Rakkaudesta lukemiseen.

Alzheimer aiheuttaa muistinmenetystä

Alzheimerin tautia tutkitaan paljon, mutta ehkäisevää lääkettä ei ole näköpiirissä. Elintapamuutokset ja aktiivinen aivojen käyttö voivat lykätä sairautta.

1 Onko Alzheimerin tauti hinta, jonka maksamme pidentyneestä eliniästä?
Lääketieteen edistysaskelien ansiosta monia sairauksia pystytään hoitamaan paremmin ja tehokkaammin kuin ennen. Myös elintavat ovat parantuneet, ja ihmiset elävät terveinä pidempään. Ikä on Alzheimerin taudin tärkein riskitekijä. Monet kansainväliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että muistisairauksissa tilanne voisi olla paljon pahempi, ellei mitään olisi tehty ja tehtäisi, kun sairaus todetaan. 

2 Onko Alzheimerin taudin esiintyvyydessä sukupuolieroja? 
On esitetty, että naisilla olisi enemmän Alzheimerin tautia, koska he elävät miehiä pidempään. Toisaalta naiset hoitavat usein itseään paremmin kuin miehet. Koulutus, liikunta, terveet elintavat, kulttuuriharrastukset, sosiaaliset suhteet ja aivojen aktiivinen käyttö pitävät yllä aivoterveyttä sekä lykkäävät ja ehkäisevät muistisairauksien puhkeamista. Korkea verenpaine ja kolesteroli, ylipaino, diabetes sekä tupakointi ovat riskitekijöitä kummallekin sukupuolelle. 

3 Missä määrin perinnöllisyys vaikuttaa Alzheimerin taudin puhkeamiseen?
Perinnöllisyydellä on merkitystä, ja noin neljällä kymmenestä sairastuneesta on tautia lähisuvussa. Sairastumisriskiä lisääviä geenejä on löydetty yli 20. Voimakkain niistä on ApoE4-geenimuoto, joka varhentaa taudin alkamista ja lisää aivomuutosten määrää. Noin kolmasosalla suomalaisista on tämä geenitekijä, mutta kaikki eivät silti sairastu. ApoE-genotyyppi löytyy geenitestillä, mutta hoitosuositukset eivät tue testin käyttöä diagnostiikassa. Toisaalta erityisesti ApoE4-kantajat hyötyisivät elintapamuutoksista. Varhain, alle 60-vuotiaana alkava Alzheimerin tauti on harvinainen, ja siinä geeneillä on merkittävä vaikutus. 

4 Onko aivoihin kertyvä amyloidiplakki Alzheimerin taudin syy vai seuraus?
Asia on monimutkainen, eikä voida varmuudella sanoa, kumpi on muna ja kumpi kana. Varhain alkavassa taudissa amyloidiplakki alkaa kertyä aivoihin aikaisin, noin 20–30 vuotta ennen oireiden alkamista. Aivoissa nähdään sekä tau-proteiinin että tulehdusten aiheuttamia muutoksia.  

5 Voivatko statiinit, vaihdevuosien hormonikorvaushoito ja antioksidantit suojata Alzheimerin taudilta? 
Hoitotutkimusten mukaan statiinit eivät tuo lisähyötyä taudin ehkäisyyn. Iäkkäiden aivoissa on kuitenkin usein Alzheimerin taudin aiheuttamien muutosten lisäksi verisuoniperäisiä muutoksia. Tämän vuoksi on tärkeää hoitaa kolesterolitaso ja verenpaine hyvään kuntoon. Myös diabetes lisää Alzheimerin taudin riskiä. 
Hormonikorvaushoidon merkitystä on tutkittu paljon. Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä väitöskirjassa todettiin, että estrogeenihoidon vaikutus Alzheimerin taudin ilmaantumiseen on vähäinen. Silti yli 10 vuotta kestävä, riittävän varhain aloitettu hormonikorvaushoito saattaa pienentää sairastumisriskiä. Estrogeenihoidon käyttöaiheet ovat kuitenkin muualla. Oksidatiivinen stressi eli solujen epätasapaino ja vapaiden radikaalien villiintyminen pitävät yllä Alzheimerin taudin kehittymisriskiä. Siksi optimaalisen vitamiini- ja antioksidanttitason ylläpito on erittäin tärkeää. 

6 Mikä on ravinnon osuus taudin kehittymisessä ja sen ehkäisyssä?  
Ravinto on tärkeää Alzheimerin taudin synnyssä ja ehkäisyssä. Jokapäiväinen syöminen tuo elinikäisen altistuksen joko suotuisaan tai pahaan kierteeseen. Jos kaikki ihmiset ottaisivat terveellisen ruokavalion toisissaan, tiettyjen sairauksien lääkitys voitaisiin lopettaa kokonaan. Tyydyttyneiden rasvojen käyttöä tulisi reippaasti vähentää sekä käyttää enemmän pehmeitä rasvoja ja suomalaisia marjoja. Ravinnossa meillä on vielä paljon tehtävää. Italialaistutkimuksen mukaan veren biomarkkereista nähdään sekä ravinnon että geneettisen perimän vaikutus.

7 Lisäävätkö psyykkiset sairaudet Alzheimer-riskiä?   
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan psykiatriset sairaudet eivät lisää Alzheimerin taudin riskiä. Tutkimuksessa tuli esiin, että psykiatriset diagnoosit yleistyvät ennen Alzheimer-diagnoosia. Tämä johtuu todennäköisesti virheellisistä diagnooseista, joihin voi johtaa Alzheimerin taudin esioirehdinta. Psykiatristen ja dementoivien sairauksien välinen erotusdiagnostiikka on erittäin tärkeää, jotta hoito voidaan suunnata oikein. 

8 Mitä haittavaikutuksia on hoidossa käytetyillä masennuslääkkeillä ja neurolepteillä? 
Alzheimerin taudin keskivaikeassa vaiheessa pinnalla ovat usein psykiatriset oireet: masennus, ahdistuneisuus ja aggressioalttius. Taustalla vaikuttavat aivomuutokset, jotka vaikeuttavat potilaan kykyä ilmaista itseään ja ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu. Oireet voivat kuormittaa potilasta ja läheisiä merkittävästi.
Käytösoireiden hoidossa tulisi käyttää ensisijaisesti lääkkeettömiä vaihtoehtoja. Myös Alzheimerin taudin lääkkeet voivat vähentää käytösoireita. Mikäli psyykenlääke aloitetaan, käytön tulisi jatkua vain, jos siitä on selvästi hyötyä. Silloinkin lääkityksen tulisi olla mahdollisimman lyhytkestoinen. Psyykenlääkkeet voivat vaikeuttaa Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden vaikutuksen arviointia. Niiden käyttöön liittyy myös lisääntynyt tapaturmavaara. Itä-Suomen yliopiston tutkimusten mukaan rauhoittavat lääkkeet eli bentsodiatsepiinit lisäävät keuhkokuumeen riskiä 30 prosentilla ja aivoinfarktiriskiä 20 prosentilla. 

9 Pystytäänkö nykyisillä lääkkeillä hidastamaan taudin kulkua? 
Alzheimerin taudin kirjo on laaja. Sairauden syy ja yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa hyvin eri tavoin taudin kulkuun. Suomessa on käytössä neljä lääkevaihtoehtoa: donepetsiili, galantamiini, rivastigmiini ja memantiini. Näistä kolme ensimmäistä tehostavat asetyylikoliini-välittäjäaineen toimintaa varhaisessa ja keskivaikeassa vaiheessa. Memantiini vaikuttaa glutamaatin aineenvaihduntaan. Lääkkeiden vaikutuksessa on suuria yksilöllisiä eroja. Joillekin lääkityksestä on apua, mutta toiset eivät saa vastetta lainkaan. Syytä tähän ei tiedetä. Mitä varhemmin muistioireet otetaan vakavasti ja tutkitaan, sen parempi. Toisinaan tauti alkaa masennuksella, joka hidastaa oikean diagnoosin tekemistä ja lääkehoidon aloittamista. 

10 Milloin Alzheimerin taudin ehkäisyssä saadaan läpimurto?  
Valitettavasti mitään pikavoittoja ei ole lähiaikoina odotettavissa. Tautiin ei ole saatu uutta lääkettä 20 vuoteen, vaikka asian eteen on tehty paljon töitä. Tällä hetkellä yritetään vaikuttaa itse tautimekanismiin: amyloidiproteiinin merkitystä taudin synnyssä on tutkittu paljon, ja rokotetutkimukset jatkuvat. Yhdysvalloissa on parhaillaan menossa tutkimus, jossa uusia lääkkeitä tutkitaan henkilöillä, joilla on suuri geneettinen riski sairastua Alzheimerin tautiin. Tavoitteena on kehittää erityyppisiä lääkkeitä, jotka estävät muun muassa amyloidiplakkien muodostumisen aivoihin. Lähivuosina saamme lisätietoa, onko ennen oireiden alkamista annetuilla entsyymiestäjillä tehoa amyloidiplakkien kehittymisen estämisessä. Kun tautiprosessin patologia tunnetaan entistä paremmin, ennen kaikkea ehkäisevän lääkkeen kehittäminen helpottuu. Suomessa tehdään tämän eteen työtä eturintamassa.    

Asiantuntija: neurologian professori Hilkka Soininen, Itä-Suomen yliopisto. 

Teksti Riitta Heimonen, kuva 123rf

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Oheisen kysymyksen on tarkoitus estää roskaposti.