Rakkaudesta lukemiseen.

Kysy Kiminkiseltä: Montako laakia sydän kestää?

Miten todennäköistä on, että stressaan itselleni vielä toisenkin sydärin?

Minulle on tehty pallolaajennus pääsuoneen. Pelkään, että tavarat, joita sinne laitettiin, lähtevät liikkeelle. Onko se mahdollista? Miten todennäköistä on, että stressaan itselleni vielä toisenkin sydärin? Olen 49-vuotias nainen. Montako laakia sydän kestää?

Olet poikkeusyksilö: nainen parhaassa iässä ja valtimonkovettumatauti – lieneekö geeneillä osuutta. Voit röyhistellä rintaasi sillä, että olet päässyt hyvään hoitoon selvittyäsi vaarallisesta sepelvaltimotautiin usein liittyvästä akuuttivaiheesta kammiovärinäriskeineen. Nyt ennusteesi on hyvä, kun noudatat sydämeen ja ennaltaehkäisyyn perehtyneiden lääkäreiden ohjeita ja kierrät väärät profeetat kaukaa. Tutkittu tieto tarkoittaa elämäntapoja sekä lääkehoitoa.
Huolesi koskee pallolaajennuksen yhteydessä asennettavaa verkkoa (stentti), mikä pitää valtimon seinämän sisään puserretun mönjän siellä, missä sen kuuluu ollakin, ja suonen auki. Varmimmaksi vakuudeksi painelen rähmäsormellani puhelimen näytölle numeron, josta tavoitan kardiologi Heikki Miettisen. 
 ”Kun stentti asennetaan oikein, ei se irtoa. Siinähän vallitsee melkoinen paine kohti seinämiä, ja se istuu lujassa mössössä, joka sitä osaltaan kiinnittää. Joskus stentti voi asennuksen yhteydessä lipsahtaa pallon päältä, mutta se ongitaan takaisin. Aika pian stentin sisäpintaan muodostuu epiteeli (eli valtimon sisäpinnan kerros). Valtimon puhkeaminen pallolaajennuksen yhteydessä on harvinaista. Juuri luin viimeisen tutkimuksen – taisi olla noin yhdessä prosentissa toimenpiteistä”. 
Stentti ei siis irtoa. Tukkeutua se voi, joskin tiede kehittää yhä parempia vempaimia. Yleisimmin käytetään lääkestenttejä, jotka pysyvät paremmin auki. Lisäksi käytetään vuoden ajan verihiutaleiden sakkautumista ehkäisevää lääkitystä. Jos kuitenkin stentti tukkeutuu, tarvitaan mahdollisesti uusi toimenpide. Nykyään suonia jo porataankin auki. 
Minulla on muutamia potilaita, jotka ovat olleet niin onnekkaita, että he eivät ole kokeneet ainoatakaan ”sydäriä”, vaikka heille on tehty useita pallolaajennuksia, ja jopa ohitusleikkaus. Heillä on siten terve sydänlihas. Sydärillä ymmärrän tilannetta, jossa ahtaumakohdan repeäminen on provosoinut valtimon sisään hyytymän, mikä taas on aiheuttanut osaan sydänlihasta hapenpuutteen ja pienempään osaan kuolion. Tilanne on useimmiten kivulias ja sisältää kammiovärinän vaaran. Sydäninfarkti voi olla oireetonkin ja se voi joskus paljon harvemmin syntyä järkytyksen laukaiseman valtimosupistuksen vuoksi – siinä tapauksessa valtimot ovat terveet ja potilaan jatkoennuste on hyvä. 
Negatiivinen stressi ei ole hyväksi missään asiassa, ei edes terveessä sydämessä. Ei kuitenkaan kannata stressata siitä, ettei stressaisi. Parempi elää ”täysillä” ottamalla huomioon sydämen rajoitteet, jotka asiantuntijoiden kanssa keskustelemalla selviävät. Todennäköisesti ne eivät ole kohtuuttomat – eivät lääkitys eivätkä elämisen tavat. Voisin olettaa ennusteesi olevan 
hyvä.
Sepelvaltimotaudin akilles on äkilliseen sydänlihaksen hapenpuutteeseen liittyvä kammiovärinän vaara. Niinpä pieni oireetonkin infarkti voi koitua kohtaloksi. Pienempiä infarkteja voi kokea useita, ja onnen sekä nopean hoidon avulla selvitä niistä. Oleellista on sydämen toiminnan kannalta kuolioiden koko, sillä arpi ei supistele. Suuressa vauriossa sydämen pumppausteho kärsii, ­jolloin potilaan ennuste huononee. Siksi infarktin koko ­pyritään minimoimaan nopealla hoidolla. Kun sepel­valtimotauti on tiedossa ja ­sitä hoidetaan tehokkaasti, akuuttien hapenpuutteiden ja sydärien ­todennäköisyys pienenee dramaattisesti. 

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Oheisen kysymyksen on tarkoitus estää roskaposti.