Rakkaudesta lukemiseen.

Terveellä suulla on helppo hymyillä

Pelon takia ei kannata jättää hammaslääkärikäyntejä väliin.

Suunterveydestä huolehtiminen on tärkeää paitsi hampaiden myös yleisen terveydentilan takia. Avuksi tarvitaan vain harja ja lankaa.

Tiesitkö, että suun piilevät ja krooniset tulehdukset voivat edesauttaa monien vakavien sairauksien puhkeamista? Huono suunterveys on muun muassa valtimokovettumataudin sekä sydän- ja aivoinfarktin riskitekijä. Diabeetikoilla hoitamaton ientulehdus voi vaikuttaa sokeritasapainoon ja reumaatikoilla nivelten kuntoon. Tulehtuneet ikenet myös vuotavat verta ja saavat hengityksen haisemaan pahalta.
– Huonolla suuhygienialla on paljon ikäviä seuraamuksia, jotka voivat tuntua kokonaisvaltaisesti terveydentilassa. Näitä ongelmia olisi kuitenkin helppo ehkäistä, kun tehostaa hampaiden harjaamista, huolehtii hammasvälien puhdistamisesta ja käy säännöllisesti hammaslääkärissä, sanoo Oral Hammaslääkärien vastaava lääketieteellinen johtaja, erikoishammaslääkäri Eva Siren.
Aina emme edes tiedä, että suussamme muhii tulehdus. Suun tulehdukset ovat usein vähäoireisia, ja tämän takia ne etenevät salakavalasti.
– Ientulehdusta voi verrata kämmenen kokoiseen märkivään haavaan. Jos vastaava haava on missä tahansa muualla kehossa, se kiidättää meidät välittömästi lääkäriin. Koska tulehdus on suussa piilossa, lääkäriin mennään usein viiveellä. Tämä on valitettavaa, sillä mitä pikemmin suuta aletaan hoitaa, sitä helpommalla potilas pääsee.

Karies eli hampaiden reikiintyminen alkoi vähentyä Suomessa 1970-luvulla. Tämä oli tulosta siitä, että lasten hammashoito tuli osaksi kunnallista terveydenhoitojärjestelmää. Siihen kuuluivat ahkera valistus ja ennaltaehkäisevä työ. Markkinoille ilmestyivät myös fluorihammastahnat. 
Ongelmaa ei ole kuitenkaan selätetty, sillä Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan joka viidennellä yli 30-vuotiaalla suomalaisella on ainakin yksi karieksen vuoksi hoitoa tarvitseva hammas. Hampaiden reikiintyminen johtuu pitkälti ravinnon laadusta ja syömisen tiheydestä. Jokainen ateria aiheuttaa happohyökkäyksen. Silloin happamat aineet syövyttävät hampaiden pintaa peräti puolen tunnin ajan. Myös syljenerityksen vähentyminen altistaa kariekselle.
Alkava reikä aiheuttaa tavallisesti hampaan vihlontaa ja kylmänarkuutta. Edetessään se oireilee koputus- ja lämpöarkuutena. Myös hammassärky voi kieliä karieksesta.
– Jos reikä on edennyt hampaan ytimeen asti, se täytyy juurihoitaa ennen paikkaamista. Tämä usein pelottaa potilaita. Juurihoito on kuitenkin täysin tuskatonta, sillä se tehdään puudutuksessa, Siren vakuuttaa. 

Kariesta suurempi ongelma ovat iensairaudet. Niitä sairastaa yli puolet aikuisista. Ientulehdus syntyy, kun hampaita ei puhdisteta säännöllisesti. Tällöin niiden pinnalle, väleihin ja ienrajaan kertyy bakteerimassaa eli plakkia, joka aiheuttaa tulehduksen. 
Tulehtunut ien on punainen ja turvonnut sekä vuotaa herkästi verta. Pahimmillaan seurauksena voi olla syvempi hampaiden kiinnityskudosten tulehdus eli parodontiitti. Se tuhoaa hammasta ympäröivää ienkudosta ja leukaluuta. Taudille altistavat huonon suuhygienian lisäksi tupakointi ja tietyt sairaudet, kuten diabetes. Myös stressi tai perinnölliset tekijät voivat lisätä sairastumisalttiutta.
– Hoitamattomana parodontiitti johtaa hampaiden menetyksiin, vaurioittaa koko hampaistoa ja aiheuttaa haittaa yleisterveydelle. Se voi jopa vaikuttaa hedelmällisyyteen. Se lisää myös keskenmenon riskiä. 

Peliä ei ole kuitenkaan menetetty, vaikka hammaslääkäri toteaisi parodontiitin. Jos tauti on vasta alkuvaiheessa, sen hoito on varsin yksinkertaista. Hammaskivi ja bakteeripeitteet poistetaan, minkä jälkeen hammaslääkäri tai suuhygienisti opettaa puhdistamaan hampaat kunnolla kotona. Tässä on myös aikuisilla usein puutteita. Moni ei ole sisäistänyt, että hammasvälien jokapäiväinen lankaus on yhtä tärkeää kuin hampaiden harjaus.
– Parodontiitti alkaa kehittyä jo nuorena aikuisena, mutta se saadaan pysäytetyksi missä iässä hyvänsä. Pysäyttämisen avuksi on kehitetty suomalainen sylkitesti Periosafe, jolla voidaan todeta potilaan riski sairastua iensairauksiin ja parodontiitin aiheuttama kudostuho jo varhaisessa vaiheessa.
Testiä saa toistaiseksi Oralin hammaslääkäriasemilta, joissa sen hinta on noin 30 euroa. Lisäksi se on tutkimuskäytössä yliopistoilla ja joissain terveyskeskuksissa.
Jos kiinnityskudoskato on jo niin pitkällä, ettei hammas kestä purentaa, voidaan joutua harkitsemaan hampaan poistoa. Muitakin vaihtoehtoja on, esimerkiksi hampaan kiskottaminen tai purennan tasapainottaminen. Myös juurihoidosta voi olla kiinnityksen kannalta apua. Implantit ovat aina viimeinen keino. 
–  Kotihoito on implanteille yhtä tärkeää kuin omille hampaille. Parodontiitti voi tarttua myös niihin.

Hammassairauksien lisäksi hammaslääkäri hoitaa purentaongelmia, jotka myös saattavat tuntua yleisessä terveydentilassa. Esimerkiksi päänsärky sekä niska-hartia- ja leukakivut voivat johtua purennasta.
– Hampaiden narskuttaminen on iso stressinpurkukeino, josta voi seurata erilaista vaivaa. Kun purentaa korjataan, ongelmista päästään tehokkaasti eroon.
Hammaslääkäri tutkii myös limakalvot, kielen ja ikenet, joita on usein vaikea tarkastella ilman erikoislaitteita ja -peilejä. Tämä on tärkeää, koska myös suuhun voi tulla pahanlaatuisia muutoksia. Suusyöpä kehittyy yleensä kieleen, suun pohjaan tai ikeneen. Tupakka ja alkoholi lisäävät sen riskiä etenkin yhdessä käytettyinä. 
Useimmiten syöpä ilmenee haavaumana, joka ei parane parissa viikossa. Oireita voivat olla myös kyhmy, tekohampaiden sopimattomuus ja syömisen tai puheen häiriöt. Paranemismahdollisuudet ovat hyvät, jos syöpä havaitaan ajoissa. Mitä pienempi kudosmuutos on, sitä parempi on ennuste.
– On siis monta erinomaisen painavaa syytä käydä hammaslääkärissä. Käyntitarpeen määrittää hammaslääkäri potilaan suun ja yleisterveyden perusteella. Kovin pitkä väli on terveydellä urheilemista, jolla voi olla vakavatkin seuraukset. 

Lähteet: www.hammaslaakariliitto.fi ja www.oral.fi

Näin ehkäiset ja hoidat

1. Harjaa hampaasi aamuin illoin. Sähköhammasharja on kätevä, koska omaa käden liikettä ei tarvita. Yhtä hyvä tulos saadaan tavallisella harjalla – kunhan sitä käytetään. Harjan tulisi olla suussa vähintään kaksi minuuttia.

2. Puhdista harjauksen yhteydessä myös hammasvälit. Voit käyttää hammaslankaa, -lankainta tai -tikkua tai hammasväliharjaa. Lankaus tekee hampaista valkoisemmat ja suusta raikkaamman. Jos ikenesi vuotavat verta, lankaa ja harjaa niitä entistä ahkerammin. Näin bakteerit saadaan pois. 

3. Valitse fluorihammastahna. Fluori vahvistaa hammaskiilteen rakenneosia. Sen käyttö voi jopa pysäyttää kiilteen pinnalla olevat vauriot.

4. Voit käyttää halutessasi myös antiseptisia suuvesiä. Myös ne ehkäisevät bakteeripeitteen syntymistä.

5. Vältä tupakointia. Se lisää merkittävästi ientulehduksen ja parodontiitin riskiä. 

6. Vältä myös napostelua. Etenkin tiheään nautitut makeat välipalat ja happamat virvoitusjuomat ovat haitallisia hampaille.

7. Käytä ruokailun jälkeen ksylitolituotteita. Ne katkaisevat happohyökkäyksen. Ksylitolipurukumi lisää myös syljeneritystä. Sylki huuhtelee suuta ja vähentää bakteerien määrää hampaiden pinnoilla. Lisäksi syljessä on mineraaleja, jotka vahvistavat kiilteen pintaa.

8. Käy säännöllisesti hammaslääkärissä. Jos ikenesi vuotavat, voit kääntyä myös suuhygienistin puoleen.

 

Älä jätä käyntejä väliin pelon takia

Jopa puolet suomalaisista pelkää hammaslääkäriä ja joka kymmenes niin paljon, että jättää hammaslääkärikäyntejä väliin. Pelon taustalla voivat olla kivuliaat tai muuten huonot hoitokokemukset. Pitkän tauon takia hampaat ovat voineet mennä huonoon kuntoon, ja lääkärille meneminen myös hä­vettää.

Eniten pelottaa yleensä se, ettei tiedä, kuka on vastassa. Pelko lievittyy, kun lääkäristä tulee tuttu. Samalla kasvaa luottamus, joka on avaintekijä hammaslääkäripelon voittamisessa. Pelosta kannattaa kertoa heti kättelyssä avoimesti, koska silloin lääkärillä on paremmat edellytykset hoitaa potilasta hänelle sopivimmalla menetelmällä.

Kipua ei tarvitse tuntea, koska toimenpiteet voidaan tehdä puudutuksessa. Tarvittaessa ennen hoitoa voidaan myös käyttää rauhoittavaa esilääkitystä. Lisäksi pelkoa voidaan poistaa sedaatiolla eli kevytnukutuksella. Vaikeissa hammashoitopelkotapauksissa voi olla perusteltua hoidattaa hampaat kerralla kuntoon nukutuksessa.

Kuvitus Antti Nikunen / All Over Press

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Oheisen kysymyksen on tarkoitus estää roskaposti.