Apu

43 urheilijaa, 0 mitalia – Berliinin EM-kisat olivat pettymys



43 urheilijaa, 0 mitalia – Berliinin EM-kisat olivat pettymys

Berliinissä viime viikolla pidetyissä yleisurheilun EM-kisoissa Suomelle jäi käteen kolme pistesijaa eikä yhtäkään mitalia. Tulos oli Suomen kaikkien aikojen huonoin.
Teksti Valtteri Mörttinen
Kuvat All Over Press

Naapurimaat pääsivät iloitsemaan hienoista saavutuksistaan, mutta Suomen suoritus yleisurheilun EM-kisoissa oli maamme kaikkien aikojen huonoin. Edellinen kerta, kun Suomi jäi yleisurheilun EM-kisoissa kokonaan ilman mitalia, oli vuonna 1966.

Viime viikolla Berliinissä eniten mitaleja veivät brittiläiset, suomalaiset tyytyivät kolmeen pistesijaan. Tuloksesta teki kaikkien aikojen huonoimman se, että Budapestissä vuonna 1966 pistesijojen määrä oli sentään kahdeksan.

Länsinaapurit viettivät huomattavasti hilpeämmät kisat. Ruotsi kylpi parrasvaloissa, kun seiväshyppääjä Armand Duplantis rikkoi kuuden metrin haamurajan kaikkien aikojen nuorimpana hyppääjänä. Norjalaiset puolestaan saivat aihetta juhlaan, kun kestävyysjuoksija Jakob Ingebrigtsen voitti peräti kaksi kultamitalia – sekä 1 500 metrin että 5 000 metrin juoksussa.

Suomen vahvin laji on tavallisesti ollut keihäänheitto. Tällä kertaa sekään ei pelastanut, ja 32 vuoden mitaliputki katkesi Berliinissä. Tero Pitkämäki ei ollut mukana kisoissa ollenkaan, ja parhaiten pärjännyt suomalainen Antti Ruuskanen jäi kuudenneksi.

Myös kovaa ennakkohehkutusta osakseen saanut 21-vuotias Oliver Helander kärsi odottamattoman mahalaskun. Keihäänheiton finaaliin pääsyyn olisi riittänyt 79,74 metrin tulos. Helander on useasti urallaan heittänyt yli 80 metriä. Hänen kautensa ennätys oli jopa poikkeuksellinen 88,02. Helanderin ainoa mitattu karsintaheitto jäi kuitenkin 76,64 metriin.

Kisojen viime hetkillä epätoivotunnelmaa nosti Suomen miesten pikaviestijoukkue. Suomi karsiutui ensin finaalipaikkojen ulkopuolelle, mutta Suomen valmennusjohtaja teki protestin toiseksi päässeen Puolan juoksusta. Protesti hyväksyttiin, kun ratarike näytettiin toteen, joten Puolan suoritus hylättiin ja Suomi nousi mukaan finaaliin.

Jo alkuerissä Suomen ennätyksen tehnyt kvartetti kiitti loppukilpailupaikasta ja juoksi ensimmäistä kertaa alle 39 sekunnin: 38,92. Loistava näkyi erityisesti ankkurina juosseen Samuel Purolan hyväntuulisissa kommenteissa kisan jälkeen.

– En ole varmaan ikinä pinkonut yhtä lujaa vauhtia kuin tänään, Purola totesi Ylelle.

Loistava tuloskaan ei silti riittänyt palkintoihin, vaan Suomi sijoittui kuudenneksi.

Suomen kaksi muuta pistesijaa tulivat Ruuskaselle keihäänheitosta ja Topi Raitaselle 3 000 metrin estejuoksusta. Raitanen oli kahdeksas. Suomen 43 urheilijasta myös Simo Lipsanen eteni finaaliin kolmiloikassa mutta jäi lopulta yhdeksänneksi.

Suomen Urheiluliiton valmennusjohtaja Jorma Kemppainen linjasi ennen Berliinin EM-kisoja Suomelle kolmen tai neljän mitalin tavoitteen. Tavoitteesta jäätiin erittäin rajusti, sillä lopputulos oli mitaliton ja Suomen kaikkien aikojen huonoin suoritus yleisurheilun EM-kisoissa.

Helsingin Sanomat nosti esille Kemppaisen haastattelun heinäkuulta, jossa tämä oli todennut, että mikäli Suomi jää Berliinissä ilman mitalia, tämän omat toimintamahdollisuutensa ovat aika rajalliset. EM-kisojen jälkeen Kemppaisella oli kuitenkin toinen ääni kellossa, sillä kun HS otti asian esille, Kemppainen vastasi:

– Ei ole sen suhteen painetta.

Nähtäväksi jää, mikä Kemppaisen tulevaisuus valmennusjohtajana on.

Julkaistu: 16.8.2018