Eläkkeellä töihin

teksti Pekka Numminen
kuvat Vesa-Matti Väärä

Julkaistu 29. tammikuuta 2010

Eläkeläinen Matti Mustajärvi tekee uutta uraa tanssinopettajana.

Pojat liikkeelle vasemmalla, tytöt oikealla. Kohta lähtee, lähtee nyt!

50 tanssioppilasta kiertää Turun Cygnaeuksen koulun juhlasalia vastapäivään, osa varmemmin, osa vielä vähän haparoivin askelin. Tanssinopettaja Matti Mustajärvi näyttää keskellä mallia.

Mustajärvi jäi eläkkeelle 63-vuotiaana syyskuun alussa 2008 Tapiola-yhtiöiden markkinointipäällikön paikalta. Hän oli yli 30 vuotta saman työnantajan palveluksessa.

– Täytyy myöntää, että eläkkeelle jääminen hiukan pelotti. Joka arkipäivä olin lähtenyt suhteellisen määrämuotoiseen työhön. Mietin, mitenköhän tässä tulee juttuun itsensä kanssa, kun säännöllinen rytmi jää pois, muistelee Mustajärvi.

• Eläkesäästämisen uudet muodot

Mustajärven seuraaja työskenteli viimeisen vuoden hänen rinnallaan hiljaisen tiedon siirtämiseksi.

– Vuoden aikana kerkisi totutella ajatukseen, että tilanne muuttuu. Nyt en enää haluaisi takaisin säännölliseen työhön, vaikka työstäni pidinkin.

Mustajärvi oli nuorena aktiivinen tanssinharrastaja.

– Vuonna 1972 avioiduin tytön kanssa, joka ei tanssinut ollenkaan, ja tanssiminen jäi. Olemme edelleen aviossa, ja vaimo ei edelleenkään tanssi, Mustajärvi kertoo.

Vuonna 2000 hän eksyi lavatansseihin ja jäi kerrasta koukkuun. Vanhat taidot olivat tallella, mutta tanssikulttuurissa oli tapahtunut muutos. Oli uusia tanssilajeja ja tapoja.

– Menin tanssikurssille, sitten toiselle ja kolmannellekin. Vuonna 2004 lähdin tanssinohjaajakoulutukseen. Kun ajoimme päästötodistukset taskussa takaisin Joensuusta, päätimme perustaa Turkuun oman lavatanssiseuran.

Sekahaku on nyt Suomen suurimpia tanssiseuroja. Jäseniä oli vuoden vaihteessa 1265.

Kun Mustajärvi oli vielä työssä, hän piti tanssitunteja kerran viikossa. Nyt eläkkeellä hän vetää yleensä neljät harjoitukset viikossa, yhteensä kahdeksan tuntia.

– Kovin paljon enempää en välittäisikään, koska sitten tästä tulisi varsinainen työ.

– Saan tästä ihan kohtuullisen korvauksen, mutta en tee tätä pelkästään rahasta. Minulla on käypä eläke, koska olin niin pitkään työelämässä. Aikoinaan otin itselleni myös vapaaehtoisen eläkevakuutuksen, josta myös tulee pikkuisen joka kuukausi.

Suomi on Euroopan

nopeimmin harmaantuva maa. Viiden vuoden päästä eläkeläisiä on jo 1,5 miljoonaa. Lähivuosina ihmisiä poistuu työmarkkinoilta huomattavasti enemmän kuin uusia aloittaa töissä.

Vaikka nyt taantuma-Suomessa irtisanomisuutiset ovat lähes päivittäisiä, työvoiman saatavuus tulee pian olemaan suuri haaste sekä yrityksille että julkiselle sektorille.

– Moni vanhuuseläkkeellä oleva on valmis työskentelemään osa-aikaisena tai hänelle erikseen muokatuissa tehtävissä, kertoo Seniorikansalainen työvoiman lähteenä -hankkeen projektipäällikkö Juha Auvinen.

Työ- ja elinkeinoministeriön hankkeen tavoitteena on selvittää, kuinka eläkkeelle lähtevä voi valmistautua jatkamaan työelämässä ja kuinka työskentely tehdään mahdolliseksi.

Suomen Yrittäjien tekemän tutkimuksen mukaan noin viidennes pienistä ja keskisuurista yrityksistä on jo palkannut vanhuuseläkkeellä olevia töihin. Peräti 71 prosenttia yrityksistä haluaisi tulevaisuudessa hyödyntää myös eläkeläisiä työvoimana.

Vastaavasti Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan 59 prosenttia 55–64-vuotiaista voisi kuvitella jatkavansa työntekoa vanhuuseläkkeellä, erityisesti tilapäisesti.

– Yritykset palkkaavat ensisijaisesti omia vanhoja työntekijöitään, jotka ovat tuttuja. On myös esimerkkejä siitä, että on lähdetty eläkkeellä tekemään niin sanottua toista uraa jonkun muun palveluksessa, Auvinen sanoo. Oma aktiivisuus on Auvisen mukaan tärkeää.

– Vanha työnantaja voi kokea yhteydenoton vaikeaksi. Parasta olisi sopia jo työuran loppupuolella, että voi ottaa yhteyttä, jos tarvetta työntekoon ilmenee. Jättää takaovi auki.

Eläkkeellä saa tienata kuinka paljon tahansa, ja eläke pysyy entisellään. Lisäksi vanhuuseläkkeellä ansaitut tulot kartuttavat lisäeläkettä. Kertymä on 1,5 prosenttia. Tätä uutta karttunutta eläkettä aletaan maksaa 68-vuotiaana. Sen jälkeen uutta eläkettä ei enää kerry, vaikka työtuloja olisikin.

Verotus toki kiristyy lisätulojen myötä, koska veroprosentti lasketaan tulojen ja eläkkeen yhteissummasta.

Mikkelin kaupunki on koekuntana mukana seniorihankkeessa. Siellä on kehitetty toimintamalleja kokemustiedon siirtämiseen. Paljon ihmisiä on jäämässä lähivuosina eläkkeelle, eikä työnantaja halua jäädä pulaan.

– Jos työuria halutaan pidentää, työn kuormittavuuteen ja työssä jaksamiseen pitää kiinnittää huomiota. Nämä asiat täytyy työnantajan miettiä. Myös arvostuksen vanhempia työntekijöitä kohtaan on oltava organisaatiossa kohdallaan, Auvinen pohtii.

Mikkelissä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella on kova työvoimapula, ja siellä monet terveysalan ammattilaiset ovat jatkaneet osa-aikaisina eläkkeelle siirryttyään. Ainoat edellytykset työhön palaamiselle ovat soveltuva ammattitaito ja työkyky.

Tanssia opettava Matti Mustajärvi työskentelee edelleen myös entiselle työnantajalleen Tapiola-yhtiöille. Hän myy nyt eläkepäivillään vakuutuksia puhelimitse kotoaan.

– Tavoite on, että pyhitän yhden päivän viikossa vakuutushommille. En ole oppinut tätä vielä hanskaamaan, vaan tahtoo olla niin, että kaikki kymmenen keskeneräistä asiaa pyörivät samaan aikaan pöydällä. Työelämässä oli selkeät raamit, mutta nyt täytyisi pitää itsensä jotenkin kurinalaisena. Myös esimieheni pohtii, miten minun asiani hoidettaisiin vähän fiksummin kuin nyt.

Kuinka kauan Mustajärvi aikoo jatkaa työntekoa?

– En ole miettinyt sitä kauheasti. Niin kauan jatkan kuin se tuntuu kivalta.

MATTI MUSTAJÄRVI

• Syntynyt: 4.8.1945.
• Asuinpaikka: Raisio.
• Perhe: vaimo ja kolme aikuista lasta.
• Koulutus: agrologi.
• Harrastukset: lavatanssiseura Sekahaun puheenjohtaja, avantouinti, lenkkeily.
• Työ ennen eläköitymistä: Tapiola-yhtiöiden maatilavakuutuksista vastaava markkinointipäällikkö reilut 30 vuotta, sitä ennen kiertävä pölynimurikauppias.