Suomessa on noin 390 ihmistä, jotka voivat uhata maan turvallisuutta, arvioi suojelupoliisi Supo tuoreessa kansallisen turvallisuuden katsauksessaan.

Supo nimittää kyseisiä ihmisiä terrorismin torjunnan kohdehenkilöiksi. Uhaksi arvioitujen määrä on pysynyt samana kuin vajaa vuosi sitten.

Merkittävimmän ryhmän kohdehenkilöistä muodostavat ne, joilla on radikaali-islamistinen tausta, sanoi Supon päällikkö Antti Pelttari. Hän vastasi median kysymyksiin tiedotustilaisuudessa 29. lokakuuta.

Taustalla vaikuttavat Islamilainen valtio- ja al-Qaida -terroristijärjestöt, maailmanlaajuisia uhkia molemmat edelleen.

Pelttarin mukaan Suomessa on myös äärioikeistolaisia kohdehenkilöitä, jotka periaatteessa kykenevät tekemään terrori-iskun. Supon mukaan uhrimäärän maksimoimiseen pyrkivien iskuhankkeiden määrä on kasvanut viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana.

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut muissakin länsimaissa. Suomessa kyse on Pelttarin mukaan yksittäisistä toimijoista tai pienryhmistä, jotka ovat todennäköisesti radikalisoituneet verkossa.

Sitä Pelttari ei kertonut, mitkä ryhmät tai toimijat Suomessa uhan muodostavat, eikä vastannut kysymykseen siitäkään, kuinka paljon äärioikeistolaisen terrorismin kannattajia Suomessa tällä hetkellä yhteensä on.

Kansallisen turvallisuuden katsauksesta käy myös ilmi, että Suomessa on pysyvästi sijoitettuna ”useita kymmeniä” ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä.

Supon mukaan merkittävimmät Suomesta tietoja onkivat maat ovat Venäjä ja Kiina. Viime keväänä pandemia vaikeutti vieraiden valtioiden Suomen-vastaista tiedustelutoimintaa.

Ulkovallat pyrkivät ennakoimaan Suomen politiikkaa, mutta niitä kiinnostaa myös suomalaiseen poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen. Lisäksi niitä kiinnostaa Suomen teknologiaosaaminen.

Katsauksen mukaan Supolla on tiedossa tapauksia, joissa vieraat valtiot ovat yrittäneet saada Suomesta salaisia tietoja.