Rakkaudesta lukemiseen.

Suomen keskiaikaiset kivilinnat 6/6: Olavinlinna

Rakennustyöt alkoivat Pyhälle Olaville nimetystä Kirkkotornista. Herrojen kamarinikkunasta voi yhä ihailla savolaismaisemia. Linna oli alun perin Viipurin linnan alainen. Kuningas Kustaa Vaasa vahvisti linnoitusta ja vapautti linnan Viipurin alaisuudesta vuonna 1534.

Vuonna 1475 Ruotsin Kruunun mahtimies Eerik Akselinpoika Tott perusti linnan Savoon turvaamaan rajaa itäistä vihollista vastaan. Nyt se on oopperan tyylikäs tyyssija.

Lisää »

Suomen keskiaikaiset kivilinnat 5/6: Kastelholman linna

Kustaa Vaasan pojista toisena Ruotsin valtaistuimelle noussut Juhana III piti veljeään, entistä kuningasta Eerik XIV:tä vankina Kastelholmassa vuoden 1571 elokuusta marraskuuhun. Eerikin sellin ikkuna oli karu, kuten tilakin. Linnassa asuivat myös Eerikin lapset ja vaimo Kaarina Maununtytär.

Ruotsi turvasi strategisesti tärkeää Ahvenanmaata perustamalla linnan, jossa aikanaan nahistelivat Kustaa Vaasan pojat.

Lisää »

Suomen keskiaikaiset kivilinnat 4/6: Raaseporin linna

Raaseporin linna ei ole ollut sotalinna, vaan hallinnollinen keskus. Siksi ampuma-aukoilta näyttävien syvennyksien päätehtävä on päästää valoa sisään. 1980-luvun saneeraus jätti linnan keskiaikaiseen olomuotoonsa. Se takaa linnan pysymisen esteettisesti kiinnostavana.

Ruotsin kruunu perusti vuonna 1378 Suomenlahden pohjoisrannalle kilpailevan tukikohdan horjuttamaan vilkkaan ja vauraan Tallinnan kauppamahtia.

Lisää »

Suomen keskiaikaiset kivilinnat 3/6: Viipurin linna

Marraskuuhun 2017 remonttihupussa piileskelevän Pyhän Olavin tornin kaksi alinta kerrosta ovat nelikulmaisia. Ne periytyvät linnan alkuajoilta. Ylimmät kerrokset rakennettiin vuosina 1561–64 kahdeksankulmaiseksi. Muoto takasi tuolloin uusille aseille, tykeille, suotuisat ampumamahdollisuudet.

Kolmannella ristiretkellä 1293 Ruotsi varusti itään linnan. Viipurin linna on seissyt strategisesti tärkeällä raja-alueella vuosisadat.

Lisää »

Suomen keskiaikaiset kivilinnat 1/6: Turun linna

Linnan vanhimpien muurien ampuma-aukossa on nykyisin lintupatsas. Se muistuttaa linnan viestintää keskiajalla hoitaneista kirjekyyhkyistä, jotka olivat todella nopeita. Hyvissä sääolo- suhteissa kirjekyyhkyn lento Turusta Tukholmaan kesti vain 5–6 tuntia, ilman välilaskuja.

Ruotsi päätti 1280-luvulla ottaa Suomesta tiukan otteen. Isännän vallan ensimmäiseksi mahtimerkiksi varustettiin Aurajoen suulle harmaa kivilinna.

Lisää »

Sivut