Kulttuuri

Koponen

Kirja-arvio: Anne Applebaum – Demokratian iltahämärä

Sukupolvikokemukseni oli kylmän sodan ”päättyminen”. Lainausmerkeissä siksi, että mikään ei pääty vaan muuttaa muotoaan. Historioitsija, kirjailija Anne Applebaum on kerännyt ajatuksensa teokseksi, jossa tämä suomii ystäviensä ja muidenkin ajattelun mukautumista uuteen

Samuel Harjanne on Suomen mister musikaali

Miten Maustetytöt löysivät Leevi and The Leavingsin ja Kaurismäen? – ”Ehkä sitä halusi olla iskän tyttö ja tykätä samoista asioista”

Nina Honkanen ja Hannu-Pekka Björkman: ”Ei meistä kumpikaan miettinyt, uskallammeko rakastua”

"En sano, että mainostajat sanelisivat sarjojen sisältöä, mutta mainospaikat pitää myydä" – Miten Elisasta tuli TV-sarjatehdas?

Teemat

100 vuotta Väinö Linnan syntymästä – Kuinka kansanomaisuudesta tuli kirjallisuuden uusi normaali

Väinö Linnan suurten romaanien myötä historiallisesta realismista tuli suomalaisen romaanin kuninkuuslaji.

Puistojatkot

Voiko feministi nauttia seksistisestä taiteesta?

Taiteen eettisyys on mietityttänyt minua niin kauan kuin olen tiedostanut olevani feministi. Minkälaisesta taiteesta on okei nauttia, kun vaatii kaikilta tasa-arvoisempaa maailmaa? Onko tekopyhää esineellistää fiktiivistä hahmoa tai minäkertojaa runossa, kun pyrkii todellisessa maailmassa

Kirjavinkit pukinkonttiin: Heidi Herala, David Attenborough, Pirjo Hassinen, Joel Haahtela, Marjatta Sarpaneva, Yaa Gasi

Kiireen hellittäessä nautitaan kiehtovista elämäkerroista ja vangitsevista tarinoista.

Plainsongs

Paholaisen pannuun

Ostin Tuomari Nurmion Lasten mehuhetki -cd-levyn 2000-luvun alussa. Kopiosuojauksen tai muun naurettavan häiriön vuoksi en ole pystynyt kuuntelemaan sitä yli kymmeneen vuoteen. Välillä olen etsinyt hajamielisesti divareista, mutta kuka nyt haluaisi luopua Lasten mehuhetkestä? Svart

Merkintöjä

Yukio Mishimasta ja The Sea of Fertilitystä

Japanilaisen kirjailija Yukio Mishiman (1925–1970) kuolemasta tuli marraskuussa kuluneeksi 50 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi Kiiltomato julkaisi pitkän esseeni, jossa käsittelen kriittisesti Mishiman elämää ja tuotantoa. Editoin tätä tekstiä yhdessä sivun päätoimittaja Ville

Haetaan lisää