Rakkaudesta lukemiseen.

Aminohappoja herpeksen hoitoon

Lysiini on välttämätön aminohappo, jota käytetään herpesinfektioiden hoidossa. Se myös tehostaa kalsiumin imeytymistä.

Aminohapot ovat proteiinien rakennusaineita. Proteiineissa on kahtakymmentä aminohappoa, joista yhtätoista ihmisen elimistö kykenee muodostamaan itse ja yhdeksää on saatava ravinnosta. Lysiini eli l-lysiini on yksi välttämättömistä, ravinnosta tarvittavista aminohapoista. 
Lysiiniä saa erityisesti eläinperäisistä proteiineista. Eniten sitä on lihassa, juustossa, turskassa ja kananmunissa. 
Myös vegaani saa lysiiniä tarpeeksi, kun ruokavaliossa on runsaasti palkokasveja, siemeniä ja pähkinöitä. Soija on paras kasviperäinen lysiinin lähde. Lysiiniä on myös spirulinalevässä, joten lysiinin saantiaan voi parantaa lisäämällä spirulinajauhetta vaikkapa smoothieen. 
Aikuinen tarvitsee lysiiniä noin 12 milligrammaa painokiloa kohden, nyrkkisääntönä 8 grammaa päivässä. Lasten lysiinin tarve on suurempi: huikeat 97 milligrammaa kiloa kohden 3–6 kuukauden iässä ja 44 milligrammaa kiloa kohden noin 12-vuotiaaksi saakka. 

Lysiinin toiminta on riippuvainen monista ravintoaineista, kuten useista B-ryhmän vitamiineista, C-vitamiinista ja raudasta. Lysiinin puute voi aiheuttaa muun muassa uupumusta, pahoinvointia, huimausta, ruokahaluttomuutta, ärtyneisyyttä ja anemiaa. 
Suomalaisesta ravinnosta saa lysiiniä reilusti yli vähimmäistarpeen, eikä lysiinin puutosta esiinny meillä terveillä ihmisillä. Parkinsonin tautia, kilpirauhasen vajaatoimintaa, munuaissairautta, astmaa ja masennusta sairastavilla on todettu alhaisia lysiinipitoisuuksia.
1950-luvulla tutkijat huomasivat, että eri aminohappoja sisältävät ruoat saattavat edistää tai estää herpesviruksen lisääntymistä. Arginiini lisäsi ja lysiini esti herpeksen kasvua. Lysiiniä käytetäänkin herpesinfektioiden hoidossa. 
Tarkkaa hoitoannosta ei ole määritelty, mutta suotuisia vaikutuksia on saatu annoksilla, jotka vaihtelevat 100 milligrammasta 4 grammaan. 

Lysiini tehostaa kalsiumin imeytymistä ja estää sen poistumista munuaisten kautta, minkä vuoksi kalsium- ja lysiinilisiä ei tulisi käyttää yhtä aikaa. Tämä vaikutus on kuitenkin antanut aihetta arvella, että lysiinistä voisi olla apua osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa. 
Koska lysiinillä on viruksia tuhoavia vaikutuksia, pidetään mahdollisena, että siitä voisi olla apua myös muun muassa kroonisen väsymysoireyhtymän, hepatiitin ja HIVin hoidossa.
Liian isoina annoksina lysiini saattaa aiheuttaa sivuvaikutuksia. Niitä ovat muun muassa ripuli, pahoinvointi ja vatsakipu. Lysiini on kuitenkin yleensä turvallista suurinakin määrinä: tutkimuksissa on käytetty jopa kahdeksan gramman annoksia ilman haittavaikutuksia. 
Maksa- tai munuaissairautta potevien tulisi kuitenkin välttää lysiinilisiä. Myös raskaana olevien ja imettävien on syytä olla varovaisia.
Lysiini löydettiin jo vuonna 1889. Vuodesta 1970 lysiiniä on lisätty yleisesti myös eläinten rehuun. 

Lähteet: terveyskirjasto.fi, encyclopedia.com, WebMD.com, drugs.com, http://www.umm.edu/health/medical/altmed/supplement/lysine, https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/L-lysine#section=Top.

Teksti Annukka Seppävuori, kuva Bsip

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Oheisen kysymyksen on tarkoitus estää roskaposti.