Rakkaudesta lukemiseen.

Mistä Alzheimer tulee ja miten sitä hoidetaan?

Alzheimerin taudin syntymekanismia ja parantavaa hoitoa etsitään kiivaasti. Ratkaisuja haetaan muun muassa elämäntavoista ja ravintovalmisteista.

Herra tai rouva Alzheimer tulee kylään yhä useammalle. Tauti yleistyy väestön vanhentuessa, eikä parantavaa lääkettä ole vielä keksitty. Jo noin 130 000 suomalaista kärsii erilaisista muistisairauksista, ja määrän on arveltu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.
Tutkijat ympäri maailmaa työskentelevät kiivaasti sekä taudin syntyprosessin selvittämisessä että lääkkeiden ja rokotteiden kehittämisessä. Edistysaskeleita kyllä tapahtuu, mutta ratkaisevaa läpimurtoa ei vielä ole tehty. 
– On ehkä turha toivoa, että löytyisi yksi suuri selitys Alzheimerille tai yksi kaikkiin potilaisiin tepsivä hoito. Tilannetta voisi verrata syöpään: myös sen syntymiseen on monia syitä, ja toisaalta eri syöpätyyppeihin on iso joukko toimivia hoitoja, joita yhdistelemällä saadaan ihmisiä paranemaan. Tämä voi olla tulevaisuutta myös Alzheimerin taudissa, sanoo professori, kansainvälisesti arvostettu dementiatutkija Miia Kivipelto
Hän työskentelee Tukholman Karoliinisessa Instituutissa ja johtaa suomalaista FINGER-tutkimushanketta.

Alzheimerin taudin syyt ovat nykytiedon mukaan monen tekijän yhteissumma. Ilmeisesti taustalla on useita mekanismeja, jotka johtavat taudin kehittymiseen. 
Yksi niistä on oksidatiivinen stressi, joka tarkoittaa solun sisäistä epätasapainoa – pään sisäisen stressin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Oksidatiivista stressiä lisäävät muun muassa tupakointi ja radioaktiivinen säteily.
Taudin syntymekanismiin liittynee myös verenkiertoon liittyviä tekijöitä. Siksi sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy ja hoito pienentävät myös Alzheimer-riskiä.
Tiedetään, että syystä tai toisesta Alzheimer-potilailla kertyy aivoihin epätavallisen paljon beeta-amyloidiplakkia. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, onko tämä taudin syy vai seuraus. Tätä pitkään keskeisenä pidettyä tutkimuslinjaa on myös viime aikoina kyseenalaistettu. 
Amyloidien lisäksi on löydetty myös toinen aivoihin kertyvä aine eli tau-proteiini, joka ”takkuaa” hermosoluissa ja aiheuttaa häiriöitä ja solujen tuhoutumista. Tau-proteiineja on löydetty potilaiden aivoista vielä varhaisemmassa taudin vaiheessa.
Uusimpia tutkimuslinjoja ovat tulehdukselliset eli niin sanotut inflammatoriset tekijät, joista etsitään selittäviä tekijöitä myös monille muille sairauksille. 
– On mahdollista, että tulehdusreaktio on aivan ensimmäinen Alzheimerin tautiin johtava syy. Muutoksia aivoissa tapahtuu jopa 20–30 vuotta ennen oireita. Tämä on haaste tutkijoille: miten löytää ne potilaat, joita Alzheimer uhkaa? sanoo lääketieteen dosentti Tiia Ngandu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 

– On mahdollista, että tulehdusreaktio on aivan ensimmäinen Alzheimerin tautiin johtava syy, sanoo Tiia Ngandu. 

Paljon on silti saatu jo selville, vaikka yhtenäistä selitystä vielä etsitään. Tutkimukset osoittavat, että Alzheimerin esiintyvyys liittyy moniin muihin yleisiin kansantauteihin. Ne ovat siis Alzheimerin riski­tekijöitä. 
Diabetes, verenpainetauti, lihavuus, korkea kolesteroli ja tupakointi lisäävät riskiä saada Alzheimerin tauti. Ruokavalion, päihteiden välttämisen ja liikunnan merkitys on siis valtava, kun pyritään Alzheimerin taudin ehkäisemiseen.
Myös perimällä on osuutensa, joskin pienempi kuin aiemmin luultiin. On pieni joukko ihmisiä, jotka kantavat vallitsevasti periytyvää Alzheimerin tautiin johtavaa geenivirhettä. Yleisempi on sellainen geenimuunnos (apoe-E-geenin E4-alleeli), joka muiden tekijöiden kanssa lisää sairastumisriskiä.
– Elintavat ja geeni yhdessä kasvattavat riskiä jopa 30 prosentilla. Jos kantaa tätä geeniä eikä esimerkiksi harrasta liikuntaa, sairastumisriski on kohtalainen. Jos elintavat ovat hyvät, geenin riskivaikutus häviää, Tiia Ngandu selittää.
Aivojen PET-kuvauksia käytetään jo nyt diagnostiikassa, ja kuvausmenetelmät kehittyvät koko ajan. Yksi diagnoosin väline on beeta-amyloidin ja tau-proteiinin määrittäminen selkäydinnestenäytteestä. Helpommin toteutettavan testin kehittäminen on yksi edellytys sille, että Alzheimerin taudin riskiryhmät löydettäisiin aikaisemmin.
– Toisaalta tämä on eettinen kysymys: miksi testata suuri joukko ihmisiä, jos meillä ei ole tällä hetkellä tarjota parantavaa tai taudin kulkua merkittävästi hidastavaa hoitoa? Miia Kivipelto pohtii.

Elämäntavoilla on iso merkitys Alzheimerin taudin etenemisessä. Suomessa on meneillään kansainvälisestikin laajaa huomiota herättänyt FINGER-tutkimushanke, jossa keskitytään juuri elämäntapaohjaukseen.
Tutkimuksessa on mukana 1 260 aloitushetkellä 60–77-vuotiasta suomalaista, joilla on kohonnut muistisairauksien riski. Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Seinäjoella, Turussa ja Vantaalla toteutettavan tutkimuksen tulokset ovat jo tähän mennessä vakuuttavia.
Tuloksia on kutsuttu läpimurroksi: ensi kertaa on osoitettu, että muistihäiriöitä voidaan ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä. Koehenkilöt on jaettu kahteen ryhmään, joista toinen saa monipuolista, tehostettua elämäntapaohjausta. He saavat ohjausta terveelliseen ravitsemukseen, ohjattua liikunta- ja muistiharjoittelua sekä tukea sydän- ja verisuonitautien riskien hallintaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa hyvin konkreettista ja arkista ohjausta. Ravitsemusterapeutin kanssa tutkitaan vaikkapa levitteiden rasvapitoisuuksia tai näkkileivän suolaprosentteja. Oman ruokapäiväkirjan avulla jokainen saa henkilökohtaisia ehdotuksia ruokavalionsa parantamiseksi.
Liikuntatottumuksia parannetaan käymällä porukalla kuntosalilla, säännöllisesti ja ohjatusti. Ryhmän merkitys näkyy erityisesti tässä: joku kyllä soittelee perään, jos kaveria ei näy kuntosalilla. Aerobinen harjoittelu hoituu jokaisen omilla lempilajeilla, kuten kävelyllä, hiihtämisellä tai uimisella.

Miia Kivipellon mukaan voi olla turha toivoa, että Alzheimerin tautiin löydettäisiin yksi kaikkiin potilaisiin tepsivä hoito.

Myös tietokoneilla on tehtävänsä FINGER-tutkimuksessa. Osallistujat treenaavat muistia ja tiedonkäsittelytaitoja kehittäviä ohjelmia. Niissä pitää muistaa esimerkiksi ruudulle ilmestyvästä pitkästä numeroketjusta aina neljä viimeistä lukua tai toisiinsa liittyviä sanalistoja. 
– Ryhmätapaamisissa harjoitellaan myös arjen muististrategioita, joilla on käyttöä joka päivä. Eri ihmisille erilaiset asiat ovat helppoja tai vaikeita, Tiina Ngandu sanoo.
Tyypillinen esimerkki monitahoisesta ja vaativasta toiminnanohjauksen taidosta on autolla ajaminen. Monien aistien yhtäaikainen käyttö ja päätösten tekeminen vaativat aivoilta paljon, vaikka osa tehtävästä hoituukin rutiinilla. 
Tuloksia on myös syntynyt: tehostettua elämäntapaohjausta saanut ryhmä selviytyi muistia mittaavista testeistä 25 prosenttia paremmin kuin verrokkiryhmä. Näin saatiin ehkäistyä merkittävästi potilaiden muistitoimintojen ja tiedonkäsittelytaitojen heikentymistä. Tämä on keino ainakin siirtää oireiden ilmaantumista ja pitää elämänlaatua huomattavasti parempana.
– Aktiivisella elämäntapaohjauksella voitaisiin mahdollisesti siirtää sairastumisen alkua 5–10 vuodella ja jopa puolittaa muistisairauksien ilmaantuminen, professori Miia Kivipelto sanoo.
FINGER on jo saanut seuraajia maailmalla, koska sitä pidetään niin lupaavana keinona. Esimerkiksi Singaporessa on alkamassa SINGER.

Entä sitten lääkkeet? Kun Alzheimerin tauti on diagnosoitu ja aiheuttaa ongelmia arkisessa selviytymisessä, sitä hoidetaan lääkkeillä. Ne eivät paranna tautia, mutta hidastavat sen etenemistä ja auttavat omatoimista selviämistä. 
Parhaat hyödyt saadaan, kun lääkehoito aloitetaan mahdollisimman varhain. Oireiden ilmaannuttua sairaus on joka tapauksessa muokannut aivoja jo pitkään.
Nykyään taudin hoidossa käytetään asetyylikoliiniesteraasinestäjiä ja memantiinia. Lääkehoito aloitetaan yleensä pienellä annostuksella varovasti kokeillen. Tällä tavoin saadaan paras hyöty ja toisaalta minimoidaan mahdolliset haittavaikutukset. Lääkkeen hyödyt ovat yksilöllisiä, mutta parhaimmillaan potilaan yleinen aktiivisuus, keskittymiskyky ja vireys paranevat sekä rauhattomuus vähenee.
Uusia lääkkeitä kehitetään jatkuvasti. Lähivuosikymmeninä on tehty yli 200 sellaista lääkekoetta, joista ei ole päätynyt markkinoille yhtään uutta lääkettä. Joskus saadaan hyviä tuloksia eläinkokeissa, mutta lääke ei vaikutakaan ihmisiin tai sen haitat ovat hyötyjä suuremmat.
Pari vuotta sitten muun muassa Suomessa testattiin lupaavan tuntuista lääkettä, jotta annettiin suonensisäisenä injektiona potilaille. Koe jouduttiin kuitenkin keskeyttämään vakavien sivuvaikutusten vuoksi.

Uusi lupaavalta vaikuttava lääke on aducanumab-niminen valmiste, jota testataan parhaillaan isoilla potilasryhmillä: pienessä mittakaavassa sillä on jo saatu hyviä tuloksia. Lääke poistaa amyloidiplakkia aivoista ja mahdollisesti parantaa potilaiden muisti- ja aivotoimintoja.
Uusia kokeita tehdään myös ravintovalmisteilla. Erityisesti omega-3-ravintoainevalmistetta ja vitamiineja testataan elämäntapavalmennuksen yhteydessä. Nutricia Souvenaid -nimistä valmistetta tutkitaan pian myös Kuopiossa ja Tukholmassa alkavassa tutkimuksessa.
– Ravinnon osuus saattaa osoittautua merkittäväksi, ainakin tärkeämmäksi kuin tähän asti on ymmärretty. Monet iäkkäät potilaat eivät syö riittävän monipuolista ravintoa, ja tähän yritetään etsiä lääkettä uusilla hoitokokeilulla, professori Miia Kivipelto sanoo.

Näin ehkäiset muistisairauksia
Perimälleen kukaan ei voi mitään, mutta myös omilla elämäntavoilla on vaikutusta.
Elä aktiivista elämää. Tapaa ihmisiä ja tee uusia asioita.  
Liiku joka päivä edes puoli tuntia. Kävely ja hyötyliikunta lasketaan myös!
Aktiivinen harrastaminen on hyväksi ihmiselle: käsityöt, tanssiminen ja seurapelit pitävät aivoja 
kunnossa.
Uusien taitojen ja tietojen opis­keleminen jumppaa aivoja. Hyväksi on kaikki, mikä kiinnostaa.
Musiikin harrastamisella on aivoihin erityisen suotuisa vaikutus. Liity kuoroon tai kaiva oma soittimesi vintin perukoilta esiin.
Syö terveellisesti ja riittävän usein. Näin vireystilasi pysyy tasaisena. 
Pidä huolta muiden sairauksien, kuten diabeteksen ja verisuonitautien, hyvästä hoitotasapainosta.
Nuku niin hyvin kuin pystyt. Uni on tärkeää aivoille.
Hakeudu tutkimuksiin, jos huomaat selviä muutoksia muistissa 
tai päivittäisessä toimintakyvyssä.
Ajattele niin positiivisesti kuin pystyt. Asenteella on iso vaikutus siihen, millaisena elämänlaatu pysyy.

Teksti Leeni Peltonen, kuvat Getty Images ja iStock

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Oheisen kysymyksen on tarkoitus estää roskaposti.