Apu

Anu Sinisalo, 55, puhuu ikäpositiivisuuden puolesta: "Tämä on ihanaa aikaa ja naisena oleminen on suorastaan nautinnollista"

Anu Sinisalo, 55, puhuu ikäpositiivisuuden puolesta: "Tämä on ihanaa aikaa ja naisena oleminen on suorastaan nautinnollista"
Näyttelijä Anu Sinisalo on löytänyt viisikymppisenä elämän, jota hän itse ohjaa. – Tässä iässä on vapaa ja piittaamaton muiden mielipiteistä.
Julkaistu: 13.10.2021

Ole armollinen itsellesi. Kohtele itseäsi lempeästi. Puhu itsellesi kauniisti. Selviät kyllä.

Näyttelijä Anu Sinisalo on oppinut tiivistämään elämäntotuuksia itselleen. Jokaisella elämänvaiheella on omat totuutensa.

Nyt on meneillään se elämän ajanjakso, jota 55 vuotta maaliskuussa täyttävä Anu on kuvannut renessanssiajaksi, jossa nainen kukoistaa.

– Viisikymppisyyteen kuuluu sen hyväksyminen, kuka minä olen. Olen tunteella kyllästetty ihminen, sukeltelen välillä oikein kunnolla syvään päähän. Kroolailen sieltä kyllä takaisin pintaan. Sellainen minä olen.

Anu kokee viisikymppisyyden matkaksi itseen, jolloin on aika löytää itsensä uudestaan.

– Tässä iässä on vapaa ja piittaamaton muiden mielipiteistä. Hyvällä tavalla. Ei epäkunnioittavasti, vaan että kunnioitat itseäsi enemmän kuin aiemmin. Tämä on ihanaa aikaa ja naisena oleminen on suorastaan nautinnollista. Tämä on myös hetki, jolloin on aika tiedostaa myös se, että tietyt asiat ovat kohdaltani ohi. Myös luopuminen on läsnä ja sen hyväksyntä.

"Tämä on myös hetki, jolloin on aika tiedostaa myös se, että tietyt asiat ovat kohdaltani ohi."

Mutta että seksuaalisuudesta tai aistillisuudesta pitäisi viisivitosena luopua?

Ei sinne päinkään!

Anun mukaan nainen on tässä iässä paremmin tasapainossa ja enemmän sinut naiseutensa kanssa. Hän tietää tarpeensa ja mitä kaipaa – ja osaa sanoittaa ne. Samaan aikaan kehon fyysiset muutokset ovat näkyvämpiä kuin aikaisemmin.

– Kehollisesti olet paremmin sinut itsesi kanssa, vaikka jonnekin on tullut juonteita lisää. Jos niitä haluaa katsoa, kyllä, niitä vaan tulee. Onhan näitä: keho ei ole yhtä joustava kuin aiemmin, kummallisia kolotuksia ilmenee yht­äkkiä, jotkut ruoka-aineet, joista pidän eivät enää sovikaan, unen puute rakentaa ranskalaiset parvekkeet silmieni alle.

"Maman perspektiivi avasi viisikymppisyyden hienouden – lapset ovat jo aikuisia, olet vapaa tekemään mitä vaan. Maailma on auki."

Matka ymmärtämään paremmin elämäänsä ja ikäänsä on kulkenut isoäidin opetusten kautta. Anun rakas isoäiti, mama, me­nehtyi viime keväänä 94-vuotiaana.

Anu ehti puhua isoäitinsä kanssa paljon ja monesti hän päivitteli mamalle ikäänsä.

– Hän sanoi minulle: ”Olet vasta viisikymppinen, lopeta. Elät elämäsi parasta aikaa!” Maman perspektiivi avasi viisikymppisyyden hienouden – lapset ovat jo aikuisia, olet vapaa tekemään mitä vaan. Maailma on auki.

Isoäidin kuolema asetti asiat ja arvot uuteen asentoon, uuteen perspektiiviin.

– Kuoleman kohtaaminen ja viimeisen henkäyksen näkeminen karsii turhat rönsyt pois. Pitäisi vain elää, oli vaihe mikä tahansa.

Perhe kulki yhdessä maman viimeiset kuukaudet.

– Luulin pitkään selvinneeni surutyöstä, vaikka oikeasti kuljin viime kevään sumussa. Se vain jatkui ja jatkui. Tuntuu siltä, että heräsin kunnolla vasta kuukausi sitten. Jokin vaihe päättyi minussa.

– Olen myös tehnyt elämässäni rohkeita päätöksiä, mennyt päin tuntematonta. Luotan yhä enemmän vaistoihini.

Anu kuvitteli jo käsitelleensä mamansa kuoleman, mutta tunteita nousee edelleen pintaan.

– Olen vieläkin vihainen siitä, että hän kuoli ja jätti minut tänne. Tuntuu hirveältä ja itsekkäältä ajatella näin, mutta olen ymmärtänyt, että vihan tunne kuuluu osana hylkäämisen kokemusta ja surutyötä. Nyt olen mennyt siitä jo vähän eteenpäin.

"Kuoleman kohtaaminen ja viimeisen henkäyksen näkeminen karsii turhat rönsyt pois. Pitäisi vain elää, oli vaihe mikä tahansa."

Saattohoitokokemus kuitenkin hälvensi Anun omaa kuolemanpelkoa.

– En ole siitä vieläkään täysin vapaa. Olen rakastunut elämään ja sen kaikkiin piirteisiin.

Anu Sinisalon elämässä onkin tapahtunut viimeisten vuosien aikana suuria asioita. Viisikymppisenä hän on noussut maailmalle lähtevään koneeseen.

Sorjonen on levinnyt jo yli sataan maahan

Viisi vuotta sitten Anu teki ensiesiintymisensä huippusuositussa rikossarjassa Sorjonen. Hän esittää Ylellä esitetyssä sarjassa Lena-nimistä entistä Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n agenttia.

Sarjasta tuli kansainvälinen menestys. Bordertown-nimellä maailmalla kulkevaa Sorjosta esitetään jo yli sadassa maassa. Sen oikeudet hankki myös suoratoistopalvelu Netflix.

Sorjosen huima menestystarina jatkuu. Anu kuvasi viime vuonna sarjaan perustuvaa elokuvaa Sorjonen: Muraali­murhat. Se tulee Suomessa ensi-iltaan lokakuussa.

– Täytyy sanoa, että se pieni 60-luvulla syntynyt helsinkiläistyttö ei olisi osannut kuvitellakaan, että tässä vaiheessa on menossa tällainen elämänvaihe. Kansainvälinen näkyvyys ja suosio on hämmentävää. Koen, että olen siviilissä hyvin tylsä ja tavanomainen ihminen. Siksi se tuntuu vielä kummallisemmalta, Anu sanoo.

Sorjosen fanit ympäri maailmaa lähettävät Anulle paljon viestejä Facebookin kautta.

– Jotkut ovat hyvinkin kohteliaita. Joku Saksassa toimiva poliisi saattaa vaikka kehua, miten hauska sarjaa on seurata. Ja nuoret naiset saattavat ihailla, miten hieno, rohkea ja vahva Lenan roolihahmo on. Usein pyydetään nimikirjoitusta tai kuvaa, mutta siihen minulla ei ole mitään mahdollisuutta lähteä.

Viestejä tulee sekä naisilta että miehiltä.

– Valtaosa viesteistä on kiitosta itse sarjasta ja näyttelijäntyöstä. Viesteissä on myös avautumista lähettäjän omasta, joskus vaikeastakin elämäntilanteesta. Joihinkin yhteydenottoihin vastaan, sillä koen, että tämä kuuluu työhöni.

Anu myöntää, että toki tuntuu hyvältä saada positiivista palautetta ympäri maailmaa.

– Jos voin työni kautta antaa oivalluksia, tunteita tai eskapismia hetken, koen tehneeni jotain oikein. Sehän on taiteen tekemisen ydin.

– Kädestä suuhun eläminen on välillä raskasta. Pyrin laittamaan aina mahdollisuuksien mukaan sen verran sivuun, että olisi joku puskuri. Niin elämä on opettanut.

Vaikka kannustavia viestejä on tullut jo vuosien ajan, Anu sanoo ajautuvansa yhä helposti ajattelemaan, että hän huijaa ihmisiä.

– Se on se huijarisyndrooma, josta puhutaan nyt paljon. Tunnistan sen itsessäni.

"On niin vaikea kuvitella itseäni idolina tai palvonnan kohteena."

Oman paikkansa lunastamisen pakosta Anu sanoo jo päässeensä. Ja järki päässä sanoo pelkojen huijarina olemisesta olevan turhia.

– Emootioiden puolella tilanne on toinen, Anu myöntää.

Suomalaisen menestyneen näyttelijän on yhä vaikea ymmärtää, että häntä saatetaan aidosti fanittaa.

– On niin vaikea kuvitella itseäni idolina tai palvonnan kohteena.

Kaikki viestit eivät ole miellyttäviä. Kun suosittu sarja leviää maailmalle, häirintäviestittelyäkin alkaa esiintyä. Tämän Anukin on saanut kokea.

– Ne ovat esimerkiksi erilaisia pyyntöjä miehiltä… Olen vuosien varrella kehittänyt oman roskapostisuodattimen. Jo kirjoitustyylistä voi päätellä, mikä vaikutin kirjoittajaa ajaa.

Neli- ja viisikymppiset naiset ovat vihdoin parrasvaloissa

Monet suomalaiset naisnäyttelijät saavat yhä enemmän jalansijaa kansainvälisissä tuotannoissa. Anun lisäksi näyttelijät, kuten Krista Kosonen, Iina Kuustonen, Alina Tomnikov ja Outi Mäenpää ovat esiintyneet kansainvälisissä sarjoissa ja elokuvissa.

Neli- ja viisikymppisistä naisista on tullut suomalaisen tv- ja elokuva-alan menestystarina.

Tilanne on aika lailla erilainen kuin mihin suomalaisessa filmiteollisuudessa on totuttu.

Täällä naisnäyttelijöille kirjoitettiin vuosikymmenten ajan rooleja kolmekymppisiksi asti, sitten tuli vastaan vuosikymmenten tyhjä aukko, kunnes seitsemänkymppisille naisille alkoi taas rooleja löytyä.

Neli-, viisi- ja kuusikymppisten naisten kiinnostavia tarinoita ei suomalaisissa elokuvissa ja sarjoissa juuri näkynyt.

Mutta ajat ovat muuttuneet hieman paremmiksi. Nyt keski-ikäinen nainen on Anun mukaan saanut yhä useammin elämän myös kotimaisilla valkokankailla ja televisiossa.

"Miksi viisikymppinen ei olisi mediaseksikäs?"

Hän toivoo, että elokuvien ja sarjojen käsikirjoittajat ottaisivat enemmän riskejä ja että tarjolla olisi enemmän tarinoita, joissa kerrotaan 50+-vuotiaiden elämästä.

– Minua ainakin kiinnostaa tietää ja nähdä mitä kaikkea tässä elämänvaiheessa tapahtuu. Nyt minusta tuntuu, että olen tyhjässä huoneessa ja huhuilen, onko täällä ketään. Siinä on edelleen musta aukko, vaikka tilanne on parantunut.

Anu sanoo koluavansa usein 50+-aihetta käsitteleviä sarjoja ja elokuvia suoratoisto- palveluista.

– Kunpa ymmärrettäisiin, että viisikymppinen voi olla mediaseksikäs. Miksi ei olisi?

Anu saa viestejä faneilta ympäri maailmaa. Hänen roolihahmonsa vahvuutta Sorjonen-sarjassa ihaillaan.

Anu esiintyy myös vastikään ensi-iltaan tulleessa elokuvassa Yö armahtaa, joka kuvattiin vuosi sitten ensimmäisen lockdownin aikana. Maailma pysähtyi.

Sitten Anulle soitti elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki.

– Mikan tapa tehdä on urani helmiä, vaikka olin kameran edessä vain ohikiitävän hetken. Siinä oli turvaa, luottamusta ja vapautta. Se kannustus minkä sain, sai vetämään syvään henkeä – näinkin voi tehdä. Se oli merkillinen yö.

Pitkä dialogikohtaus Kari Heiskasen kanssa oli täysin improvisoitu.

– Minusta on aina kiva heittäytyä kummallisiin asioihin, joita en ole aiemmin tehnyt ja haastaa itseäni. Omalle epämukavuusalueelle meneminen on hirvittävän pelottavaa. Esitämme Karin kanssa pariskuntaa aviokriisin keskellä.

Keskustelu lähtee elokuvassa käyntiin lauseella: Kun parisuhteessa haaveilu loppuu.

– Niinhän se varmaan on. Haaveet ja unelmat ovat tärkeitä, Anu tuumaa ja sanoo kokevansa, että oman elämämme kokemukset ovat propelli, jolla teemme työtämme.

''Minullakin on ollut monenlaisia vaiheita elämässä, mutta on hyvä muistaa, että ne päättyvät aikanaan. Vaikka erosin pitkästä parisuhteesta neljä vuotta sitten, voin sanoa, että elämää on senkin jälkeen. En asetellut kutreilleni marttyyrikruunua enkä ajautunut nunnaluostariin.'''

– Anu Sinisalo –

Anu Sinisalo

  • Syntyi: 3.3.1966.

  • Asuu: Helsingissä.

  • Perhe: aikuinen poika.

  • Ajankohtaista: Yö armahtaa -elokuva elokuvateattereissa, elokuva Sorjonen – muraalimurhat ensi-illassa 27.10.

Meikki Maria Kiviaho, tyyli Annette Tamminen. Vihreä takkimekko Halo from North, korvakorut Halo from North X Kalevala, mekko ja kimono Vimma Company, pipo R/H, saapikkaat Reserved, ruskea neule Vimma Company.

Kirjaudu ja lue
Haluatko lukea koko jutun?
Voit jatkaa lukemista kirjautumalla palveluun. Lukeminen on maksutonta.
1 kommentti