Rakkaudesta lukemiseen.

Madeira on patikoijan paratiisi keskellä valtamerta

Ponta de São Lourençon niemi kohoaa jylhänä saaren itäosassa. Jyrkänteen reunalla kasvaa jättiagaave (Agave americana), yksi monista saarelle tuoduista kasvilajeista, jotka eivät alun perin ole kasvaneet Madeiralla.

Madeiran maisemat ovat niin huikeita, että sanat loppuvat kesken. Portugalilainen kulttuuri ja löytöretkien ajan historia antavat sille oman lisämausteensa.

Madeiralla kasvaa Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvia laakerimetsiä, ja maisemat ovat vertaansa vaikka. Saari tunnetaan myös viinistään ja kukistaan, ja portugalilainen kulttuuri ja löytöretkien ajan historia antavat sille oman lisämausteensa. Puhumattakaan siitä, että Madeira on jalkapalloilija Cristiano Ronaldon kotisaari.
Madeiralla on monia ominaisuuksia, joiden perusteella sitä voi kutsua paratiisisaareksi: se sijaitsee valtameressä, siellä on vihreää ja ilmasto on vuoden ympäri miellyttävän lämpimänkostea.
Toisaalta Madeira ei ole tunnettu hehkeistä hiekkarannoista; tuliperäisen saaren rannikko on dramaattisen jyrkkäpiirteistä, ja musta laavahiekka on kiviä täynnä. Leppoisaa rantalomaa haikailevalle on parempiakin kohteita, kuten läheinen Madeiran hallintoalueeseen kuuluva Porto Santo, mutta vaellus- ja luontomatkakohteena Madeiran jylhä pääsaari on vertaansa vailla.

Madeiran sisäosien pikku­kylissä näkee vielä perinteistä pengerviljelyä. Traktorilla ei pääse jyrkille viljelmille, joten peltotyöt tehdään käsin.

Muistan ikuisesti Madeiran saaren maisemat, jotka iskivät siellä käydessäni seikkailunhaluiseen mieleeni kuin miljoona volttia. Madeira on geologisessa mielessä hyvin nuori, se nousi merestä tulivuorenpurkauksen yhteydessä vain noin viisi miljoonaa vuotta sitten.
Eroosio ei ole vielä ehtinyt kuluttaa Madeiran maisemia pyöreiksi ja tasaisiksi niin kuin on käynyt esimerkiksi Suomen Lapin tuntureille, vaan Madeiran rannikko on täynnä jyrkkiä laavakivimuodostelmia. Ihailen etenkin suuria raukkeja eli merestä kohoavia pylväsmäisiä kivimuodostelmia.
Kuvauksellisimmat maisemat löytyvät saaren jyrkkäpiirteiseltä pohjoisrannikolta sekä itäosan pitkulaiselta niemimaalta, jossa on Ponta de São Lourençon kuuluisa näköalapaikka. Lentokoneen laskeutuessa nämä satumaiset niemet ja saaret näyttäytyvät upeasti matkailijalle virittäen odotukset korkealle.
Eivätkä odotukset jää täyttymättä – ne ylittyvät.
Paikoin Madeiran rannat nousevat merestä satoja metrejä lähes pystysuoraan, ja viidakkomaisen kasvillisuuden peittämiltä rinteiltä soljuvat vesiputoukset tuovat mieleen Taru sormusten herrasta -romaanien Keski-Maan. 
Tolkienilaisilta tunnelmilta ei voi välttyä myöskään korkeammalla vuoristossa sammalpeitteisissä satumetsissä, joiden keskeltä kohoaa muhkuraisia puuvanhuksia, viherhaisupuita. Ne ovat kuin enttejä, Sormusten herran puunkaltaisia otuksia.

 Valtameren aallot lyövät mustiin laavakiviin pääkaupunki Funchalin edustalla.
 

Madeiran sumuiset ja usein sateen peittämät laakerimetsät ovat kansainvälisesti merkittävä luontokohde, ja ne kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon.
Laakerimetsät tunnetaan myös nimellä laurisilva, joka tulee latinan sanoista laurus (laakeri) ja silva (metsä). Nämä ikiaikaiset metsät peittivät aikoinaan Madeiran lisäksi myös muita itäisen Atlantin saaria, kuten Azoreita ja Kanariansaaria. Kuten trooppiset sademetsät, myös laakerimetsät ovat huvenneet murto-osaan alkuperäisestä metsänhakkuiden takia. Madeiralla niitä on kuitenkin yhä jäljellä enemmän kuin muualla.
Laakerimetsät ovat ikivihreitä, ja puita peittävät muratit, liaanit ja köynnökset kuin viidakossa. 
Madeiralla on muutenkin erittäin rikas kasvilajisto. Joukossa on endeemisiä lajeja, joita elää vain tällä saarella, mutta merkittävä osa Madeiran komeimmista kasveista on peräisin muualta, kuten Pohjois-Amerikasta, Australiasta ja Etelä-Afrikasta.
Saaren näyttävimpiä kasveja ovat muun muassa jättiagaave (Agave americana), rohtoaaloe (Aloe arborescens) ja kolibrinkukka (Strelitzia reginae), joka on Madeiran kansalliskukka. Tammi-maaliskuussa kukkiva upeaneidonkieli (Echium nervosum) on yksi Madeiran noin sadasta kotoperäisestä kasvilajista. Myös orkideat menestyvät Madeiran ilmastossa hyvin.

Etusormen kokoiset heinäsirkat ovat Madeiran näkyvimpiä hyönteisiä.

Jos haluaa viikossa tai parissa hyvän kokonaiskuvan Madeirasta, kätevintä on vuokrata auto ja kiertää sillä saaren monipuolisia maisemia. Koska saari on hyvin jyrkkä ja sen korkeimmat huiput kohoavat yli 1800 metriin merenpinnasta, ilmasto ja kasvillisuusvyöhykkeet muuttuvat lyhyelläkin matkalla.
Madeiralla on useita eri kasvillisuusvyöhykkeitä. Merenpinnan tasosta noin 200–300 metriin asti on subtrooppinen lämmin vyöhyke, ja ylimpänä on puutonta aroa, jossa ilmasto on viileä. Talvesta ei sentään voi puhua, ainakaan suomalaisella mittapuulla, mutta lunta ja räntääkin voi joskus tihutella, kun tarpeeksi ylös vuorille mennään. 
Ja miksei mentäisi, onhan saaren korkeimmalle vuorelle Pico Ruivolle johtava vaellus yksi Madeiran-matkailun klassikoista.

Madeiran etelä- ja kaakkoisosassa on varsin kuivaa. Kaktukset ja tyräkkikasvit menestyvät siellä.

Madeira on tunnettu patikoijan paratiisina. Saaren vaikeakulkuisiin maisemiin pääsee tutustumaan levadoita eli kastelukanavia pitkin. Levadat on rakennettu kuljettamaan vettä sateisesta vuoristosta saaren kuivaan etelä- ja kaakkoisosaan, jossa on paljon maanviljelystä. 
Madeiran ilmastosta kertoo paljon se, että siellä kasvatetaan banaaneja, papaijoita, sokeriruokoa – ja tietysti
rypäleitä, joista tehdään maailmankuulua madeira-viiniä. Väkevöidyn viinin väri ja maku vaihtelevat rypäle­lajikkeista riippuen. Madeira-viini säilyy hyvin ja vanhetessaan sen väri tummuu ja maku tiivistyy.
Maaseudulla vuoristokylissä näkee paikallisia ihmisiä kuokat kädessään. Vanhat työkalut ovat edelleen tarpeen, koska jyrkkärinteisille pengerviljelmille ei koneilla ole asiaa.

Amiraali on vaeltava perhonen, joka on pystynyt levittäytymään jopa valtameren saarille. Komea 
neidonkieli on Madeiran tunnetuimpia kasveja.

Koska Madeira sijaitsee valtameressä kaukana mantereilta, villit nisäkkäät eivät ole päässeet leviämään sinne. Myöskään myrkyllisiä käärmeitä ei ole. Harvoja Madeiralla tavattavia matelijoita on viattoman näköinen sisilisko.
Tyypillisen valtameren saaren tavoin Madeiralla on kuitenkin endeemisiä eli kotoperäisiä lintulajeja, kuten madeiranhippiäinen ja madeiranviistäjä. Jyrkästi syvenevät Madeiran rannikon merialueet ovat monien valaiden ja delfiinien koti.
Madeiran pääkaupungissa Funchalissa, siellä jossa kaikkien aikojen parhaisiin jalkapalloilijoihin lukeutuva Cristiano Ronaldo syntyi ja pelasi juniorivuosinaan, asuu noin 112 000 ihmistä. Funchal perustettiin suurten löytöretkien aikoihin vuonna 1421. Kaupungin maamerkkeihin kuuluu 1514 valmistunut tuomiokirkko.
Funchal on tunnettu muun muassa pääsiäistä edeltävistä karnevaaleista ja huhtikuun lopussa järjestettävistä kukkaisfestivaaleista.

 Hotelli seisoo rantakalliolla, joka uhmaa talonkorkuisia Atlantin aaltoja. 

Suomalainen viherpeukalo innostuu huomatessaan, että monet meillä huonekasveina viihtyvät lajit kasvavat Madeiralla luonnonvaraisina.
Madeiralle tehdään matkoja läpi vuoden – onhan se mainio pakopaikka pakkasesta ja loskasta. Sateisinta saarella on syksyisin ja kuivinta kesällä. Keväällä huhti-toukokuussa Madeira on kuitenkin kauneimmillaan, kun saari täyttyy kukkaloistosta.

Banaani on Madeiran tärkeimpiä viljelykasveja. Kuvassa yksityiskohta banaanin kukasta sateen jälkeen.

Patikoi levadoilla

Levadat eli kastelukanavat tarjoavat yhteensä yli 1 400 kilometriä toinen toistaan mielenkiintoisempia vaellusreittejä. 
Kattava matkavakuutus on tarpeen. Vaikka Madeira on muuten turvallinen matkailukohde, sen maasto on dramaattisen jyrkkää ja levadat voivat olla sateella liukkaita. Tukevat ja pitävät kengät ovat tarpeen, sillä harha-askel jyrkällä polulla voi johtaa vakavaan onnettomuuteen.
Sää on miellyttävän leuto ympäri vuoden. Korkeimmilla vuorilla on kuitenkin viileää. Sateisiin on syytä varautua. Käsineet ja lämmin vaatetus voivat tulla tarpeeseen.
Hienoimpia vaellusreittejä ovat esimerkiksi Caldeirão Verde, jossa matka vie yli 100-metrisen vesiputouksen luo. São Vicente on Madeiran kaunein kylä, jonka läheltä löytyy upeita luolia. 
Tarkempaa tietoa saa esim. Pentti Korpelan kirjasta Madeira – patikoitsijan paratiisi (Tammi, 2010). Monia muitakin opaskirjoja löytyy kaupoista ja kirjastoista.

Teksti ja kuvat Juho Rahkonen

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Oheisen kysymyksen on tarkoitus estää roskaposti.