Rakkaudesta lukemiseen.

Kouluruokailu - kuuma peruna

Mitä itse saat kaupasta puolella eurolla?

Tehtävä: tarjoa terveellinen, monipuolinen, lapselle kelpaava ateria lisukkeineen, ota huomioon erityisruokavaliot sekä allergiat, ja suoriudu tehtävästä 57 eurosentillä. Yhtälö on mahdoton, mutta se on ratkaistu Kotkassa.

Köyhtyvien kuntien kukkaroiden nyörit  kiristyvät, ja silti poliitikot huutavat uusia säästökohteita; lapsilta ja nuorilta on helppo nipistää.

Mutta ruoasta leikkaaminen on monella tavalla vaarallista, ja myös hankalaa. Kaikki eivät syö samaa ruokaa tai yhtä suurta annosta. Erityisruokavaliot ja allergiat pakottavat tekemään perusruoan oheen useita vaihtoehtoja.

Pienempien erien tekeminen myös maksaa lisääntyvinä työpalkkoina. Ja jollakin tavalla ne eurot ovat pois perusruokaan budjetoiduista määrärahoista.

Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n toimitusjohtaja Riitta Valkeapää ja tuotantopäällikkö Jyrki Karppinen ovat ammatissaan myrskyn silmässä, mutta he eivät kavahda hankalaa haastetta. Selviytymisen perusedellytys on uudenlainen yritys ja sen suurkeittiö.

– Monesti esitetään arvio, että erikoisruokavalio olisi raaka-ainehinnoiltaan puolitoistakertainen perusannokseen verrattuna, vaikka esimerkiksi gluteiiniton voi olla raaka-aineissa jopa halvempi. Lisäkustannus syntyy annoksiin vaadittavasta yksilöllisestä työstä, Karppinen sanoo.

Kun ruokavaliota edellytetään sairauden vuoksi, erityisannos on joka tapauksessa toteutettava.

– Lapset ilmoittavat erityisruokavalionsa vuosittain lääkärintodistuksilla. Valintoja tehdään myös eettisistä ja uskonnollisista syistä. Siksi meillä ainakin toinen vaihtoehto on aina sianlihaton.

RAAKA-AINEKUSTANNUS – runsaat puoli euroa – ei sisällä työtä eikä hallintoa.

– Kuuden viikon listalla ateriakokonaisuuden keskihinnaksi tulee 57 senttiä. Maitoon ja leipään saa sen lisäksi kulua yhteensä 27 senttiä, jolla tarjolle saadaan joka aterialla pehmeä, tumma leipä sekä näkkileipä, niiden päälle rasva. Juotavaksi rasvaton maito, rasvaton piimä ja vesi, Karppinen luettelee.

Kouluruoka maksetaan verovaroista, ja sillä vahvistetaan kansakuntamme nuoria toivoja. Silti se on jatkuvasti – mitä kummallisimmista syistä – kunnan isien hampaissa.

– Päinvastoin asian pitäisi olla hyvin selkeä. Kun lapsi syö koulussa lämpimän aterian, hän jaksaa kuunnella opetusta ja voi muutenkin hyvin. Litkimällä limonadia ja napsimalla sipsejä hän ei jaksa, saati sitten olemalla kokonaan syömättä, toimitusjohtaja Riitta Valkeapää kuvaa.

– Säästökohteena tinkiminen kasvuiässä olevien nuorten ravinnonsaannista on älytöntä. Säästötavoitteet pistävät meidät erittäin koville, koska pyrimme parhaaseemme.

 

Info

Kotkassa perustettiin 1.7.2004 Kymijoen Ravintopalvelut Oy. Se on maamme ensimmäinen julkisomisteinen ateriapalveluja tuottava, myyvä ja markkinoiva yhtiö.

Toimitusjohtaja Riitta Valkeapää.

Uusi toimitalo keittiöineen valmistui 14.10.2010. Yrityksen omistajat: Kotkan kaupunki (66,5 %) ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (35,5 %).

Asiakkaina ovat koulujen lisäksi sairaalat, vanhusten palvelutalot ja kotipalvelut, päiväkodit. Tilaus ja juhlapalvelut on rajoitettu vain omistajille.

Keittiön kapasiteetti: valmistaa ruokaa 10 000 henkilöasiakkaalle, ateriakokonaisuuksia syntyy 15 – 25 000 vuorokaudessa.

Konsernissa on 160 työntekijää, joista pääkeittiössä 80.

Erikoisuus: kylmävalmistus, jossa raaka-aineet kaikki jo kypsiä, kun ne sekoitetaan kylmässä, ja kuumennetaan vain kerran siellä, missä ne syödään.