Lätäkkö lähellä

Järvet yhdistävät suomalaisia kansallisena symbolina ehkä vieläkin paremmin kuin sauna.

Avun Tuhansien järvien maa -juttusarjaa on julkaistu jo usean osan verran. Kesäsarjassa on kerrottu Lahden Vesijärveä suojelevasta Iiro Viinasesta, Näsijärven tuhoisasta Kuru-onnettomuudesta, turhaan moititusta särjestä ja Saimaalla lomailevasta Roineen näyttelijäsuvusta. Tällä viikolla toimittaja Jorma Lehtola sukeltaa ikivanhoihin järvitaruihin perusteellisessa artikkelissaan.

Järvet yhdistävät suomalaisia kansallisena symbolina ehkä vieläkin paremmin kuin sauna. Noin 188 000 järven maassakaan kaikki eivät voi asua tai edes mökkeillä järvenrannalla, mutta jokaisella kansalaisella on varmasti jokin lätäkkö lähinnä sydäntä.

Vaikka järvien merkitys kulkureitteinä on autoilun aikakaudella vähentynyt, niitä tarvitaan yhä enemmän virkistyskäyttöön. Kuinkahan synkkää ja sekopäistä väkeä olisimmekaan, jos emme välillä pääsisi laiturinnokkaan tuijottelemaan kimaltelevaa vedenpintaa?

Järvien kunnosta on viime aikoina kantautunut hyviä uutisia. Vesistöjemme suurin ongelma on edelleen rehevöityminen, mutta tilanne ei ole suinkaan toivoton. Suomen ympäristökeskuksen mukaan suurin osa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen sisävesistöistä on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Teollisuuslaitosten ja suurten kaupunkien lähivesien kunto on kohentunut.

Tilanne oli suorastaan surkea 1960- ja 1970-luvulla, jolloin moni tuotantolaitos ajoi päästönsä suoraan vesistöihin. Teoksessa Suomi vuonna 2000 (julkaistu 1970) ennustettiin, ettei kolmenkymmenen vuoden päästä maasta löydy järveä, jossa voisi uida. Tämä kauhukuva ei onneksi toteutunut. Suomalaisten järvien pelastuminen on ollut menestystarina, joka on vaatinut suuren muutoksen ajatteluun sekä tietysti miljardi-investointeja.

Mikä muuten on oman maakuntasi ykkösjärvi? Suomen ympäristökeskus etsii parhaillaan maakuntien nimikkojärviä yleisökilpailun avulla. Tarkoituksena on nimetä maakunnille oma järvensä samaan tapaan, kuin niillä on jo entuudestaan maakuntalinnut, maakuntakukat ja maakuntakivet. Ehdotuksia voi jättää 15.8. asti Suomen järvien verkkopalvelussa www.jarviwiki.fi.

PS
Euroopan unionin tuomioistuin on kieltänyt kuopiolaista alkoholijuomia valmistavaa yritystä käyttämästä tuotteissaan sanaa ”konjakki”. Eipä sitten tarvitse Cognacissakaan markkinoida kalakukkoja.

Share