Eeva

Äidin kaipuu ei jätä poikaa rauhaan

Äidin kaipuu ei jätä poikaa rauhaan

Elokuvassa on koskettavan draaman ainekset, mutta moni kohtaus tuntuu irralliselta. Aikahypyt Massimon eri elämänvaiheisiin jäävät pinnallisiksi raapaisuiksi. Valerio Mastandrea näyttelee aikuista Massimoa silti vakuuttavasti.
Teksti Sanna Wallenius
Mainos

Kantaaottavista elokuvista tunnettu italialaisohjaaja Marco Bellocchio on tarttunut aiheista herkimpään, äidin ja lapsen väliseen suhteeseen. Muistoja äidistäni kertoo kymmenvuotiaasta Massimo-pojasta, jonka äiti kuolee yllättäen. Yksinhuoltajaksi jäänyt isä (Fabrizio Gifuni) salaa pojaltaan vaimonsa kuolinsyyn ja yrittää palauttaa arjen nopeasti takaisin raiteilleen. Se on mahdotonta, sillä Massimon elämä täyttyy pohjattomasta ikävästä ja kysymyksistä, joihin hän ei saa vastausta.

Vuodet kuluvat, Massimo menestyy koulussa, ystäväpiirissä ja työssä, mutta tuntee itsensä aina jotenkin ulkopuoliseksi. Äidin kuolemaan liittyvä mysteeri ei jätä rauhaan ja vaikeuttaa parisuhteiden muodostamista. Lapsesta asti painanut suru alkaa purkautua yllättävällä tavalla. Se pakottaa Massimon selvittämään äitiinsä liittyvän arvoituksen.

Huomaan miettiväni elokuvan aikana usein, miksi tarina ei avaa kyynelhanoja. Elokuvassa on koskettavan draaman ainekset, mutta moni kohtaus tuntuu irralliselta. Aikahypyt Massimon eri elämänvaiheisiin jäävät pinnallisiksi raapaisuiksi, joissa elokuvan punainen lanka katoaa. Valerio Mastandrea näyttelee aikuista Massimoa silti vakuuttavasti.

Muistoja äidistäni, ensi-ilta 12.5.

Julkaistu: 11.5.2017