Rakkaudesta lukemiseen.

Helena Petäistön Pariisi on lumoava metropoli

Helena Petäistölle Pariisi on sekä toinen koti että vuosikymmenten jälkeenkin kiehtova matkailukaupunki.

MTV:n pitkäaikaiselle kirjeenvaihtajalle Helena Petäistölle Pariisi on ollut koti yli kolmen vuosikymmenen ajan, mutta hän ei kyllästy kaupunkiin koskaan.

Pariisissa riittää näkemistä joka vuodenaikana, ja sinne palaa Suomen tunnetuimman Pariisin-tuntijan mieli. Helena Petäistö ehti tehdä komean uran MTV3:n Euroopan- ja etenkin Ranskan-kirjeenvaihtajana. Hän jatkaa nyt kirjaprojektiaan ja muita töitään Suomessa, mutta Pariisin kaipuu säilyy.
– Jo Pariisin arkkitehtuuri on elämys. Se on myös harvinaisen hyvin säilynyttä ja entistettyä, Petäistö sanoo. 
Siitä saa kiittää maata hallinneita mahtisukuja, kuutta maailmannäyttelyä (1855–1937) ja ehkä tiettyä ranskalaista suuruudenhulluutta sekä estetiikan tajua. Pariisi myös kärsi maailmansotien tuhoista aineellisesti vähemmän kuin monet eurooppalaiset kaupungit.
Kuuluisin jälki maailmannäyttelyistä on luonnollisesti Eiffel-torni, joka pystytettiin Seinen rannalle vuonna 1899, järjestyksessä neljännen näyttelyn vetonaulaksi. 
Saksalaissukuisen insinöörin Gustave Eiffelin luomusta tosin vastustettiin aikoinaan raivokkaasti. ”Ruman rautakasan” piti olla vain väliaikainen rakennelma, mutta se on vielä tänä päivänä Pariisin maamerkki ja yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä.
– Jos ei halua jonottaa Eiffeliin eikä kärsi korkean paikan kammosta, maisemia voi ihailla kuumailmapallosta. Tornin lähistöltä Seinen rannasta lähtee yläilmoihin sään salliessa vaijerilla kiinnitetty Ballon de Paris, johon mahtuu kerralla 30 henkilöä, Petäistö vinkkaa.

Eiffel-tornista aukeaa mahtavat näkymät Palais de Chaillot’n suuntaan. Palatsi rakennettiin vuoden 1937 maailmannäyttelyyn.

Arkkitehtuuri on syynä myös siihen, että Pariisia kutsutaan Valon kaupungiksi. Leveitä bulevardeja, puistoja ja muita viheralueita on runsaasti, ja historiallisissa kaupunginosissa rakennusten kerrosmäärä on tarkkaan rajoitettu. Suojelluilla kaduilla julkisivuja ei saa purkaa.
Yksi Petäistön mielestä kauneimmista paikoista on Concorden aukio iltavalaistuksessa. Suihkulähteiden solinassa ja pehmeässä valossa on helppo unohtaa, kuinka verinen historia aukiolla on. 
Sorbonnen yliopiston anatomian professorin Joseph-Ignace Guillotinin keksinnön myötä päänsä menettivät giljotiinissa niin kuningatar Marie Antoinette, tämän puoliso, kuningas Louis XVI kuin tuhannet kansalaiset Ranskan suuren vallankumouksen (1789–99) aikana. 
Nykyisin voi tuntua lähes yhtä karmivalta tai ainakin hämmästyttävältä, että kuolemantuomio poistettiin Ranskan rikoslaista vasta vuonna 1981.

Pariisissa metro on nopein kulkuväline. Sillä pääsee esimerkiksi Louvren taidemuseon eteen.

 

Pariisissa on runsaasti ikonisia nähtävyyksiä, ja yksi niistä on tietysti Louvren taidemuseo. Sen vuosisatoja vanhat rakennukset saivat vuonna 1989 seurakseen sisäpihan lasipyramidin, joka tuli suomalaisillekin tutuksi viimeksi presidentti Emmanuel Macronin voitokkaista vaalivalvojaisista viime toukokuussa.
Louvren ruuhkaa voi paeta hengähtämään useiden viehättävien kahviloiden ja ravintoloiden terasseille tai viereisen Palais-Royalin aukiolle ja puistikkoon.
Pariisissa on ylipäätään paljon puistoja, ja Petäistön mukaan ehdoton ykköspuisto on Luxembourgin puisto aivan keskellä kaupunkia.  
– Se on niin kaunis ja viihtyisä, että siellä lepäävät sekä silmä että sielu suurkaupungin hektisen elämän keskellä. Keväällä kukkaan puhkeavat omena- ja kirsikkapuut sekä magnoliat. Syksyllä kymmenet puulajit kellastuvat eri tahdissa, ja puisto on silloinkin kuin kaunis maalaus. Sitä paitsi kaikkihan tuntevat Albert Edelfeltin kuuluisan maalauksen puistosta. Itse järjestän piknikin aina sellaiseen paikkaan, että siitä on näkymät tähän meidän ”kansallismaisemaamme”, hän vinkkaa.
Puistossa on kaksi merkittyä pikniknurmikkoa, jotka löytää helposti; niissä on aina väkeä. 
– Itse olen juossut puistossa monien muiden joukossa viikottain yli 20 vuotta, sillä Pariisin-kotini sijaitsee vain muutaman korttelin päässä, Petäistö kertoo.  
Sen sijaan Champs-Élysées on hänen – ja monien pariisilaisten – mielestä nykyisin turhan levoton ja rihkamakauppiaiden täyttämä turistirysä. Toki sen päässä kohoaa yhä Riemukaari, joka on etenkin iltavalaistuksessa vaikuttava näky. 
Riemukaaren juurella on juhlittu läpi historian, muun muassa Pariisin vapautumista saksalaismiehittäjistä (1944), presidentti François Mitterrandin vaalivoittoa (1981) ja Les Bleusin voittamaa jalkapallon maailmanmestaruutta (1998). Myös legendaarisen pyöräilykisan Tour de Francen maali on Riemukaarella.

Pariisia voi ihailla Eiffel-tornin lisäksi Ballon de Paris -kuumailmapallosta.

Taksit ovat Pariisissa ainakin suomalaisittain edullisia, mutta turistin kannattaa olla tarkkana, ettei reittiin tule ylimääräisiä mutkia; kuskien joukkoon mahtuu huijareita. Liikenne on etenkin ruuhka-aikoina niin kaoottista, että metrolla säästää aikaa, rahaa ja hermoja. 
Vuonna 1900 rakennettu metro on Euroopan kolmanneksi vanhin – edelle ehtivät Lontoo ja Budapest – ja verkostoltaan niin tiheä, että Pariisi mainostaa 500 metrin olevan pisin matka, joka kantakaupungissa pitää kävellä aseman löytääkseen. 
– Metro on todellakin tehokkaan liikkumisen kannalta paras ja nopein vaihtoehto – mutta näkemisen kannalta parasta on kävely. Kannattaa varustautua mukavilla kengillä, jotka eivät hierrä eivätkä hidasta. Itse harrastan pehmeästä nahasta tehtyjä ballerinatossuja, joita minulla onkin melkoinen kokoelma, Helena Petäistö sanoo.
– Pariisissa ei nimittäin välttämättä kannata leimautua turistiksi virttyneissä lenkkitossuissa – ainakaan, jos haluaa päästä sisälle hyviin ravintoloihin ja saada muutakin kuin syrjäisimmän nurkkapöydän. Onneksi nyt on myös hienoja blingbling-tennareita, jotka pariisilaisetkin ovat alkaneet hyväksyä kaupunkikäyttöön. Paras yhdistelmä liikkumiseen on näppärät kengät ja pitempiä välimatkoja varten metron kymmenen lipun sarjalippu.

Concorden aukion historia on verinen, mutta paikka on kaunis etenkin iltavalaistuksessa.

Bussilikenne toimii Petäistön mukaan hyvin, ja busseihin kelpaavat samat liput kuin metroon. Ruuhkat kuitenkin vaikuttavat bussikaistoista huolimatta; bussia ei auta käyttää, jos on kiire.
– Myös kaupunkipyöriä on tarjolla kaikkialla. Itse en niihin kyllä uskalla koskea, sillä vuosikymmeniä kaupungissa autoilleena tiedän, etten haluaisi olla Pariisin liikenteen seassa millään kevyemmällä ajoneuvolla. Viidakon lait vallitsevat siinä hullunmyllyssä.
Ranskassa ja etenkin Pariisissa on tehty viime vuosina useita tuhoisia terrori-iskuja. Ne ovat tuoneet mukanaan kiristyneitä turvatoimia ja poliisien sekä sotilaiden näkyvän läsnäolon, mutta kaupunkilaiset ovat enimmäkseen jatkaneet elämäänsä lähes uhmakkaan normaalisti.
Samaa voi suositella turistille. Terveen järjen käyttö on sallittua, mutta joka risausta ei kannata säikkyä. On myös hyvä muistaa, että Pariisi on jo Ranskan siirtomaahistorian takia ollut iät ja ajat katukuvaltaan monikulttuurinen suurkaupunki.

Luxembourgin puisto on suosittu lenkkeily- ja piknikpaikka niin pariisilaisten kuin turistien keskuudessa. Pikniknurmikot on merkitty erikseen, muilla on kävelykin kielletty.

Pariisi on hyvän ruoan pääkaupunki. Jo mainitun Luxembourgin puiston vierestä löytyvä kansainvälinen La Grande Epicerie on herkkusuiden pakollinen ostoskohde: kahdesta kerroksesta löytyy yli 5 000 tuotteen valikoima. 
Vaikka ranskalaiset ovat ylpeitä ruokakulttuuristaan, cross kitchen on tuttu Pariisissakin ja etnisten ravintoloiden kirjo on suuri. Kahviloita ja ravintoloita löytyy joka makuun ja kukkarolle.
– Pariisissa on 30 000 ravintolaa ja kahvilaa. Siksi hyvät vinkit ovat kullanarvoisia. Ihan kehnoa sapuskaa ei tosin saa missään, mutta pettymyksiä voi tulla eteen, ja jopa ylihintaan.  
– Siksi kannattaa välttää pahimpia turistiravintoloita, hymyillä reippaasti sekä opetella muutama tervehdys ranskaksi, niin on vähemmän altis petkutuksille. S’il vous plaît kannattaa lisätä joka lauseen perään, Petäistö muistuttaa.
– Pariisissa on parasta elää maan tavalla. Lounaalle istutaan siinä kello yhden maissa, päivälliselle taas vasta kello 20. Noin kello 19 juodaan aperitiivi usein kahvilassa, ja sen jälkeen päivällisestä ravintolassa nautitaan pitkään ja perusteellisesti. Siinä syy, miksi aamulla riittääkin mainiosti uunituore croissant kahvin tai teen kanssa.  
Jos haluaa välttää ajoittain läkähdyttävän helteen ja vilkkaimmat turistivirrat, kannattaa jättää heinäkuun loppupuoli ja elokuu väliin. Tuolloin on myös ranskalaisten lomakausi, joten monet kaupat ja ravintolat voivat olla kiinni.

Louvren taidemuseo avattiin vuonna 1793. Lasipyramidi valmistui 1989.

Entä mihin Pariisin-matka sitten kannattaa päättää, jos haluaa mahdollisimman tunnelmallisen ja elävän muiston? 
Se on toki makuasia, mutta Helena Petäistö lähtisi kotiin teehuoneen kautta:
– Viimeisen iltapäivän viettäisin Mariage Frèresin Vasemman rannan teehuoneessa. Sen siirtomaa-ajan tunnelma pellavapukuisine miestarjoilijoineen, täydelliset juomat ja herkulliset muut tarjoilut yllättävät aina suomalaiset niin, että pinttyneimmät kahvinjuojatkin poistuvat paikalta tyytyväisinä, useimmiten vielä kotiin viemisten kanssa. 
– Eikä ihme, sillä juuri tästä, Aurinkokuninkaan ajoista lähtien olemassa olleesta entisestä siirtomaayhtiöstä, lähti 1980-luvulla koko läntisen maailma teerenessanssi. Ei siis esimerkiksi Lontoosta, vaan Pariisista, josta tuli samalla myös Euroopan teepääkaupunki. 

 Intohimoinen teen ystävä Helena Petäistö viihtyy Mariage Frères -teesalongissa.

Ostoksille

Manoush
Naistenvaatteiden erikoisliike, jossa kannattaa poiketa alennusmyyntiaikaan.
52 Rue du Four

La Piscine Paris
Iso liike täynnä laatumerkkien edellisen kauden asuja. Täältä voi tehdä löytöjä! Naisten muoti katutasolla, miesten alakerroksessa.
13 Rue de Francs 
Bourgeois

La Grande Epicerie
Herkuttelijoiden mekka ja pakollinen ostos­kohde. Osa En Bon Marché -tavarataloa.
38 Rue de Sévres

Shakespeare & Co
Originelli kirjakauppa, joka on auki aina puoleenyöhön. Laaja englanninkielinen valikoima.
37 Rue de la Bûcherie

Comptoir de Famille
Maalaisromantiikkaa henkivä sisustusliike, tuliaisia ystäville tai omaan kotiin.
Rue Saint Sulpice

Ravintolaan

Le Jules Verne, Eiffel-torni 
Jos tekee varauksen hyvissä ajoin, voi onnistua pääsemään ainutlaatuiseen paikkaan. Tänne presidentti Macron vei heinä­kuussa Donald Trumpin herkuttelemaan hummerilla ja kaviaarilla näköalojen kera. 
Kallis.

La Rotonde
Vilkasta brasserie-tunnelmaa, mutta tyylillä. Samaisen presidentti Macronin suosikki­paikkoja.

Polidor 
Latinalaiskorttelin legendaarinen bistro, joka ilahduttaa paitsi ruoalla, myös edullisella hintatasolla. Aitoa vanhaa Pariisia.

La Rôtisserie d’Argent
Suomen demaripoliitikkojen tyylikäs Pariisin ”pääkonttori”, jolla on puoliksi suomalainen omistaja.

Crêperie Plougastel
Konstailematon ”lättypaikka”, jossa sekä maku että hinta ovat kohdallaan.

Yövy

Le Relais Christine
Jos matkabudjetti on rajaton, tämä 1600-luvun rakennuksessa oleva luksusluokan hotelli on helmi. Spa, kuntosali ja 51 huonetta.
3 Rue Christine, relais-christine.com

Hôtel Keppler
Boutique-hotelli, joka sopii etenkin liikematkaajille. Täällä ovat yöpyneet monet suomalaispoliitikotkin.
10 Rue Kepler, keppler.fr

Hôtel des Grandes Écoles 
Idyllinen ja rauhallinen hotelli kahdessa vanhassa rakennuksessa puutarhan keskellä.
75 Rue de Cardinal Lemoine, www.hotel-grandes-ecoles.com

Hôtel de la Tulipe
Viehättävä 20 huoneen pikkuhotelli, kulman takana Saint Dominiquen ostoskatu.
33 Rue Malar, www.paris-hotel-tulipe.com

Hôtel Henri IV
Edullinen, mutta erinomaisella paikalla sijaitseva hotelli.
9-11 rue Saint Jacques, henri-paris-hotel.com

Lisää vinkkejä: Pariisi, Versailles, Giverny à la Helena Petäistö (Otava 2014).

Teksti Susanna Luikku kuvat Juha Roininen / Eup-images, Alamy / All over press ja Fotolia

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Oheisen kysymyksen on tarkoitus estää roskaposti.