Rakkaudesta lukemiseen.

Kiminkinen vastaa epilepsiapotilaan kysymyksiin

Kasvoissa on pakkoliikkeitä ja pistelyä. Särky on jatkuvaa. Oireet pahenevat koko ajan.

Muistin heikentyminen, hengitys sattuu keuhkoihin, yskittää, on halvaantumisen tunteita, puhekyvyn häviämistä, tavaran putoamista käsistä. Kasvoissa on pakkoliikkeitä ja pistelyä. Särky on jatkuvaa. Oireet pahenevat koko ajan.

Olen 40-vuotias nainen. Minulla on pitkäaikaissairautena epilepsia, mutta isompia kohtauksia ei ole ollut vuosiin. Psyyke on ok, yleisverenkuva on otettu ja klamydia testattu. Keuhkoahtautumaa on epäilty, borrelioosissa oli yksi arvo koholla, kaularangan ultra on otettu ja siinä todettu yksi 2 mm kysta vasemmalla puolella sekä oikealla pieni struuman alku. Yläniskasta on otettu magneettikuva, ja siinä on todettu C 5–7 muutokset, kulumaa ja pieni pullistuma. Poskiontelot on kuvattu. Lääkityksenä on Topimax migreeniin, kun muuta lääkitystä ei ole vaivaan keksitty. 
Nyt oireitani ovat punoitus päässä, kova paine, muistin heikentyminen, hengityksen sattuminen keuhkoihin, päivittäinen kova yskä (joka pahentuu oksentamiseksi), halvaantumisen tunteita, puhekyvyn häviämistä, tavaran putoamista käsistä. Kasvoissa on pakkoliikkeitä ja pistelyä. Särky on jatkuvaa. Oireet pahenevat koko ajan. 

Kaksi asiaa hyökkää tarinassasi silmille: dramaattiset oireet sekä ”ramppaaminen” lukuisilla lääkäreillä. Korostan omalääkärijärjestelmän ylivertaisuutta, mikä nousee esille kaikissa selvityksissä. Parhaimmillaan tilanne on silloin, kun ihmisellä on pitkäaikainen ja luottamuksellinen suhde yleislääkäriin, jolla on kattavimmat tiedot kokonaisuudesta. Monipuolisimmat edellytykset tälle on julkisessa terveydenhuollossa, minkä tulokset ovat yksityisjärjestelmää paremmat jopa Yhdysvalloissa, missä terveydenhuoltoon palaa tolkuttomasti rahaa meihin verrattuna. Työhuoneeni ovessa loistaa remontin jälkeen vain kaksi slogania: kollegalta lainattu ”Jos potilas on asiakas, on lääkäri kauppias” ja ”Liikkumalla lisävuodet”. 
Potilaan oireiden luonnollisin alkuselvitys tapahtuu terveyskeskuksen omalääkärin luona. Itse olen toiminut sellaisena lähes neljänkymmenen vuoden ajan. Omalääkäri konsultoi tarvittaessa erikoislääkäriä, mutta potilaan kokonaishoidosta hän vastaa aina. Maahamme on luotu hoidonporrastus, jota sovelletaan sen mukaan, minkälainen tiedon ja resurssien taso perusterveydenhuollossa on. 
Tapauksessasi ihanteellisinta on se, että ramppaat omalääkärisi luona niin kauan, että asiat selviävät. Toki ramppaamiseesi voi olla syynä vaikka perusterveydenhuollon huonot resurssit paikkakunnallasi. Tapanani on tiedottaa potilailleni, että hoitoon liittyy takuu – ellette tule kuntoon, tulkaa istumaan uudelleen oven taakse. 
Oirekuvasi kuulostaa todella dramaattiselta. Jos vastaanotolleni saapuisi potilas kertoen vastaavaa, käynnistäisin päivystyksenomaisen tutkimuspatterin. Siihen kuuluisi välitön pääkopan magneettitutkimus aivokasvainten ja muiden hirveyksien poissulkemiseksi. Jos se osoittautuisi vapauttavaksi, edettäisiin oire kerrallaan keuhkokuvien, aivosähkökäyrien ja laboratoriotutkimusten kautta esitietoja ja kuuntelu- ja kopelointilöydöksiä tarkentaen poissulkumenetelmällä. 
Koska olet rampannut lääkäriltä toiselle, näitä kaikkia on taatusti mietitty. Toinen lääkäri ei voi pysyä kärryillä siitä, mitä aiemmat ovat tutkineet. Koordinaatio häviää, ja rahaa sekä päreitä palaa, kuten sinulle on ilmiselvästi käynyt. 
 Luotan, että hirveydet on melko kattavasti suljettu pois. Oireistosi kokonaisuus voisi epäspesifisyydessään sopia erittäin moniin tiloihin – niin ruumiillisiin kuin psyykkisiinkin (mukana on monia piirteitä ahdistushäiriöstä). Borreliavasta-aineita (punkkitauti – ei aivokuume) esiintyy muutamalla prosentilla väestöstä – siis oireettomillakin. Vaikka taudinkuvasi toki sopisi myös myöhäisborrelioosiin, se on harvinaisuudessaan vain yksi poissuljettava tila. 
Tässä vaiheessa sinun on varmasti vaikeaa löytää toimivaa pitkäkestoista lääkärisuhdetta, mikä olisi ratkaisevan tärkeää. On se mahdollista, mutta edellyttää myös sinulta avointa mieltä hyväksyä tutkimusten jälkeen tarjoutuva diagnoosi, oli se mikä hyvänsä. Potilas on aina paras asiantuntija siinä, miltä hänestä tuntuu, minkä vuoksi lääkärin kuuntelutaidot muodostuvat keskeisiksi. Hän ei ole kuitenkaan paras asiantuntija siinä, mistä oireet aiheutuvat. Siksi tarvitaan asiantuntijaa, joiksi lääkärit on koulutettu.

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Oheisen kysymyksen on tarkoitus estää roskaposti.