Rakkaudesta lukemiseen.

Seinäjoki tangon onnenmaa

Tanssia tangon tahdissa.

Tangomarkkinoista muotoutui 1990-luvulla ilmiö, joka kokosi torit täyteen kansaa. Laulukisasta on noussut monta supertähteä, kirkkaimpana heistä Jari Sillanpää.

Tuottaja Päiviö Pyysalo, 71, osui kolme vuosikymmentä sitten Tangomarkkinoille hyvään aikaan. Elettiin vuotta 1986, ja ilmiö oli vasta syntymässä.
Siihen aikaan laulukilpailijat lähettivät vielä äänikasetin MTV3:n tuomaristolle kuunneltavaksi, ja heistä osa valittiin Apu-lehden järjestämiin välikarsintoihin. 
Tästä joukosta valittiin kymmenen finalistia Seinäjoelle, joista vielä finaalikarsinnassa pudotettiin neljä pois. Finaalissa kuusi miestä tavoitteli tangokuninkaan titteliä.
Tangon kuninkaallisuus oli varattu alkuvuosina vain miehille, mutta kaikki alkoi muuttua, kun naiset tulivat mukaan kisoihin. 
Varsinainen jysäys koettiin, kun Arja Koriseva kruunattiin tangokuningattareksi vuonna 1989. Suomi sai laulajakuninkaallisen, ja uuden superjulkkiksen.
– Se oli täydellinen onnenpotku. Siitä alkoi Tangomarkkinoille ihan hillitön haippi.

Vuoden 1994 tangokuninkaalliset Tiina Räsänen (keskellä vas.) ja Sauli Lehtonen kruunut päässään, muiden finalistien ympäröimänä. 

Päiviö Pyysalo työskenteli tuolloin MTV3:n viihdeosaston päällikkönä. Tangomarkkinat-kisa oli kanavalle tärkeä satsaus, ohjelma houkutteli vuodesta toiseen yli miljoona katsojaa tv-ruudun ääreen. 
Se oli kova luku Suomen kesässä, vaikka ihmisten vapaa-ajasta ei vielä kilpailtukaan yhtä monen tv-kanavan, kesätapahtuman tai internetin kanssa.
Päiviö Pyysalon päätuomarivuosina 1989–2005 elettiin monen mielestä Tangomarkkinoiden parhaat vuodet.
Kilpailu oli tuolloin suosituimmillaan. Heinäkuun toisen viikonlopun ajaksi Seinäjoki oli monille suomalaisille koko maan keskipiste, pakollinen matkakohde – siinä missä Tuurin kyläkauppa nyt.

Tv-lähetysten ja kilpailun lisäksi yleisölle on Seinäjoella järjestetty paljon ohjelmaa. 
On tehty poikkitaiteellisia ratkaisuja, laulatettu karaokea, tavoiteltu uutta tangokansaa nuorisosta – ja ennen kaikkea tanssitettu väkeä tangokadulla.
Tangomarkkinat ollut lavatanssikansan torijuhla, toisaalta myös valtiojohdon näyttäytymispaikka. Kun presidentti Tarja Halonen saapui laulukisan 20-vuotisjuhlaan vuonna 2004, kolme kuninkaallista lauloi hänelle Punatukkaiselle tytölleni
Vuotta myöhemmin Sauli Niinistö toimi palkinnonjakajana, paljasti olevansa ”jäykänpuoleinen tanssija” ja pohti tangon olemusta:
– Tango kertoo usein rakkauden puutteesta.
Tangomarkkinat on tarjonnut tähän tunteeseen lohtua, ehkäpä unohdusta arjesta.
– Kyllä täällä Etykit unohtuu, totesi eräs pohjalaiskävijä Apu-lehdelle vuonna 1992.

Ohjelmajohtaja Päiviö Pyysalo on seurannut tangokisaa alusta asti.

Mitä tangolaulajalta sitten vaaditaan?
”Kun hän avaa suunsa, tangon ja virren pieni ero katoaa, ja syntyy juuri se hartauden hekuma ja hekuman hartaus, mitä ihmismieli odottaa niin tangolta kuin virreltäkin.”
Näin kirjoitti legendaarinen toimittaja Juha Numminen tangokuningas Rainer Frimanista Apuun vuonna 1986.
Friman oli perintöprinssi kaikkien aikojen toisessa Tangokuningas-kisassa. Hän oli, kuten Numminen tuolloin kirjoitti: ”mustalaisheimon uusin lahja suomalaiselle tangolle”.
Näitä lahjojahan on riittänyt. Taisto Tammi on legenda ajalta ennen Tangomarkkinoita. Ja sitten on monia laulajia, jotka ovat olleet valmiita jo varsin varhain: kahdesti tangoprinssiksi kruunattu Dimitri Sjöberg voitti esikarsintakisan vain 14-vuotiaana – liian nuorena osallistuakseen varsinaiseen kilpailuun. Leif Lindeman lauloi jo 12-vuotiaana Tenavatähti-kilpailussa Satumaan.
Amadeus Lundberg tuli valituksi vuoden 2009 tangokuninkaaksi – vain 20-vuotiaana, vuoden 1993 kuningas Sebastian Ahlgren oli voittaessaan 22.
Listaa voisi jatkaa, mutta annetaan Pyysalon kertoa muistojaan Tangomarkkinoiden romaneista. He ovat olleet vakiojoukkoa menestyvinä kilpailijoina ja sankoin joukoin Seinäjoelle saapuvina katsojina.
Pyysalo muistaa, että ennen kaikkea romanit ovat olleet uskollisia kannustajia.
– Jos heidän suosikkinsa putosi vaikkapa semifinaalivaiheessa, he eivät enää jääneet katsomaan loppukilpailua, hän kertoo.
– Seinäjoen katukuvasta huomasi, kun romanit lähtivät.
Siinä sitä on ollut sitoumusta, hekumaa ja hartautta katsomonkin puolella!

Heinäkuussa 1996 Saija Varjuksen ihailijat kannustivat kilpailijaa tangokisan finaalin karsinnassa. 

Syy matkustaa heinäkuussa Seinäjoelle on ollut tango – ja Tangomarkkinoiden ydin on kilpailu tangokuninkaallisten titteleistä. 
Kilpailua on seurattu kansan ja tv-kameroiden 50-asteiseksi kuumentamassa Urheilutalossa, Pyysalon mukaan ”huonosti lämmitetyssä saunassa”, tai vaikka asuntovaunuparkissa sen kupeessa. 
Kun tapahtuman kävijämäärä on kaksinkertaistanut Seinäjoen asukasluvun – joka oli 62 170 vuonna 2016 – kaikki eivät ole mahtuneet paikan päälle todistamaan kisaa.
– Turvat tukkohon, nyt se alkaa, kuvasi Apu-lehden otsikko vuoden 1997 Tangomarkkinoiden tv-finaalin seurantaa seinäjokisessa caravanparkissa.
Tuomarina Pyysalolla oli valtaa, mutta myös vastuuta. Kaikille eivät tuomariston ratkaisut kelvanneet. Palautetta tuli, eikä kaikkien terveisten mukana annettu kukkia tai kahvipakettia.
– Oli vanhempia, joiden ei ollut mitenkään mahdollista sulattaa sitä, että heidän jälkikasvunsa ei pärjääkään, Pyysalo hymähtää.
– Seinäjoella oli pari kertaa ihan lähellä, ettei silpastu turpaan.
Tangomarkkinat oli kuitenkin jo tuolloin puhdas kykykilpailu. Hyvät laulajat haluttiin nostaa esille, ei tehdä 2000-luvun tosi-tv-viihdettä ja esitellä katteettomasti itseensä uskovia huonoja laulajia tai ”persoonallisuuksia”, hetken julkisuutta pelleilemällä tavoittelevia laulajia. 
Ei. Tarkoitus oli erottaa jyvät akanoista, palkita parhaat.

Tangokansaa kisaa seuraamassa vuonna 2003.

Tangotuomariston puheenjohtaja emeritus Päiviö Pyysalo, mitä tangolaulajan on tehtävä, jotta kilpailusuorituksesta välittyy niin hartaus kuin hekuma? Mitä tangokuninkaalliseksi nouseminen vaatii?
– Keskittymistä. Sitä, että laulaja tulee lavalle, siihen hetkeen ja tilaan – ja ottaa sen haltuun. Pystyy siinä laulamaan, vaikka esimerkiksi harjoituksissa tuomariston kuunnellessa lavalle juoksee jos jonkinlaista säätäjää, hän vastaa.
Sielu karrella kuin Romeo parvekkeen alla Veronassa, vaikka ympärillä häärii millainen roudarilauma tahansa!
Eli tehdä kaikki toisin kuin eräs kilpailija Raision esikarsinnoissa vuonna 1993.
– Mitenkähän tämän nyt sanoisi. En ollut koskaan miestä nähnyt, ja nyt hän tuli lavalle sellaisessa Eric Honeckerin kesäpuvussa ja valkoiset, spedemäiset valkoiset kengät jalassa. Päässä oli pullonpohjalasit. Vaikutti, että hän näkee erittäin huonosti, Pyysalo muistelee.
– Lisäksi hän puhui huonosti suomea ja unohti laulaessaan sanoja. Muutaman kerran hän unohti tulla sisään oikeaan aikaan live-orkesterin soittaessa. Hänelle sanottiin: ”Kiitos, riittää!”
Pyysalo sanoo, että tämä yrittäjä ei erottautunut suurena lupauksena, vaan pikemmin pienenä vitsinä.
– Hänessä ei kerta kaikkiaan vuonna 1993 ollut niitä ominaisuuksia, mitä tangokisassa pärjäämisessä vaaditaan, Pyysalo sanoo.
Herran nimi oli Jari Sillanpää.

Tangokuninkaaksi kruunattu Jari Sillanpää pyyhkii ilonkyyneleitä heinäkuussa 1995. 

Miten oli Jari Sillanpään hekuman ja hartauden laita vuonna 1994? Silloin hän palasi edellisvuoden vastaanotostaan sisuuntuneena Tangomarkkinoille. 
Pyysalo muistaa yllättyneensä: Sillanpää oli vuodessa muuttunut paljon.
– Puku oli ihan eri tavalla leikattu, lasit olivat toisenlaiset. Koko olemus oli ihan erilainen.
Oliko tähti sitten syttynyt?
Ei vielä, ainakaan täyteen kirkkauteensa.
– Tietty epävarmuus vaivasi vielä. Eikä suomen kieli sujunut ihan vieläkään. Pitkien vokaalien laulaminen oli vaikeaa.
Sillanpää oli kuitenkin kehittynyt paljon ja sai jo ulos hehkua, josta hänet on myöhemmin opittu tuntemaan. Yleisö ja tuomarit pitivät, loppukilpailussa Sillanpää sijoittui kolmanneksi.
– Hän sanoi, että tulee ensi vuonna uudestaan.

Tiina Räsänen ja Sauli Lehtonen juhlivat voittoaan Seinäjoella 1994.

Vuosi 1994 muistetaan kuitenkin yhdestä kaikkien aikojen kaksinkamppailuista Tangomarkkinoilla. 
Sillanpään yläpuolella tangokuninkaan kruunusta käytiin tasainen kisa. Niin tasainen, että Pyysalo joutui vastentahtoisesti ratkaisijan rooliin, kun äänet jakautuivat tasan turkulaisen Henri Hurmeen ja jyväskyläläisen Sauli Lehtosen kesken.
– Sääntöjen mukaan päätuomarin ääni ratkaisee, Pyysalo sanoo.
Hän äänesti Lehtosta – ja äänestäisi edelleen. Lehtonen oli vain 19-vuotias. Olemukseltaan hento poikanen lauloi silmät ummistettuina, mutta ääni jylähteli kultaisesti kuin Olavi Virralla
Korskein vertailukohta, suurin kunnia, mikä suomalaiselle tangolaulajalle voidaan antaa, lienee vertaus Virtaan.
– En epäillyt valintaa hetkeäkään. Hurmeella oli ihan hyvä ääni, mutta oli pakko äänestää näin. Se ristiriita, joka olemuksessa ja äänessä oli, oli aivan ainutlaatuinen, Pyysalo muistelee.
– Ja se, miten yleisö räjähti suosionosoituksiin tuomion julkistamisen jälkeen, osoitti, ettei se ihan pieleen mennyt. Sauli Lehtoselle Pyysalo antoi tuomariuransa ainoan ratkaisevan äänen. Valitettavasti Lehtoseen liittyy myös tragedia: hän kuoli seuraavana vuonna, vain 20-vuotiaana hirvikolarissa.
Pyysalo näki laulajan vain hetki ennen kohtalokasta onnettomuutta. MTV3 oli taltioinut Helsingin jäähallissa jääkiekon SM-liigan televisioijana uuden kauden aloitusohjelmaa. Lehtonen oli yksi ohjelman julkkisvieraista.  Jäähallista Lehtonen hyppäsi isänsä auton kyytiin kohtalokkaalle matkalle.

Vuoden 1994 tangomarkkinat juonsivat Heikki Hietamies ja Arja Koriseva.

Kesällä 1995 Seinäjoella syttyi tähti, joka loistaa suomalaisella musiikkitaivaalla yhä. Sillanpää valittiin tangokuninkaaksi – Pyysalon mielestä hän ja Arja Koriseva ovat kaikkien aikojen merkittävimmät Tangomarkkinoiden laulajat. 
Kesällä 1995 Sillanpää veti loppuun kolmen kisan putken, jota Pyysalo kutsuu ”Tangomarkkinoiden huimimmaksi kehitystarinaksi”.
– Hän tuli ja otti lavan haltuunsa! Kieli oli opeteltu. Kappaleet oli aivan briljantisti opeteltu. Fraseeraus oli ihan kohdallaan. Hän vilkutti yleisölle lavalle tullessaan, otti kamerat ja oli kaikin puolin kuin toinen mies! Hän todella tykkäsi olla lavalla, Pyysalo kuvailee.
Ja niin Jari Sillanpää sai Tangomarkkinoiden jokaiselta tuomarilta täydet pisteet.
Siinä oli hekuman hartautta ja hartauden hekumaa, seksuaalisuutta ja hengellisyyttä samassa paketissa kuin Madonnalla, ja millä tahansa mestarilla myöhemmin.

Edellisvuoden tangokuningas Jari Sillanpää tervehti ihailijoitaan Seinäjoen tangomarkkinoilla vuonna 1996.

Tangomarkkinoiden, ja Jari Sillanpään, kasvutarinat kelpaavat malliksi kenelle tahansa, mihin tahansa.
– Jos uskot ja tiedät, että sisälläsi on annettavaa, mutta et saa sitä jännityksen – tässä tapauksessa kielitaidon – takia ulos, niin peli ei ole menetetty, Päiviö Pyysalo sanoo.
– Treenaa, ota tunteja, tee töitä. Mieti kokonaisuutta. On mahdollista, että kasvu on huimaa. 

 

Teksti Pasi Kostiainen, Kuvat Petri Mulari, A-lehtien kuva-arkisto ja Lehtikuva

 

1 Kommentit:

Nick Angell

Mielenkiintoinen tuo kohta, jossa kerrotaan Jari Sillanpäästä vuoden 1993 Tangomarkkinoilla. Olisi kiva nähdä video tai edes arkistokuva Jarista sen vuoden kisassa. Hänhän pääsi kuitenkin jo silloin kymmenen parhaan joukkoon ja televisioituun vaiheeseen.

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Oheisen kysymyksen on tarkoitus estää roskaposti.