teksti Pasi Kivioja
Julkaistu 21. syyskuuta 2009
Puskurissani roikkuu taas kärsimätön Audi-mies. Jättää olemattoman turvavälin, paahtaa törkeää ylinopeutta ja riskeeraa ihmishenkiä ohituksillaan.
 Mikä teitä vaivaa, Audi-miehet? Olette tuhonneet lapsellisella käytöksellänne hienon automerkin imagon pahemmin kuin Esko Kiesi koskaan. Silti teiltä ei kukaan kysy, aiotteko luopua Audistanne.
Myyntijohtaja Kiesin nopeassa erossa oli kysymys autobrändin varjelemisesta enemmältä vahingolta. Toisin kuin skandaaleissa yleensä, väärinkäytöksiä ei paljastettu vaan kohu syntyi Annan erikoislehden haastattelussa esitetyistä vääristä mielipiteistä.
Tuotemerkkien mielikuvia luovat viestinnän ja mainonnan ammattilaiset. Brändiä rakennetaan pitkäjänteisellä työllä. Yksikin virhe lyö konepeltiin lommon, jonka korjausta maksellaan pudonneilla bonuksilla vielä vuosien kuluttua.
Tuntuu käsittämättömältä, että tekstimainokseksi tarkoitettu haastattelu olisi ollut yksityishenkilö Esko Kiesin sooloilua. Oletettavasti hän on saanut lukea haastattelunsa etukäteen. Eikö kukaan muu firmassa tiennyt, millaista läppää lehteen oli menossa?
Kun kyseessä oli lehdeltä enemmän markkinoinnillinen kuin journalistinen operaatio, miksi maksavan asiakkaan ja yhteistyökumppanin annettiin häpäistä itsensä?
Jotkut ovat murehtineet sananvapauden heikkoa tilaa Suomessa. Kiesi-kohun arvostelijoiden mielestä typeriäkin mielipiteitä pitää saada esittää, eikä niiden vuoksi pidä ampua myöskään viestintuojaa eli lehteä.
Näin on, mutta sananvapauteen kuuluu myös se, että ääliömäisistä mielipiteistä syntyy keskustelua, vaikka sitten silkkaa paheksuntaa. Kiesin tapaus osoittaa, että sananvapaus on suomalaisessa julkisuudessa hyvällä tolalla. Sitä on edesauttanut nettikeskusteluiden, blogien ja Facebookin kaltaisten vuorovaikutteisten yhteisöjen kehitys.
Sen sijaan sana ei ole vapaa yrityksissä. Todennäköisesti liike-elämän viestintäohjeistuksia kiristetään entisestään Kiesin vuoksi. Lausuntojat saavat jakaa vain toimitus- ja viestintäjohtajat, ja yritykset pyrkivät entistä tiukemmin kontrolloimaan, millaisia viestejä lähtee ulospäin.
Anna liikkui kohuntuotannossa itselleen vieraalla reviirillä. Kiivaat lukijareaktiot taisivat tulla yllätyksenä. Sovinistin päästäminen ääneen naistenlehdessä oli kuitenkin tietoinen sohaisu ampiaispesään, ”kieli poskessa tehty juttu”, kuten päätoimittaja jälkeenpäin selitti.
Kannattaako siis kaikista ilmiselvistä provokaatioista provosoitua? Juuri sitähän provokaattori toivoo ja vääntää turboruuvia vielä pykälän eteenpäin.
Tässä tapauksessa ruuvi kyllä lipesi omista käsistä jonnekin muualle. Kiesin virhe oli, ettei hän ollut huomannut aikojen muuttuneen. Se, mikä saattoi vielä viime vuosikymmenellä olla joissakin piireissä hauskaa äijähuumoria, on nykyisin täysin anteeksiantamatonta.
Päänavaaja kotimaisissa sovinistiskandaaleissa oli valtakunnansovittelija Jorma Reini, joka vuonna 1990 sai aikaan vihavyöryn lähettämällä kikkelikortin naispuoliselle tasa-arvovaltuutetulle. Sen jälkeen tämän tyylisen huumorin kukka onkin alkanut hiljalleen lakastua.
Yksi ominaispiirre 2000-luvun skandaaleissa on sekin, että tapahtumien nopeus huimaa päätä. HS tekee uutisen Annan erikoislehdestä maanantaina, tiistaina aihetta käsitellään muissa välineissä, keskiviikkoaamun lööppi läpivalaisee ”Tällainen on naiset häpäissyt Audi-pomo”, ja vielä samana päivänä Kiesi ilmoittaa erostaan.
Poks! Mediakupla täyttyi ja puhkesi.
Skandaalin pyörteisiin joutuneet organisaatiot haluavat ikävästä vellonnasta eroon nopeasti. Puhdistautuminen alkaa heti pesemällä kädet haitallisesta lausunnosta, ja organisaatio ottaa etäisyyttä kohun aiheuttajaan. Entistä useammin se johtaa henkilön eroon tehtävässään.
Aika on nyt toinen siinäkin mielessä, että ennen skandaalit sukeutuivat ylimpien johtajien ja päättäjien ympärille. Nykytulkinnan mukaan jopa autofirman keskijohdon pomo on yhteiskunnallisesti niin merkittävässä asemassa, että hän voi aiheuttaa puheillaan totaalisen katastrofin.
Mutta onko maailma nyt parempi paikka, kun Audin myyntijohtaja erosi?
Pasi Kivioja, 35, on toimituksellisista asioista ja viestinnästä vastaava johtaja Sanomalehtien Liitossa.
Hän on työskennellyt aiemmin toimittajana ja mediatutkijana.
|
Lehtitilaukset
Lähetä ystävälle
Kommentoi toimitukselle