Apu

Arja Koriseva hiljentyy jouluun rakkaidensa keskellä: "Miten hienon elämän olenkaan saanut elää"

Arja Koriseva hiljentyy jouluun rakkaidensa keskellä: "Miten hienon elämän olenkaan saanut elää"
Arja Koriseva viettää joulun rakkaassa Toivakassaan: – En ole korvaamaton kuin äitinä ja vaimona. Laulajia on pilvin pimein, mutta perheelleni olen tärkein, hän sanoo.
Julkaistu: 24.12.2019

Diakoni Elina soittaa seurakuntasalin seinän takana sahalla Finlandiaa.

Tällä puolen seinää Arja Koriseva kattaa pöytään äitinsä leipomia sämpylöitä, itse tekemiään joulutorttuja ja tyttäriensä Vernan ja Karlan väkertämiä piparkakkuja. Kahvia, teetä, juustoa, leikkelettä, tomaattia ja kurkkua!

Kylläpä Toivakkaan Helsingistä ajaneiden nyt kelpaa.

– Ottakaapa nyt heti evästä, niin jaksatte, alati puuhakas laulaja sanoo.

Arja Koriseva on tähti ja koko kansan tuttu, mutta kotiseudulla Toivakassa häneen suhtaudutaan kuin oman kylän tyttöön. – Täällä saan olla juuri se mikä olen!

Toivakassa syntynyt ja perheensä kanssa Toivakkaan asettunut Arja Koriseva viettää tänä vuonna 30-vuotistaiteilijajuhlaa.

Hänet valittiin vuonna 1989 tangokuningattareksi, ja hänessä on yhä samaa välittömyyttä ja suorapuheisuutta kuin nuorena taiteilijana.

Sellaisena häneen ihastuttiin, sellaisena häntä edelleen ihaillaan. Se paljastui hyvin syksyn juhlakiertueella.

Kotiseudustaan hän sanoo, että pienen kylän henki ja sielu paljastuvat parhaiten ihmisten välisessä luottamuksessa ja avuliaisuudessa.

– Minulla ei ole tänä vuonna joulukonserttia Toivakan kirkossa, mutta juonsin siellä Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden ja esitin itse muutaman joululaulun. Halusin siellä kiittää toivakkalaisia kaikesta siitä tuesta, mitä olen urallani tähän mennessä heiltä saanut.

Tuki on merkinnyt sitä, että hän on saanut olla se, mikä on, ja kasvattaa lapsiaan kuten kuka tahansa.

Hän ei ole Toivakassa vain kuuluisuus, vaan meidän kylän tyttö, jota kyläläiset ovat suorastaan suojelleet liian uteliailta ulkopuolisilta.

Toivakan kirkko on Arjalle tuttu lapsuudesta asti. Nyt hän vaikuttaa kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa.

"Olen tehnyt työtä ihmiseltä ihmiselle"

Meidän kylän tyttö on nyt 54-vuotias. Hän on saanut kolme lasta, 16- ja 13-vuotiaitten tyttäriensä lisäksi esikoispojan Patrikin, joka on nyt saman ikäinen kuin äitinsä tullessaan tangokuningattareksi.

Uraa Arja on luonut yli puolet elämästään, hän on laulanut, näytellyt ja luennoinut henkisestä hyvinvoinnista.

Hän on parhaillaan toista kautta kirkkovaltuustossa, jonka puheenjohtajana hän osallistuu myös kirkkoneuvoston kokouksiin.

– Olen halunnut pysyä sitoutumattomana ja lokeroitumatta. Se on yksi syy, miksi en ole pyynnöistä huolimatta lähtenyt mukaan kuntapolitiikkaan tai politiikkaan muutenkaan. Se on aivan oma työkenttänsä, johon pitäisi paneutua. Omaa alaani en ole halunnut vaihtaa mihinkään.

Poliittinen sitoutumattomuus kuvastaa hänen arvomaailmaansa muutenkin. Muiden ihmisten hyväksyminen ja kunnioittaminen, avarakatseisuus – kaikki ne juontavat hänen lapsuudenkotinsa arvoista.

– Ihmiset ovat arvokkaita ja tärkeitä juuri sellaisina kuin ovat. Sitä olemme opettaneet lapsillemme, jotka ovat yhteisillä matkoillamme nähneet maailmaa ja monenlaisia ihmisiä.

Arja sanoo, että meistä jokainen sattuu syntymään kuka minnekin, saamme omanlaisemme elämän. Kaikki ihmisiä pitää kunnioittaa, auttaa ja kannustaa.

Hän kertoo miettineensä sitä, miten paljon talouspolitiikasta uutisoidaan ja miten kasvua vaaditaan eri aloilla hyvistä luvuista huolimatta alati lisää. Mikään ei riitä, mikään ei ole tarpeeksi.

– Minkä kustannuksella? Miksi ihmiset eivät kilvoittele enemmän siitä, miten voisimme helpottaa toistemme elämää ja tehdä toisillemme hyvää?

– Olen kaikkea ahdasmielisyyttä vastaan, Arja sanoo.

Kiinnostus psykologiaan ja ihmisten hyvinvoinnin merkitys on yksi tärkeä syy hänen laulajanuralleen. 

Peruslähtökohta on, että hän haluaa työllään tehdä hyvää muille ihmisille. Hetket ihmisten kanssa konserteissa, keikoilla ja niiden jälkeen ovat tärkeitä. Niinä hetkinä Arja Koriseva antaa yleisölleen aikansa ja voimansa, kuulostelee heidän tuntemuksiaan, ilojaan ja surujaan.

– Olen tehnyt työtäni ihmiseltä ihmiselle. En halunnut laulajaksi ollakseni vain esiintyjä, vaan nähdäkseni reaktiot, joita musiikki synnyttää.

Sen hän huomasi jo pikkulikkana koulussa tehdessään siskonsa Eijan kanssa pikkurevyitä ja lauluesityksiä ja sitten 13-vuotiaana Peräkylän pojat -yhtyeen solistina.

Sairauden jälkeen kiitollisuus

Ikääntyminen on myös hyväksymistä ja armeliaisuutta itseään kohtaan. Sairastuttuaan rintasyöpään vuonna 2016 Arja joutui samaan tilanteeseen kuin moni muu nainen. Oli mietittävä, mikä on tärkeintä elämässä.

– Sairauden myötä ja siitä selvittyäni olen kokenut vahvaa kiitollisuutta siitä, miten hienon elämän olen tähän mennessä saanut elää. En valita pienestä ja olen pohtinut paljon aikaansaannoksiani ja omia valintojani. Elämän rajallisuus kirkastui, ja jotenkin myös ajan nopea riento, jota ei nuorempana vielä tietenkään mitenkään ymmärtänyt. Eikä tarvitsekaan ymmärtää.

Ikääntymistä on myös hyväksyminen ja armo itseään kohtaan.

Tärkein oivallus on ollut se, mikä on elämässä kaikkein tärkeintä. Se on perhe, kaikki läheiset. Ja terve itsekkyys, mikä tarkoittaa kykyä pysähtyä omiin ajatuksiinsa, taitoon olla vain.

Pysähtymisen taitoa hän oppi Atlantin yli -tv-ohjelmassa, jossa purjehtimisen ohella oli aikaa katsella merta ja taivasta ja kuunnella itseään.

Keskeinen oivallus syntyi viimeistään silloin.

– En ole korvaamaton kuin äitinä ja vaimona. Laulajia on pilvin pimein, mutta perheelleni olen tärkein.

Vaihdevuosioireet kuin nyrkki silmään

Sairauden jälkeiset fyysiset muutokset olivat yllätys. Arjalla oli aina ollut hyvä aineenvaihdunta, mutta rintasyövän vaatimien hormonihoitojen jälkeen tilanne muuttui. Aineenvaihdunta hidastui, ja vaihdevuosioireet tulivat ”kuin nyrkki silmään”.

– Hyvin olen niistäkin selvinnyt, kun osasin asettaa tilanteen oikeisiin mittasuhteisiin. Kuumat ja kylmät aallot ovat asettuneet. Nukun hyvin, eivätkä mielialani ailahtele valtavasti. Elän ja voin hyvin.

Omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan hän pystyy hyödyntämään Menopaussi-musiikkinäytelmässä keväällä helsinkiläisessä Aleksanterin teatterissa.

Esityksen ohjaa Olga Horila, ja Arjalla on siinä kaksoismiehitys Mari Rantasilan kanssa. Muut esiintyjät ovat Nina Tapio, Hanna Kaila ja Kirsi Ylijoki.

– Esityksessä lauletaan ja puhutaan naisen elämän tärkeistä asioista, meitä kaikkia liikuttavista, jopa koomisista. Mukana on paljon uusia lauluja, mutta erityisesti 60-, 70- ja 80-lukujen hittejä, jotka suomeksi käännettyinä kuljettavat tarinaa mainiosti, Arja kertoo.

Arjan roolin rationaalinen bisnesnainen ei haluaisi myöntää ikääntymistään. Hän on saavuttanut asemansa taistelulla miesten maailmassa, kunnes – se kunnes on menopaussi.

Elämän tuomista haasteista Arja kertoo selvinneensä asettamalla asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Jeesus hippivaatteissa

Sahansoittaja on vaiennut, ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja Arja Koriseva kävelee lumista kirkonmäkeä kohti Toivakan kirkkoa. Se on ollut osa hänen elämäänsä lapsuudesta lähtien.

Syrjäharjulla sijaitsevaa kirkkoa rakennettiin vuosina 1879–82. Arkkitehtuuriltaan uusgotiikkaa edustavan kirkon suunnitteli arkkitehti L.I. Lindqvist, ja sitä korjattiin 1920-luvulla Alvar Aallon johdolla. Kirkkoa ei kuitenkaan tunneta näistä syistä.

Toivakkalainen taiteilija, kirkkoherra Kalle Lukumiehen poika Pellervo Lukumies (1935–2018) maalasi kirkkoon poikkeuksellisen värikkäät, kantaa ottavat kattomaalaukset 1970-luvulla.

Hänen rohkea väri- ja muotokielensä juonsi opiskeluista Suomen Taideakatemian koulussa Sam Vannin ollessa siellä opettajana.

– Silloinen kirkkoherra Leevi Vironmäki yritti estää maalausten valmistumisen, mutta Pellervo kiipesi salaa sisään kattoikkunasta ja viimeisteli työnsä, Arja kertoo.

Myös hänen kotonaan on muutama Pellervo Lukumiehen työ.

Pellervo Lukumiehen maalaukset Toivakan kirkossa ovat paikkakunnan nähtävyys. Arja sanoo intiaanihahmoisen enkelikuvan alla sen muistuttavan Pocahontasia.

Maalauksissa Jeesus esitetään pukeutuneena hipiksi, ja eri raamatunkohtiin perustuvat ihmiset edustavat eri rotuja ja kansoja. Poptaiteen, Raamatun ja Kalevalan pohjalta luodut maalaukset ovat nyt Toivakan matkailuvaltti.

Vahvasti meikattu, muodokas enkeli ei hätkähdytä Arjaa.

– Taiteessa pitää olla rohkea, eikä asioita pidä tuomita ennakkoon. Taiteilijan ei pidä rajoittaa tekemistään, luovuuttaan. Olen kaikkea ahdasmielisyyttä vastaan.

Arja asettuu kirkon yläparvella intiaanihahmoisen enkelimaalauksen alle. Se on kuin Pocahontas, jolle Arja antoi äänensä Disneyn piirroselokuvan suomenkielisessä versiossa 1990-luvun puolivälissä. Hän sanoo nuorempien ikäluokkien muistavan hänet nimenomaan siitä, ei tangokuningattaren tittelistä.

Perinteet antavat perusturvan elämään

Tänäkin jouluna Arjan perhe istahtaa tämän kirkon penkkiin. Niin tehtiin jo hänen lapsuudessaan, ja perinne on jatkunut, kuten monet muutkin jouluperinteet.

Hän sanoo, että perinteet ja yhdessäolo luovat ihmiselle perusturvaa ja jatkuvuutta elämään.

– Kun mummo ja pappa vielä elivät, kävimme heillä joulusaunassa. Siellä ei ollut sähköjä, ja juoksimme lumisen pihan poikki saunaan. Sen jälkeen syötiin yhdessä aattoillan ateria.

Mummolan metsästä haettiin myös kuusi ja haetaan yhä. Retki tehdään hyvissä ajoin ennen joulua, ja Arja pakkaa eväät mukaan.

– Meilläkin on pihasauna, ja joulusaunamme on osa aattopäivää. Paistamme kinkun omassa leivinuunissa ja viime vuosina olemme paistaneet myös blinejä. Äitini tekemät joululaatikot ja hirvenlihapullat ovat osa joulun juhla-ateriaa, samoin erilaiset kalat ja ravutkin.

Näihin päiviin saakka Arjan perheessä ja suvussa on aina ollut joku, joka uskoo joulupukkiin. Nyt vuorossa ovat Eija-siskon lastenlapset, joista kaksi on alle vuoden ikäisiä.

– Pukki tulee taas, ja meillä on ollut sama joulupukki kaksikymmentäneljä vuotta paria joulua lukuun ottamatta.

Arja arvelee pukin olleen silloin palvelemassa lapsia maailmalla.

Kyläkaupan kasvatti

Perinteiden toistuminen vuodesta toiseen on asia, josta Arja on halunnut pitää kiinni. Luottamuksensa elämään ja ihmisiin sekä myönteisen elämänasenteensa hän sanoo perineensä lapsuudenkotinsa perinteistä ja tavoista.

– Olen kyläkaupan kasvatti. Äiti piti kauppaa, ja isä ajoi myymäläautoa. Asuimme kuusi vuotta kaupan yhteydessä ja siellä koin, miten kaikkia ihmisiä palveltiin tasaveroisesti.

Korisevan perheen jouluperinteisiin kuuluvat aattopäivän kirkko, joulusauna ja perinneruoat.

Arjan vanhemmat ovat olleet korvaamaton apu lasten, kodin ja koirien hoidossa.

– Äiti ja isä sekä ystävät ovat olleet meidän loistava turvaverkko. Se on todella arvokasta.

Juhlakiertueensa ylimääräisessä laulunumerossa Arja Koriseva lauloi I Surrender -hitin. Lavalla oli sillä hetkellä elämälle antautunut, elämästä, perheestään ja juuristaan kiitollinen nainen. ●

Tiedustelut: Aurora kid mohairhuivi, Balmuir, 050 4062830, www.balmuir.fi; Neulepusero, Dante, Villa Tremondo, 09-6216007, www.villatremondo.fi; Piana-paljettihame, Andiata, 09-6225006, www.andiata.com; Korvakorut, EDBLAD, Villa Tremondo, 09-6216007, www.villatremondo.fi

Arja Koriseva

  • Syntynyt: 21.4.1965 Toivakassa.
  • Ura: valmistui opettajaksi, valittiin tangokuningattareksi vuonna 1989, minkä jälkeen tehnyt pitkän uran laulajana ja musikaalinäyttelijänä.
  • Tunnustukset: Palkittu muun muassa Emma-patsaalla vuoden naissolistina 1991 sekä Kullervo Linnan Säätiön palkinnolla 2004. Näiden lisäksi 1992 The World Music Awards -palkinto Monte Carlossa, ”Best Selling Artist of the Year”. Vuonna 2006 sai Tangomarkkinoilla Tango Finlandia -palkinnon, joka jaettiin kolmannen kerran.
  • Perhe: puoliso erityisopettaja Juha-Pekka Karmala, lapset Patrik, Karla ja Verna.
  • Arja vuodesta 2020: ”Olkaapa kuulolla, tarkkailkaa postianne!”

Kommentoi »