuka esittää laulun jumalaisesti itselleen ja kuka tarjoaa sen kuulijalleen. Kaikkein tärkeintä on laulajan läsnäolo yleisön kanssa.

Laulajan ja kuulijan välistä yhteyttä Mäkimattila on miettinyt paljon.

– Olisi mielenkiintoista tietää, mitä oikeasti tapahtuu laulajan ja kuulijan välissä – tai sitten ei tapahdu. Miten kuulija eläytyy laulajan esittämän laulun tarinaan. Kilpailutilanteessakin menestyy se, joka siinä parhaiten onnistuu, Kyösti miettii.

Tämänvuotista kilpailun tasoa Arja luonnehtii niin, että kisan terävin kärki on kapea, mutta tasavahva.

– Missään vaiheessa ei ole voinut etukäteen osoittaa selkeää voittajaa, mutta erityisesti iloitsen miesten kisan tasosta. Joitain hyviä laulajia jäi loppukilpailusta pois, mutta tulevat taatusti vielä ryminällä mukaan!

– Se voittaa, jolla on suurin vimma, palo ja halu tähän työhön, Kyösti tietää.

– Omassa tuomaroinnissani pyrin ottamaan huomioon myös sen, kenellä kilpailijoista on suurimmat valmiudet lähteä kentälle tekemään tätä työtä, Arja painottaa.

– Se on suuri asia. Jo kilpailuun lähtiessä on pakko miettiä sitä, mihin mahdollinen voitto velvoittaa. Se on paljon enemmän kuin heinäkuun kilpailu ja siihen valmistautuminen. Minä allekirjoitin viime kesänä sopimuksen kolmivuotisesta yhteistyöstä Tangomarkkinat Oy:n kanssa, Kyösti sanoo.

– Siltikään ei ennakkoon voi mistään tietää, miten homma tulee käytännössä toimimaan ja miten esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhdistäminen onnistuu. Sen vasta aika näyttää, Kyösti painottaa.

Arja parkaisee ääneen, kun kuulee Kyöstin olleen vasta 13-vuotias omana voittovuonnaan 1989.

– Ethän sinä voi millään sitä tangokilpailua muistaa?

– Tottakai muistan! Seinäjoen Tangomarkkinat oli The Ohjelma jo silloin, jota katselimme koko perheen voimin, Kyösti vakuuttaa.

Myös Arjan monipuolista ja menestyksellistä uraa Kyösti on seurannut hyvin tiiviisti.

– Olen aina ihaillut ammattimaista ja jämptiä otettasi tähän työhön. Vuosien mittaan olemme myös tavanneet monilla yhteisillä keikoilla ja saaneet tutustua toisiimme.

Juhannukselta Arja aloittaa 37:nnen keikkakesänsä. Tanssilavoja ja uskollista yleisöään hän odottaa yhä innolla.

– Käyn kiittämässä tangovuosistani juhlaohjelmistolla, joka koostuu 1950–60-luvun nostalgisesta tanssimusiikista sekä omista tutuista lauluistani ja muutamista ylläreistä.

– Ja yhä edelleen, vielä 25 vuoden jälkeen, jään helpostikin puoleksitoista tunniksi fanien kanssa juttelemaan ja jakamaan nimikirjoituksia. Tiedän, että se hetki on monelle kuulijalle vielä tärkeämpi kuin keikalla esittämäni laulut.

– Kesään mahtuu myös Tiekirkkokonsertteja pianotaiteilija Jouni Someron kanssa. Hänen kanssaan teimme myös Kirkossa-nimisen äänitteen juhlan kunniaksi.

Syksyllä Arjan juhlavuosi huipentuu isoon Kuningatar ja Maestro -konserttikiertueeseen Riku Niemen Orkesterin kanssa. Sen jälkeen yhteistyö jatkuu vielä joulukonserttikiertueella, jossa mukana on myös vuoden 2009 tangokuningas Amadeus Lundberg.

Kun Arjalta kysyy, minkälaisia epätoivon hetkiä on pitkän artistimatkan varrelle mahtunut, hän miettii asiaa todella pitkään.

– Oikeastaan vain kerran olen kokenut urallani epävarmuutta. Tämä tapahtui silloin, kun sain esikoiseni ja olin kolme kuukautta kentältä pois. Silloin ajattelin, oliko yleisö unohtanut minut, mutta onneksi pelkoni osoittautui turhaksi. Sen jälkeen uskalsin pitää jo pitempiä äitiyslomia.

Työn jaksottamisella ja monipuolisilla töillä Arja on onnistunut välttämään myös uupumuksen tai loppuunpalamisen, jotka eivät alalla ole harvinaisia.

Kiertävän artistin ammatti on silti rankka epäsäännöllisine työaikoineen ja pitkine keikkamatkoineen. Yksinäiset hotelliyöt ja alkoholin liiallinen käyttö ovat koituneet monen kohtaloksi.

Tämän tietää omasta kokemuksestaan myös Kyösti Mäkimattila, joka joi vuosien ajan jokaisella keikkamatkallaan. Kolme vuotta sitten mies onneksi havahtui asiaan, teki täyskäännöksen ja raitistui kokonaan.

– Alkoholi ei ole ratkaisu jaksamiseen, päinvastoin. Onneksi olen kiinnostunut mielen hallinnasta ja päätin näyttää itselleni kuka määrää elämässäni. Jälkeenpäin olen monesti ajatellut, mitä olisi tapahtunut, jos olisin jatkanut samaan malliin. Olisin varmaan lopettanut tämän työn jo ajat sitten.

Säveltämistä, sanoittamista, kirjallisuutta ja runoutta harrastava mies on tuon päätöksen jälkeen ollut äärettömän tuottelias. Varjokuva-orkesterin neljäs studioalbumi Tähti näki päivänvalon viime kuussa samoin kuin miehen toinen runokokoelma Rakkaani (Otava).

Tänä vuonna Seinäjoen Tangomarkkinat juhlii 30:ttä toimintavuottaan. Tuona aikana festivaali on paisunut valtavasti ja maamme on saanut 52 kuninkaallista tangolaulajaa.

– Jos minulla olisi valta, tekisin joka toisesta vuodesta ison ja juhlavan tangon sävellys- ja sanoituskilpailun. Siinä uutta tuotantoa voisivat esittää vanhat kuninkaalliset kilpailun muodossa. Näin tapahtumaan saataisiin monipuolisempi konserttitarjonta ja hienot uudet tangot saisivat suuremman huomion. Faktaa on sekin, että tangokuninkaallisia syntyy liian tiuhaan tahtiin eikä kaikille riitä millään töitä. Ja yhtä tärkeitä kuin esittäjät, ovat laulut itse. Ne jäävät elämään myös tuleville sukupolville, Arja sanoo.

Yli 200 laulua tehnyt ja myös radiossa paljon soitetun Tangomarkkinoitten juhlalevyn Tango kuuluu kaikille sanoittanut Mäkimattila on asiasta samaa mieltä.

– Olen kilpailutöilläni päässyt usein sävellysten ja sanoitusten kymppikisaan tai 12 parhaan joukkoon. Niistä vaan ei kukaan tiedä, kun niitä ei kukaan esitä.

– Myöskään tapahtuman ohjelmistoa ei tarvitsisi enää yhtään muuttaa seksikkäämpään suuntaan. Minä turvautuisin tapahtumassa voimakkaammin vain suomalaisille rakkaaseen tangoon ja perinteisen iskelmämusiikin tenhovoimaan. ●

Seinäjoen Tangomarkkinat -tapahtuma järjestetään 9.–13. heinäkuuta. Tangokuningas-

finaali on 10.7. ja Tangokuningatar-finaali 12.7.

Teksti Anne Erjonsalo

Kuvat Ari Ijäs

Julkaistu: 18.7.2014