Kun Apu-lehden sarjakuvan B. Virtasen luoja Ilkka Heilä sairastui psoriasikseen, myös sarjakuvan sankari sairastui. Hyviä ideoita ei ole varaa jättää käyttämättä, kertoo itseironiaan taipuvainen sarjakuvataiteilija.
Hanskat kädessä ei voi piirtää, kertoo sarjakuvapiirtäjä Ilkka Heilä.
B. Virtasen luonut Heilä sairastui viime keväänä psoriasikseen ja iho käsissä oli todella pahana. Nyt tilanne on korjaantunut huimasti, kun solunsalpaajalääke on alkanut tehota. Rankalle lääkkeelle pitää tosin ottaa vastalääke kolmen tunnin kuluttua, ja maksaa tarkkaillaan.
Heilälle tärkeintä on piirtäminen.
– Pitää saada hyvä tuntuma kynään.
B. Virtasta on viikossa synnyttävä kuusi strippiä eli arkisarjaa ja lisäksi Apuun yksi sunnuntaisarja. Avussa sarja on ilmestynyt vuodesta 2004. Lisäksi Virtasta julkaisee tällä hetkellä yli 40 muuta lehteä.
Luisuhartiaisen, solmukekaulaisen sarjakuvahahmon syntymästä on kiittäminen Uuden Suomen ja Bullsin vuonna 1989 järjestämää sanomalehtisarjakuvakilpailua, jossa se sijoittui toiseksi.
– Sain kerrankin jotain valmiiksi asti, puuskahtaa Heilä, joka noihin aikoihin työskenteli postissa.
– Suunnittelin sarjaa konttorityöntekijästä, kun jouduin itse vähäksi aikaa konttorin puolelle. Jouduin tappelemaan kopiokoneen kanssa, ja siitä tuli ensimmäisen Virtasen aihe, kertoo Heilä.
Hän jäi pois postista vuonna 1993, kun B. Virtanen alkoi levitä isompiin sanomalehtiin.
Ei alfa- vaan betauros
Vaikka Heilä toi sarjakuvaan itselleen tutun miljöön, esikuvana oli työ kuin työ ja arjen sankaruus. Hahmon nimi herättää usein kysymyksiä.
– Halusin nimeksi jotain mahdollisimman tavallista. B. kuitenkin erottaa hänet lähes kaikista muista Virtasista. Noihin aikoihin puhuttiin paljon A- ja B-luokan kansalaisista, sekin vaikutti. B. Virtanen ei tosin ole B-luokan kansalainen, sillä hänellä on työpaikka, perhe ja Fiat Ritmo.
– Nykyisin puhutaan alfa- ja betamiehistä. Virtanen taitaa olla sopivasti betamies.
– Virtanen on kunnollinen ja aika tunnollinen mies. Useimmiten hän ottaa alistuneesti vastaan sen, mitä annetaan, Heilä kuvailee.
– Ja mitään hyvää ei yleensä anneta. Muiden silmissä Virtasen mielipiteillä ei ole arvoa, vaan maailma on täynnä häntä viisaampia ihmisiä. Joskus Virtanenkin räjähtää, mutta aika hillitysti.
Heilää pyydetään usein keksimään Virtaselle jotain mukavaa.
– Mutta sarjaa ei voi muuttaa positiivisemmaksi, ettei idea vesity. En keksi mitään positiivista hauskaa, sanoo itseironian mestari.
Virtaselle tuli psori
Kun Heilällä todettiin psoriasis tämän vuoden alkupuolella, hän sairastutti heti Virtasenkin.
– Ensimmäisissä ihon rasvauksissa tuli ideoita, joita ei ollut varaa jättää käyttämättä. Sarjakuvan ideoiminen kun käy työstä.
Jotkut ovat loukkaantuneet sarjan tavasta kertoa sairaudesta.
– Jonkun mielestä se on mautonta huumoria, joka tekee tyhjäksi psorivalistuksen. Julkisen sanan neuvostoonkin on kanneltu. Enimmäkseen olen saanut myönteistä palautetta. Paljon olen saanut myös hoito-ohjeita. Auringonotto-ohjetta vain on vaikea noudattaa, jos sairaus vaivaa hankalissa paikoissa, Heilä naurahtaa.
Psoriaiheisia kuvia Heilä aikoo tuoda sarjaan vastakin.
– Se ei ole irvailua vaan lisäys Virtasen jatkuvaan huonoon tuuriin. Psori ei ole sarjassa jatkuvasti, vaan mukana tarpeen vaatiessa.
Oma sairastuminen ei ollut Heilälle sokki. Hän oli jo jonkin aikaa aavistellut sitä, sillä kyynärpäiden iho oli ollut huonossa kunnossa pitkään. Heilä tunsi muutaman psoriaatikon, ja parilla serkullakin on tämä perinnöllinen sairaus.
– Lääkäri sitten totesi sen. En tiedä, mikä sen varsinaisesti laukaisi, ehkä stressi. Psorin puhkeamisesta stressi ei ainakaan vähentynyt.
Heilällä on läiskäpsoriasis.
– Kovasti se hilseili, lattiat ja pöydät olivat koko ajan hitusten peitossa. Sain aluksi kortisonivoidetta, mutta kuurin jälkeen oireet taas pahenivat.
Ihoa pitäisi rasvata paljon, mutta alun jälkeen Heilä laiskistui.
– Se otti päähän. En ole aiemmin rasvaillut ihoani. Nykyään rasvaan enää muistaessani ja silloinkin kevytlevitteillä. Jos rasva ei imeydy ihoon nopeasti, piirtäminen vaikeutuu, sillä papereista tulee rasvaisia.
Psori iski käsiin
Käsiin, etenkin piirustuskäteen, psori iski pahasti.
– Kutina oli pahimmassa vaiheessa aivan hirvittävä, yölläkin piti herätä raapimaan ja manailemaan. Sormet turposivat ja sormenpäät halkeilivat. Sormet olivat samaan aikaan kipeät ja tunnottomat, miten sekin on mahdollista!
– Kättä ei saanut nyrkkiin eikä sormia suoraksi, pienet esineet alkoivat putoilla käsistä. Se vaikutti jo piirtämiseen, kun kynää ei voinut pitää normaalisti vaan otetta piti höllätä. Aina meni joku hilsepala kynänterän alle. Oli pakko pitää vähän sairaslomaakin.
Heilä sai pian sopivan lääkityksen, ja loppukesästä oireet hellittivät vähitellen. Nyt iho on kauttaaltaan hyvässä kunnossa, sormissakin on ihan paraatinahka.
Sarjakuvien piirtäminen on välillä pusertamista. Epätoivon hetkiäkin työhön kuuluu.
– Minulle tämä on jatkuvaa taistelua deadlinen kanssa, ja usein olen häviöllä. Yritän pitää jonkinmoisen säännöllisen päivärytmin, mutta jos en keksi ideaa, niin en keksi! Huonon kauden jälkeen tulee hyvä, niin kuin psoriasiksessakin. Toivottavasti.
Harrastukset: kesällä mökkeily, talvella toipuminen siitä.
Tunnustukset: Kritiikin puolen kilon punnus 1996, Strippi-Lempi 1998, Kaarinan kaupungin kulttuuripalkinto 2000, Puupää-hattu 2006, Vuoden kaarinalainen 2009.
Tietoa psoriasiksesta
Lääketieteessä psoriaasi, puhekielessä psori.
Pitkäaikaissairaus, jota sairastaa Suomessa 2–3 prosenttia väestöstä, noin 150 000 henkilöä.
Ihon ja nivelten immunologinen tulehdustauti.
Syntyyn liittyy perinnöllinen alttius ja laukaisevia tekijöitä. Puhkeamisen estämiseksi ei ole olemassa erityisiä varotoimenpiteitä. Saattaa hypätä muutaman sukupolven yli. Ei tartu.
Laukaisevia tekijöitä ovat tulehdukset, ihon palaminen auringossa, ihon vaurioituminen, leikkaushaavat, runsas alkoholin käyttö, eräät lääkkeet ja stressi.
Oireet saattavat alkaa missä iässä tahansa. Tavallisesti niitä tulee ensimmäisen kerran murrosiässä tai nuorena aikuisena.
Diagnosoimiseksi ei ole olemassa laboratoriotestiä, vaan taudinmääritys perustuu lääkärin erityisosaamiseen. Joskus ihosta voidaan ottaa koepala diagnoosin varmistamiseksi. Nivelpsoriasiksen diagnosoinnissa käytetään röntgenkuvia ja magneettikuvausta.
Yleensä ihopsoriasis on lievä, mutta 3–5 prosentilla voi olla pahoja oireita. Joskus pienikin ihottuma-alue voi invalidisoida, esimerkiksi käsissä tai jalkapohjissa.
Näkyvillä alueilla esiintyvä tai laaja-alainen ihopsoriaasi ja vaikea nivelpsoriaasi heikentävät elämänlaatua ja niihin voi liittyä ahdistusta ja masennusta.
Ei voida parantaa, mutta oireita voidaan lievittää. Uudet biologiset täsmälääkkeet ovat tuoneet uutta toivoa etenkin vaikeampia tautimuotoja sairastaville.
Vaikeampiin tapauksiin liittyy kohonnut riski liitännäissairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen.
Lähde: Psoriasisliitto
Oireet
Psoriasis voidaan jakaa oireiden mukaan seuraaviin päätyyppeihin: pisarapsoriasis, läiskäpsoriasis, taivepsoriasis, märkärakkulainen psoriasis, erytroderminen eli laaja-alainen psoriasis ja nivelpsoriasis.
Ihopsoriaasin oireet ovat tarkkarajaisia, punoittavia ja paksuuntuneita läiskiä, jotka hilseilevät.
Oireet vaihtelevat muutamasta läiskästä laaja-alaiseen muotoon. Tauti alkaa usein pisarapsoriasiksena ja voi myöhemmin muuttua läiskäpsoriasikseksi, mikä on tavallisin muoto. Välillä voi olla pitkiäkin jaksoja, jolloin oireet ovat lievempiä tai häviävät kokonaan.
Nivelpsoriasis on reumaa muistuttava niveltulehdus, joka aiheuttaa kipua ja jäykkyyttä niveliin. Se sijoittuu usein sormien tai varpaiden kärkiniveliin. Psoriasikseen liittyy usein kynsimuutoksia.
Hoito
Iho-oireita hoidetaan hillitsemällä kiihtynyttä solunjakautumista ja lievittämällä tulehdusta. Hoitoina käytetään paikallishoitoja (perusvoiteet ja lääkevoiteet), valohoitoja, sisäisiä lääkkeitä ja uusia, eri tulehdustekijöitä vastaan suunnattuja biologisia lääkkeitä sekä eri lääkkeiden yhdistelmiä.
Valtaosalla psoriaatikoista oireet pysyvät hallinnassa säännöllisellä hoidolla. Vakavimmillaan sairaus vaatii sairaalahoitoa. Lähde: Psoriasisliitto
Lehtitilaukset
teksti Kirsi Hemánus 
Hanskat kädessä ei voi piirtää, kertoo sarjakuvapiirtäjä Ilkka Heilä.
Lähetä ystävälle
Kommentoi toimitukselle