Apu

Anestesialääkäri vapautettiin syytteistä

Anestesialääkäri vapautettiin syytteistä

Käräjäoikeus ei pitänyt nuoren naisen kuolemaa hoitovirheenä.
Teksti Jorma Lehtola
Kuvat All over press
Mainos

Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi lääkäriä vastaan nostetun syytteen kuolemantuottamuksesta.

Nainen toimi anestesialääkärinä selkäydinpuudutuksessa, kun 21-vuotiaan naisen polvi operoitiin Dextra Oy:n Koskiklinikalla Tampereella elokuussa 2016.

Potilas oli leikkauksen jälkeen kotiutettu hyväkuntoisena, mutta hän hakeutui samana iltana korkean kuumeen takia Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Hänet siirrettiin teho-osastolle, jossa hän seuraavana päivänä menehtyi bakteerin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen.

Tutkinnan ja Valviran lausunnon perusteella poliisi epäili anestesialääkärin toimineen operaatiossa ohjeiden vastaisesti ja syyllistyneen kuolemantuottamukseen. Lääkäri ei ollut käyttänyt suu- ja nenäsuojainta puudutusta antaessaan ja oli lisännyt puudutusainetta aiemmin avatusta ampullista.

Aluehallintovirasto arvioi bakteerin tulleen todennäköisesti puudutusneulasta, jonka kautta tavallinen, ihmisen syljessä esiintyvä bakteeri olisi päätynyt aivo-selkäydinnesteeseen.

Anestesialääkäri sanoi noudattaneensa ohjeita. Niiden mukaan suu- ja nenäsuojusta ei tarvitse käyttää selkäydinpunktiossa, ja puudutusaineen ottaminen avatusta ampullista oli sallittu. Hänen mielestään ei myöskään voitu osoittaa, että kohtalokas bakteeri olisi peräisin hänen suustaan.

Käräjäoikeus tuli samaan tulokseen. Sen mukaan lääkäri toimi huolimattomasti, kun ei käyttänyt suojusta, mutta ei nähnyt syy-yhteyttä lääkärin toiminnan ja kuoleman välillä.

Poikkeuksellinen tapaus

Potilasvakuutuskeskus saa vuosittain parikymmentä ilmoitusta vakavista vahingoista epiduraali- ja spinaalipuudutuksissa. Korvauksiin päädytään yhdessä kolmesta tapauksesta. Kaikkiaan potilasvahinkoilmoituksia tehtiin viime vuonna yli 8600, joista vajaa kolmannes korvattiin.

Vahinkoilmoitusten määrä on noussut 2010-luvulla. Syiksi arvellaan terveydenhoidon toimenpiteiden kasvu, mutta myös ihmisten lisääntynyt kiinnostus ja tietoisuus, joita julkinen keskustelu terveydenhuollosta ja potilasturvallisuudesta muun muassa sote-uudistuksen takia on nostanut.

Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valviralle tulee vuosittain noin 1200 terveydenhuollon valvonta-asiaa. Kirjo vaihtelee pääasiassa työnantajien tai apteekkien ilmoituksista lausuntopyyntöihin viranomaisille, kuten Tampereen tapauksessa.

Itse valvonnassa on haasteensa.

– Terveydenhuollon valvonnassa, aluehallintovirastoissa ja Valvirassa, on muutamia kymmeniä ihmisiä. Ei me voida olla niissä miljoonissa käynneissä ja tapahtumissa silminä ja korvina katossa. Meidän täytyy saada tietoa, että jotain epäillään epäasianmukaiseksi. Sen perusteella ryhdytään toimenpiteisiin. Sekä aluehallintovirastolla että Valviralla on hyvin laajat oikeudet tietoihin ja tarkastuksiin, sanoo Valviran terveydenhuollon valvontaosaston johtaja Tarja Holi.

Valvonta parantunut

Jonkin verran vuosittain paljastuu, että ohjeistukset toimintayksiköissä ovat puutteellisia tai oma valvonta ei toimi niin kuin pitäisi, mutta Holin mukaan suunta on parempaan.

– Yleinen tuntuma on se, että työnantajien oma valvonta on koko ajan parantunut. Esimiehet ja johtajat toimipaikoissa ovat yhä enempi sitoutuneet siihen, että omaa toimintaa seurataan ja valvotaan ja siihen puututaan heti, jos havaitaan jotain riskiä tai epäasianmukaisuutta.

Valviran työkalupakissa on neljänlaisia seuraamuksia potilasturvallisuutta vaarantaville ammatinharjoittajille: huomautus, kirjallinen varoitus sekä vakavammissa tapauksissa ammattioikeuksien rajoitus tai poisto.

Valvirassa käsitellyistä kanteluista alle kolmanneksessa on havaittu jotain ongelmia, yleensä lieviä.

– Viime vuonna ratkaistuista kanteluista vain kymmenen johti huomautukseen. Enemmän kovia seuraamuksia tulee tapauksissa, joissa työnantaja ilmoittaa, etteivät heidän toimenpiteet riitä, esimerkiksi apteekit ilmoittavat holtittomasta lääkkeiden määräämisestä, Holi sanoo.

Työnantajat soittavat nykyään herkemmin Valviraan, kun kokevat tarvitsevansa viranomaisapua.

– Edelleen on paikkoja, joissa esimerkiksi työntekijä irtisanoutuu tai joudutaan irtisanomaan ja hän voi siirtyä seuraavaan paikkaan. Tällöin työnantajan toimenpiteet eivät ole riittäviä, vaan tarvitaan valvontaviranomaisia, Holi toteaa.

Julkaistu: 29.5.2018