Apu

Avun pääkirjoitus: Mitä tapahtui Anders Tegnellille – ja mitä se meille opetti?

Avun pääkirjoitus: Mitä tapahtui Anders Tegnellille – ja mitä se meille opetti?
Toimituspäällikkö Miikka Järvinen pohtii Avun pääkirjoituksessa kriittisen ja itseään korjaavan tiedon merkitystä pandemian torjunnassa. Päättäjien ja asiantuntijoiden julkinen eripura voi hetkellisesti heikentää työrauhaa, mutta samalla se lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä.
Julkaistu: 30.11.2020
Vapaaehtoisiin rajoituksiin ja suosituksiin nojaavaa koronapolitiikkaa ajanut Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell on siirtynyt tai siirretty kulisseihin. Nyt lausuntoja antaa hallitus pääministeri Stefan Löfvenin johdolla.
Jos Suomen koronatoimia on kritisoitu politisoituneeksi poukkoiluksi, herättää Ruotsin jääräpäinen pehmeys yhä kysymyksen, elävätkö kahden vauraan ja muutenkin hyvin samanlaisen naapurimaan päättäjät ja parhaat asiantuntijat näin erilaisissa todellisuuksissa.
Maailman terveysjärjestö WHO on laskenut pandemian alusta Suomessa 403 tartuntaa ja noin 7 kuolemaa per 100 000 asukasta. Ruotsissa luku oli 2 200 tartuntaa ja 65 kuolemaa – yli viisinkertainen määrä tartuntoja, liki kymmenkertainen määrä kuolleita.
Suomen tartuntatilanne on nyt heikentynyt, pääministeri peräänkuuluttanut ryhtiliikettä ja maan suurin sairaanhoitopiiri HUS varoittanut terveydenhuollon ylikuormituksesta.
Tilanteen muuttuessa tarkistetaan toimenpiteitä. Taustalla on alati muuttuva tieteellinen tieto, joka on itseään korjaavaa, kriittistä ja perusteltua, parasta kunnes toisin todistetaan.
Vaikka Tegnellin puheiden ja todellisuuden välinen railo vain syvenee, on turha osoitella sormella. Ruotsissakin päätöksistä vastaa hallitus.
Suomen päättäjien ja asiantuntijoiden satunnainen eripura parantaa päätösten läpinäkyvyyttä. Isompi riski olisi kritiikitön usko tietoon, joka annetaan ylhäältä ja niellään purematta.
Kommentoi »