Apu

Apu-tonni Oulun mieskaveritoiminnalle, jossa miehet antavat tukea ja miehen mallia lapsille


Oulun mieskaveritoiminnassa miehet ovat vapaaehtoisia kavereita yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille. Toiminnan ansiosta äidit jaksavat paremmin.
Kuvat Kai Tirkkonen

Mieskaveritoiminnan ohjaaja Raija Lohilahti Oulun ensi- ja turvakoti ry:stä on iloisesti yllättynyt palkitsemisesta.

– Apu-tonni tulee todella tarpeeseen. Käytämme avustuksen lasten ja heidän mieskavereittensa yhteiseen toimintaan. He lähtevät syysretkelle Syötteelle.

Jukka Piirainen (vas.), Mikko Niemelä ja Martti Seppälä keskustelevat toukokuussa järjestettävän leikkipäivän sisällöstä.

Oulussa mieskaveritoimintaan osallistui viime vuonna 41 miestä ja 52 lasta. Koko Suomessa toimintaa on seitsemässä suurimmassa kaupungissa, ja siinä oli mukana 298 lasta ja 274 miestä.

Mieskaveritoiminnan aloitti Pienperheyhdistys vuonna 1992 Helsingissä. Toiminta laajeni muualle Suomeen 2010-luvulla yksinhuoltajaäitien toiveesta.

– Muualla Suomessa siitä vastaavat pääosin ensi- ja turvakotiyhdistykset, Raija Lohilahti kertoo.

Mieskaveritoimintaan tarvittaisiin Lohilahden mukaan lisää vapaaehtoisia, sillä äitien yhteydenottojen mukaan yhä useammalla lapsella olisi tarve tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Toiminta on suunnattu yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isäänsä tai muihin miehiin.

Lapsiperheitä on Tilastokeskuksen mukaan Suomessa lähes 600 000. Niiden osuus kaikista perheistä on 40 prosenttia.

Lapsiperheistä noin joka viides on yhden vanhemman perheitä, joista suurin osa äiti ja lapsi -perheitä. Isä ja lapsi -perheitä on alle kolme prosenttia.

Vapaaehtoiset vaihtavat kokemuksia

Oulun keskustan liepeillä Myllytullin kaupunginosassa sijaitsevalla Oulun Mieskaveritoiminnan toimistolla käy kova puheensorina, kun Raija Lohilahti tarjoaa miehille kahvia ja kakkua.

– Järjestämme mieskavereiden vertaistapaamisia eli mieskaverikaffeita kerran kuukaudessa, jolloin vapaaehtoiset voivat vaihtaa kokemuksia ja osallistua toiminnan suunnitteluun. Miesten mukaan tapaamiset auttavat heitä sitoutumaan toimintaan, Lohilahti kertoo.

Vertaistapaamisia järjestetään myös muualla Suomessa. Esimerkiksi Helsingissä miehet kokoontuvat yhteisiin saunailtoihin.

Mieskaverikaffeilla katsotaan kahvittelun lomassa uusi video, joka on kuvattu Pikku-Syötteellä mieskavereiden ja lasten tämänkeväisellä lasketteluleirillä.

– Yhteisillä matkoilla myös lapset saavat uusia kavereita, kertoo Esko Vakkilainen, 70. 

Hän lähti toimintaan mukaan viisi vuotta sitten jäätyään eläkkeelle Oulun yliopiston atk-keskuksesta.

– Piti löytää jotakin järkevää tekemistä, Vakkilainen sanoo.

– Tämä on myös mukava vastapaino työlle. Lisäksi omat lapset ovat yhtä lukuun ottamatta jo aikuisia. Välillä on mukava puuhata nuoren lapsen kanssa, käydä kalassa tai hyppiä metsässä kiveltä toiselle, kertoo älylukkojen parissa työskentelevä insinööri Jarmo Tolvanen, 55.

Taloushallinnon tehtävissä suuressa rakennusliikkeessä työskentelevä Juho Sarajärvi, 29, lähti toimintaan mukaan muutama vuosi sitten vaimonsa Nadia Sarajärven kannustuksesta. Perheessä ei ole omia lapsia.

– Aloituskynnys oli korkea, kun ei tiennyt hommasta mitään. Ei ole kaduttanut, Sarajärvi sanoo. Hän on niin innostunut toiminnasta, että hänellä on lapsikavereita kolmesta eri perheestä.

– Yhdestä perheestä on 9- ja 13-vuotiaat pojat ja 14-vuotias tyttö, toisesta perheestä 15-vuotias poika ja kolmannesta perheestä 18-vuotias poika, joka on nyt kauempana opiskelemassa, Juho Sarajärvi luettelee.

Luottamus ja ystävyyssuhde on syventynyt vuosien aikana niin, että Sarajärvi on osallistunut lapsikaveriensa rippijuhliin ja ammattiinvalmistujaisiin.

– Tapaan lapsia epäsäännöllisin väliajoin, kauempana opiskelevan pojan kanssa pidämme yhteyttä somen välityksellä, Sarajärvi kertoo.

Lapsi saa tukea itsenäistymiseen

Haastattelemamme oululaisäiti uskoo, että hänen kymmenvuotias poikansa saa tukea itsenäistymiseen ja roolimallin omalta mieskaveriltaan. Äidin mielestä poika on tähän saakka ollut aika tavalla kiinni äidissä.

– Poikani on päässyt uimaan mieskaverinsa kanssa. Olen käynyt pojan kanssa aiemmin uimassa, mutta nykyään uimahalleissa täytyy käyttää eri pesutiloja. Poika joutuu menemään yksin miesten puolelle, mikä on hieman haastavaa. Lastemme isä asuu eron jälkeen kauempana eri paikkakunnalla, oululainen äiti kertoo.

Vanhemmat erosivat, kun poika oli alle vuoden ikäinen.

– Onneksi poika pääsi noin vuosi sitten Oulun mieskaveritoimintaan, sillä elämässämme ei ole miespuolisia aikuisia. Lähisukulaisetkin asuvat usean tunnin matkan päässä Oulusta, äiti lisää.

Nyt poika on lähdössä toiselle yön yli kestävälle reissulle mieskaverinsa, oululaisen uimaopettaja Ale Luokkasen, 55, kanssa.

– Junaliput on hankittu mieskaveritoiminnan valtakunnalliseen tapahtumaan kesäkuun alussa Turkuun, Luokkanen sanoo.

Luokkanen on ollut mukana mieskaveritoiminnassa puolitoista vuotta.

– Omat tyttäreni ovat jo aikuisia, ja uuden puolison tytär on teini-iässä. Tuli tarve puuhata ja harrastaa pienen pojan kanssa, Luokkanen kertoo.

Luokkanen on muun muassa korjannut pojan kanssa pyöriä, uinut, seinäkiipeillyt ja pelannut sählyä. Liikunta on tärkeä osa molempien vapaa-aikaa.

– Kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Muutaman kerran olen huomautellut liiallisesta kännykän pelikäytöstä.

Äidit hakeutuvat toimintaan valtakunnallisen mieskaverit.fi-nettisivuston kautta tai ottamalla yhteyttä toiminnan ohjaajaan. Lohilahden mukaan äidit perehdytetään toimintaan kotikäynneillä, jolloin ohjaaja tutustuu myös kaveria tarvitseviin lapsiin.

Myös kaveriksi lähtevät miehet koulutetaan. Koulutuksen aikana miesten rikosrekisteriotteet tarkistetaan.

Viime vuonna Oulussa järjestettiin neljä kurssia, joille osallistui neljätoista miestä. Koko maassa kursseja oli 19, ja niille osallistui yhteensä 70 miestä.

Oulussa aloitettiin vuosi sitten myös mieskaveritoimintaan kuuluvien äitien vertaistapaamiset.

Lisäksi äitien toiveesta aloitettiin tänä keväänä heidän keskinäiset kahvittelutapaamisensa. Ensimmäinen järjestettiin nyyttikesteinä yhden äidin kotona. Jatkoa on luvassa.

Suomi on hyvien ihmisten maa 2019

  • Apu jatkaa Apu-­tonnien jakamista ­yhteisöille, jotka tekevät pyyteetöntä työtä toisen hyväksi. Vuonna 2019 Apu-tonneilla ­palkitaan hankkeita, jotka edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia.
  • Hankkeita voi ­ilmoittaa ehdolle kampanjaan osoitteessa www.apu.fi/apulaiset. Kerro meille nimi ja ­kuvaus hankkeesta. ­Perustele myös, miksi hankkeelle tulisi myöntää 1000 €:n lahjoitus.
  • Kuukausittain ­jaetaan Apu-tonni (1 000 e) ­yhdelle ­hankkeelle. Voittajaa äänestetään kuukauden alussa Avun ­Facebook-sivulla ­kolmesta esiraadin ­äänestykseen valitsemasta hankkeesta.

Julkaistu: 23.5.2019