Hysss...

teksti Sanna Wallenius
kuvat Petri Mulari

Julkaistu 2. helmikuuta 2010

Maailma on niin täynnä desibelejä, että hiljaisuudesta on tullut luksusta. Hiljaisuutta on hankala löytää, mutta sille on myös vaikea antautua.

Olen jumissa. Minun on vaikea keskittyä, sillä kuulen ympäriltä jokaisen puhelinsoiton, kommentoinnin, naurahduksen, askelen, huudahduksen, taputuksen, huokauksen, haukotuksen ja näppäimistön naputuksen.

Teen työtä avokonttorissa, jossa desibelilukemat nousevat vaivatta yli 65:een. Voimassa olevien ohjearvojen mukaan liike- ja toimistohuoneissa saisi olla ääntä korkeintaan 45 desibeliä. Tämä toteutuu todennäköisesti vain harvalla työpaikalla.

Uskon, että moni muukin samastuu saksalaiseen filosofi Arthur Schopenhaueriin (1788–1860), joka kuvaili kadulta kantautuvaa meteliä sanoin:

”Se halvauttaa aivot, repii mietteen säikeet rikki ja murhaa ajatuksen.”

• Mahdoton tehtävä

Myös säveltäjä Jean Sibeliuksen tiedetään ahdistuneen äänistä. Työskentely kotona ei luonnistunut, elleivät lapset olleet hiirenhiljaa. Aino-vaimo joutui jopa tukkimaan kodin vesihanoja tikuilla, jotta veden tiputtelu ei häiritsisi taitelijan luomistyötä.

Minä peitän melun melulla: suljen korvat kuulokkeilla ja tapan ympäröivät äänet musiikilla. Jotta se peittäisi avokonttorin metelin, volyymia on todennäköisesti reilusti yli 70 desibeliä.

Avokonttorit yleistyivät suomalaisessa yrityskulttuurissa 1990-luvulla. Tuolloin työhuoneiden tilalle tulivat matalat sermit, joiden avulla pieneenkin tilaan saatiin mahtumaan paljon väkeä.

– Avokonttorien rakentaminen voi olla kustannustehokasta, mutta niiden on arvioitu laskevan työtehoa 5–10 prosenttia. Meluisa ympäristö aiheuttaa stressiä, väsymistä ja keskittymisvaikeuksia. Tämä taas näkyy sairauspoissaolojen lisääntymisenä, tietää melua tutkinut filosofian tohtori Outi Ampuja.

Melusta valittava

leimataan helposti narisijaksi. Silti voimakkaiden äänien vaikutukset terveyteen ovat hyvin vakavia. Melun on todettu nostavan verenpainetta sekä aiheuttavan unettomuutta, aggressiivisuutta, mielenterveysongelmia ja kuulovaurioita.

– Meteli voi jopa tappaa. Kaikista kuolemaan johtaneista sydäninfarkteista 2,9 prosenttia johtuu melulle altistumisesta. Suomessa tämä tarkoittaa 500:aa ihmistä vuodessa, Ampuja kertoo.

Varusmiehillä teetetyssä tutkimuksessa (2008) paljastui, että jopa viidennes nuorista kärsii heikentyneestä kuulosta. Suurimmaksi aiheuttajaksi on veikattu kannettavia MP3-soittimia, joiden desibelitasot nousevat liian korkeaksi. EU-komissio aikookin laskea musiikkilaitteiden maksimivolyymiä 85 desibeliin.

Outin riesana on tinnitus eli soivat korvat. Vaiva puhkesi nuoruuden bändiharrastuksen myötä.

– Tinnitus oireilee epämiellyttävänä korvien suhinana. Yritän välttää meluisia paikkoja ja käytän soittaessani korvatulppia, mutta kokonaan eroon en vaivasta todennäköisesti pääse.

Ulkoalueiden hälykin riittää aiheuttamaan ongelmia. Miljoona suomalaista asuu paikassa, jossa ylittyy 55 desibelin meluraja. Möykän tyypillisin aiheuttaja on liikenne.

– Moottoritiestä on asuttava useiden satojen metrien päässä, jotta 55 desibeliä ei ylity.

Turisteille Suomea mainostetaan rauhan tyyssijana. 2000-luvulla tehdyt hiljaisten alueiden kartoitukset kertovat muusta: Uudeltamaalta löytyi vain kaksi paikkaa, joissa melutaso pysyi 30–35 desibelissä. Jopa Lapissa rauha on alkanut järkkyä turistikeskuksien laajenemisen ja moottorikelkkailun yleistymisen myötä.

– Ympäristösuunnittelun kannalta kaavoittajat ovat olennaisessa asemassa. Huomiota pitäisi kiinnittää myös rakennuksien äänieritykseen sekä hälyisten asuinalueiden suojaamiseen liikerakennuksilla, tiheällä kasvustolla ja viimeisenä keinona meluaidoilla, Ampuja toteaa.

Sisätiloista äänekkäitä tekee kodinkoneiden ja tekniikan rypäs, samoin huonekorkeuden lisääntyminen. Nykytalot kaikuvat.

– Elämme eritahtisessa yhteiskunnassa, sillä enää ei ole selviä työ- tai nukkumaanmenoaikoja. Yksilökeskeisessä ja jopa narsistisessa ilmapiirissä ei muutenkaan huomioida toisten tarpeita.

Hiljaisuus maksaa.

Näin on käynyt ainakin Pariisissa, jonka keskustasta löytyy hiljainen sali. Äänieristettyyn rauhan paratiisiin voi vetäytyä maksua vastaan puoleksi tunniksi kerrallaan.

Suomessakin on tarjolla kylpylöiden ja uskonnollisten yhteisöjen tarjoamia hiljaisuuden retriittejä, joissa meluun kyllästyneet uurastajat voivat ladata itsensä täyteen mielenrauhaa.

– Onhan se epäreilua, jos hiljaisuutta saa jatkossa vain rahalla. Kukaan ei omista äänimaisemaa, vaan sen pitäisi olla kaikkien yhteinen ja ilmainen, Outi Ampuja huomauttaa ja korostaa, että olennaista ei ole täydellisen hiljaisuuden saavuttaminen.

– Tärkeintä on tasapaino. Melun vastapainoksi ihmisillä pitää olla mahdollisuus myös hiljaisuuteen. Meillä on oikeus vaatia sitä päättäjiltä, mutta voimme toimia myös itse asian edistämiseksi.

Parhaiten mieli lepää luonnossa. Tutkimuksen mukaan jo 6–8 minuutin oleskelu rauhallisessa puistossa tai metsässä laskee verenpainetta.

– Minä viihdyn mökillä Keski-Suomessa. On nautinnollista kuulla, miten järven jää ritisee sulaessaan tai lumi tipahtaa oksilta. Kaupungissa luonnon äänet peittyvät metsässäkin liikenteen kohinaan, Ampuja on huomannut.

Hiljaisimman elämyksensä Outi kertoo kokeneensa Yhdysvalloissa.

– Nevadan Kuolemanlaaksossa oli lähes äänetöntä. Se on kuuma ja karu aavikko, jossa ei ole lintuja, ei veden solinaa eikä puiden lehtien kahinaa. Vain tuuli suhisi hiljaa kallion kylkiä vasten.

Monelle jatkuvaan taustameteliin tottuneelle hiljaisuus voi olla ahdistavakin kokemus. Kun möykkä hiljenee, jää yksin ajatustensa kanssa.

– En haluaisi, että hiljaisuudesta tulee kenellekään pakollinen suoritus, joka aiheuttaa enemmän stressiä kuin nautintoa. Ihanteellisimmillaan rauha on luonnollinen osa arkiympäristöä. Jokainen ottaa sitä itselleen sen verran kuin tarvitsee.

Lähde: Outi Ampuja: Oikeus hiljaisuuteen
(WSOY, Barrikadi-sarja)

ÄÄNI

• Ääni on aaltoliikkeenä etenevää ilmahiukkasten värähtelyä. Sen aallonpituuksia sisältävää värähtelyä kutsutaan taajuuksiksi (hertsi).
• Melua voidaan arvioida hetkellisten arvojen perusteella tai pitkäaikaisempana mittauksena, jolloin puhutaan usein keskiäänitasosta (ekvivalentti).
• Äänen ja melun voimakkuuden yksikkö on desibeli.
• Ihmisen kuuloalue on noin 20–20 000 hertsiä. Normaalikuuloiselle kipua aiheuttaa noin 110–130 desibelin ääni.
• Yleisin syy kuulovammaan on vuosia kestänyt, päivittäinen altistuminen 75–85 desibelin melulle.
• Suomen ohjearvot melutasoille ovat: ulkotiloissa korkeintaan 55 dB, uusilla asuinalueilla 45 dB, virkistysalueilla 45 dB, opetus- ja kokoontumistiloissa 35 dB, liike- ja toimistohuoneissa 45 dB sekä asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa 35 dB (päiväsaikaan).