Paperinukkejen äiti

teksti Eija Väliranta
kuvat Mika Haaranen

Julkaistu 2. lokakuuta 2008

Muotitaiteilija Rauni Palonen, 78, on tehnyt upean uran suomalaisessa muotimaailmassa. Avusta tutut paperinuket ovat nyt yksissä kansissa Tähdet arkilla -kirjassa (Tammi).
Palosen paperinukkeja voi ihailla Helsingin Lasipalatsin näyttelyssä 19.10. asti.
Juttu on julkaistu Avussa nro 5/2006.

Apu-lehden uunituoreessa mainoskampanjassa komeilee muotitaiteilija Rauni Palosen siveltimestä syntyneitä paperinukkehahmoja. Kampanjan ideoi AD Leena Periaho yhdessä copywriter Sari Mikkonen-Mannilan kanssa mainostoimisto Skandaalista.

– Olen syntynyt ja kasvanut napapiirin tuntumassa Rovaniemellä, ja siellä joka kotiin tuli 70-luvulla Apu. Siihen aikaan koteihin ei tilailtu monia aikakauslehtiä, joten laadukas perhelehti oli kysyttyä tavaraa. Minulle ja sisarelleni Rauni Palosen piirtämät paperinuket olivat iso juttu. Vieläkin on muutama nukke tallella, Leena Periaho kertoo.

Avussa julkaistiin vuosina 1968–1990 yhteensä noin 200 paperinukkea.

– Päätoimittaja Tuomo Keko oli nähnyt ruotsalaisessa Året Runt -lehdessä julkkispaperinukkeja. Hän otti minuun yhteyttä ja ehdotti paperinukkesarjaa suomalaisista julkisuuden henkilöistä. Innostuin heti ajatuksesta, sillä pääsinhän taas piirtämään, muistelee tuohon aikaan muotitoimittajana Annassa työskennellyt Rauni Palonen.

Muotia julkkiksille

Nuket saavuttivat nopeasti suuren suosion, ja toimeksiantoja sateli Raunille vuosikymmeniä. Rauni piirsi paperinukkeja 70-luvun puolivälissä myös Året Runt -lehteen.

– Minulla ei ole ensimmäisten nukkejen arkkeja enää tallessa, sillä lupasin ne päätoimittajan ja toimituspäällikön lapsille. Paperinuket joutuivat heti kovaan testiin, joten piirsin ne kovalle paperille.

Palonen ei valinnut aiheita itse. Päätöksen takana oli usein Avun pitkäaikainen toimituspäällikkö Ritva-Liisa Relander.

– Perjantaina minulle ilmoitettiin nukeksi piirrettävän henkilön nimi, ja maanantaina nuken tuli jo olla valmis. Siinä vierähti monta viikonloppua työn touhussa. Ritva-Liisan jäätyä eläkkeelle myös paperinuket jäivät Avusta pois. Viimeiseksi piirsin Kummeli-sarjan hahmot, Rauni kertoo.

Vaikka Palonen ei valinnut nukkejen aiheita itse, vaatetuksen hän sai luoda mieleisekseen. Muotitoimittaja seurasi tietysti ahkerasti muotilehtiä ja poimi parhaat ideat paperinukkejen ylle.

– Minulla oli tapana katsoa, minkälaisiin vaatteisiin julkkikset oikeasti pukeutuivat, ja piirsin heidän tyyliinsä sopivat asut. Loin myös itse nukeille vaatteita ja pyrin aina mainitsemaan niiden materiaalin nukkeen liittyvässä tekstissä. Jos joku julkkis oli mennyt naimisiin, piirsin kuvien perusteella hääpuvun. Avussa oli periaate, jonka mukaan julkkis piirrettiin nukeksi vain kerran. Unohduksiakin sattui. Kaksi kertaa paperinukeiksi pääsivät Riitta Väisänen, Matti Nykänen ja Marilyn Monroe.

– Halusin piirtää Lenita Airiston moneen otteeseen, koska hän oli aina ajankohtainen ja tyylikäs, mutta linja oli tiukka ja Lenita pääsi nukeksi vain kerran.

Aarteita Amerikasta

Oulusta kotoisin oleva Rauni Palonen päätti jo 12-vuotiaana koululaisena, että hänestä tulee muotipiirtäjä. Nuori taiteilija suunnitteli vaatteita luokkatovereilleen, ja äiti ompeli kauniita vaatteita kotona.

– Tyyli-ikoneina pidettiin ranskalaisia ja amerikkalaisia filmitähtiä. Muotilehdissä käytettiin paljon piirrettyjä kuvia, mutta muodin suunnittelijoita ei sinänsä pidetty esikuvina. Coco Chanelin nimi saattoi olla muutamille tuttu Oulussakin, vaikka muuten siellä elettiin suuren maailman tuulista sivussa.

Sota-aikana ei vaatteissa ollut paljon valinnanvaraa, mutta sotien jälkeen Rauni pääsi rakastamiensa muotivaatteiden pariin Amerikan-sukulaisten ansiosta.

– Sukulaiset lähettivät meille isoja vaatepaketteja, joiden aarteista äiti muotoili meille lapsillekin sopivia asukokonaisuuksia. Erityisesti mieleeni ovat jääneet upeat college-tyyliset neuleet, joita vaihtelin päivittäin. Sellaisia ei ollut siihen aikaan kenelläkään.

– Tuolloin mietin joka päiväksi eri vaatekokonaisuuden. Nykyään kuljen aina samanlaisissa vaatteissa, Rauni nauraa.

50-luvun muodissa oli Raunin mukaan glamouria, mutta muuten hän ei kyseisen vuosikymmenen muotia kaipaa.

– 50-luvulla palvottiin hoikkaa uumaa, ja minunkin vyötärön ympärysmittani oli 60 senttiä! Kaiken lisäksi muoti oli melko tätimäistä, ja nuoret naiset pukeutuivat hyvin aikuismaisesti. Haluaisin olla nuori nyt ja pukeutua nykymuodin mukaisesti, Rauni sanoo. Hän ei näytä ymmärtävän, että hänen yllään oleva supermuodikas musta asukokonaisuus on tyylikkäämpi kuin monen nuoren vastaava. Rauni on todellinen muodin grand old lady.

Innokas opettaja

Piirustustaitoinen Rauni suunnitteli jo nuorena yhtä näppärästi niin muoti-, sisustus- kuin pohjapiirustuksiakin. Opiskelulinjaa valitessa muoti vei pisimmän korren.

Koulun sisäänpääsykokeissa moni lahjakas piirtäjä jäi ilman opiskelupaikkaa, sillä koulun pääopettaja Arttu Brummer etsi kehityskelpoisia oppilaita. Edistymisen täytyi näkyä jo kahden viikon karsintajakson aikana. Moni kouluun pyrkijä oli jo työskennellyt mainostoimistossa tai vastaavassa ja oppinut vain yhden tyylin piirtää. Se ei ”Brummalle” riittänyt.

– Itse vaadin oppilailtani samaa. Haluan, että he löytävät oman tyylinsä, Rauni sanoo.

Hän opettaa Taideteollisessa korkeakoulussa muotipiirustusta kaksi kertaa viikossa. Suosituilla kursseilla on varsin kansainvälistä porukkaa: vaihto-oppilaita tulee runsaasti Euroopan muista taideoppilaitoksista.

– Vaikka en itse enää kovin aktiivisesti muotia seuraakaan, osaan opettaa sen piirtämistä useilla eri tekniikoilla. Moni turvaa nykyään tietokoneen apuun, mutta on hyvä osata piirtää ja maalata myös käsin. Vapaalla viivalla voi korostaa kauniisti eri asioita ja tuoda vaatteen herkkyyttä ja ilmavuutta esiin.

Rauni Palonen ei ole vielä kokeillut eläkeläiselämää, mutta hän aikoo vähitellen lopetella työmaailmassa hääräämisen. Raunin tytär, muotitoimittaja Iina Dillemuth, ja tyttärentytär, stylisti Mia Dillemuth, pitävät taiteilijan kosketuksissa muotiin.

– Mia on kiinnostunut kokoamaan kirjan piirtämistäni paperinukeista, mutta projekti on vielä suunnitteluasteella. Kirja olisi hauska katsaus menneille vuosikymmenille, joten toivottavasti se toteutuu.

Rauni Palosen, Kyllikki Raustilan ja Kaija Rosman töitä esittelevä Muodin käsiala -näyttely nähdään ensi kesänä Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulussa.

INFO Rauni Palonen

• Syntynyt 1929 Oulussa.
  
• Tapasi miehensä, näyttelijä Veli Palosen, 1950-luvun alussa.
  
• Aloitti 60-luvulla muotitoimittajana Anna-lehden Mallipalvelussa, jossa piirsi ja suunnitteli vaatteita lehden lukijoille.
  
• Oli ensimmäisiä suomalaisia muotitoimittajia Pariisin näytöksissä 1960-luvulla.
  
• On tehnyt muotijuttuja mm. Annaan, Jaanaan, Primaan, Eevaan, Kauneus ja Terveys -lehteen ja Madameen.
  
• Opettaa yhä muotipiirustusta Taideteollisessa korkeakoulussa.

Katri Helena 1968

– 1960-luvun lopulla teimme useita, jopa kolme kuukautta kestäviä kesäkiertueita. Se oli tanssipaikkojen kulta-aikaa. Rauni Palosen paperinukeksi pääseminen oli tietenkin merkki pinnalla olemisesta, Katri Helena Kalaoja muistelee.

– Tapasin Rauni Palosen muutamia kertoja ja ihailin aina hänen tyyliään.

– Minulla oli melko tarkkaan samanlainen tweedtakki kuin paperinukella, maksivillapaitoja, minihameita ja vöitä. Tuolloin seurasin muotia paljon kirjaimellisemmin kuin nyt. Paperinukke näyttää oikein hyvältä edelleen, ja muoti on hämmästyttävän samankaltaista.

Katri Helenalle julkaistiin kaksi erillistä vaate-arkkia ja Rauni suunnitteli ”koko Suomen poptytölle” muun muassa ruskean syysulsterin kukonaskeltweedistä, ruskean huopahatun ja punaisen shifonkisen pikkujuhlapuvun. Katri Helenan arkipuvun materiaaliksi Rauni Palonen kuvitteli kirkkaanvihreän villamusliinin.

– Villamusliini on hyvin ohut, hienostunut villakangas, Rauni täsmentää. Apu-lehdessä 42/1968 on Katri Helena -paperinuken lisäksi Paavo Nurmen haastattelu. Pinnalla on myös urheilija ja laulaja Esa Simonen alias Robin. Jutun otsikko kuuluu: ”Mies yön pimeydessä.” Mies on viety urheilukentälle heittämään keihästä keskellä yötä.

Ensimmäisten joukossa. Katri Helena oli jo 1968 pinnalla. Kuva Mika Haaranen

Lasse Virén 1973

Kokoomuksen kansanedustaja Lasse Virén muistaa vuoden 1973 hyvin.

– Se oli Münchenin kisojen jälkeinen vuosi, ja itse nimitän sitä hurlumhei-vuodeksi. Menoa ja meininkiä riitti median ja pr-tehtävien pyörityksessä. Muistan myös minusta piirretyn paperinuken Apu-lehdessä. Vaatekertani oli varsin urheilullinen.

Rauni oli piirtänyt Lasselle vaaleansiniset kalsarit ja farkut, puna-valkoraidallisen t-paidan ja kirjainkankaisen kauluspaidan.

– Sininen tosiaan on suosikkivärini, punaista sen sijaan olen aina vieroksunut, Virén tunnustaa.

Samaisessa Apu-lehden numerossa kerrotaan, että Ami Aspelund, 19, on tehnyt levyn nimeltä Apinamies ja kiertää kesän keikoilla Dannyn show’n mukana. Aira Samulin ja Ekku Peltomäki ovat menneet kihloihin ja Tapani Kansa on päässyt armeijasta.

Hurlumhei-vuosi 1973. Lasse Viren oli Münchenin kisojen jälkeen suomalaisten sankari. Kuva Kari Kaipainen

Neumann 1985

– Muistan paperinuken hyvinkin! Vaikka en ole kovin paperinukkejen perään, täytyy myöntää, että yksityiskohtineen kaikkineen nukke oli varsin identtinen. Muistan nahkaisen mustapunaisen asun. Se kuvasi tarkasti silloista tyyliäni, Neumann kehuu.

– Dingo-yhtyeellä oli tuohon aikaan täysi hulabaloo päällä. Kello kävi sanan merkityksessä Dingo-aikaa. Nukke oli varsin ilahduttava yllätys, ja olin siitä hyvin otettu, Neumann muistelee.

Neumann-paperinuken lisäksi Avussa numero 18/1985 on Keke Rosbergin ja esikoistaan odottavan Sinan haastattelu. Kannessa Alla Pugatsova sanoo, että naisen pitää olla rehevä. Apu on ollut myös presidentti Koiviston matkassa Bulgariassa, ja Euroviisujen voittajaksi veikkaillaan norjalaista Bobbysocks-duoa, joka esittää kappaleen La det swinge. Veikkaus meni nappiin.

Villitsijä. 1985 kello löi Dingo-aikaa. Kuva Seppo J. J. Sirkka