Avun viisipäiväinen reportaasimatka Jerusalemiin alkoi hyvien tähtien alla, kun vastassa oli Ariel Sella, mies täynnä sujuvaa puhetta ja tietoa, mutta ei mitään tyhjää sanahelinää.

1980-luvulta Israelissa asuneella miehellä on nykyään koti Tel Avivissa, jossa hänen ranskalaissyntyinen vaimonsa työskentelee. Perheeseen kuuluu myös kaksi teini-ikäistä poikaa.

-Asuimme aluksi Jerusalemissa, enkä voi kieltää tämän kaupungin vetovoimaa. Jerusalem vaikuttaa jokaiseen ihmiseen jollakin tavalla. Kylmäksi se ei jätä, Ariel Sella sanoi, kun ilta-aurinko vajosi vanhan kaupungin muurien taakse..

Sella opasti vapun aatonaattona Israelin vankkumattomia ystäviä, Toiviomatkan uskonveljiä ja -siskoja. Heitä vuonna 1976 perustettu matkatoimisto on vuosikymmenien ajan tuonut Israeliin 180 000.

Matkassa olivat mukana myös Patmos Lähetyssäätiön monessa julkisuusliemessä keitetty Leo Meller ja vankilapastori Jouko Koistinen Kuopiosta. He antoivat kuitenkin puheenvuoron Ariel Sellalle, jonka tietomäärä mykisti myös matkalaiset.

Sella opasti porukkaa Puutarhahaudalle, joka on toinen oletetuista Jeesuksen hautapaikoista. 

-Oli tai ei, niin täällä voi aistia, millaisissa maisemissa yli kaksi tuhatta vuotta sitten liikuttiin. Ristiinnaulitut olivat kaikkien nähtävillä, muurin ulkopuolella, vilkasliikenteisen tien vierellä. Se toimi varoituksena.

Puutarhahaudalla toiviomatkalaiset kokivat suuren elämyksen, kun Jouko Koistinen ja Leo Meller jakoivat siellä ehtoollisen. Mustarastaskin vaikeni, kun suomalaiset kajauttivat virren "Vieraalla maalla kaukana on kumpu kivinen, sen koloon kerran iskettiin puu ristin muotoinen". Toiviomatkalaiset laulavat mielellään vaeltaessaan pyhillä paikoilla!

Ariel Sellan kukkakeppiä seuraten ehdittiin päivän mittaan myös Betlehemiin, Jerikoon ja Kuolleelle merelle, mutta mitä siellä tapahtui, siitä parin viikon kuluttua Avun printissä. Tulossa taattua tavaraa, onhan matkassa kuvaajana kokenut Israelin-kävijä, valokuvaaja Timo Pyykkö.

teksti Liisa Talvitie